Telenovela
on etenkin
latinalaisessa Amerikassa
esitettava
saippuaooppera
. Termi on yhdistelma sanoista ”tele” (
television
lyhenne) ja ”novela” (
romaani
). Telenovelat alkoivat kehittya 1940- ja 1950-luvuilla Kuubassa suosituista radionoveloista, ja 1960?1970-lukujen aikana niiden lahetysaika siirtyi
parhaan katseluajan
ohjelmistoon. Brasilialainen
Rede Globo
-yhtio alkoi samaan aikaan vieda telenoveloita ulkomaille, ja niiden suosio levisi latinalaisesta Amerikasta muualle maailmaan.
Telenovelat eroavat kestoltaan lansimaisista saippuasarjoista, jotka voivat periaatteessa kestaa loputtomiin. Telenovelat kirjoitetaan kuitenkin juonivetoisesti, ja sarja kestaa yleensa 180?200 jaksoa. Telenoveloiden juonikuvio keskittyy yleensa kahteen rakastavaiseen, joiden rakkauden esteena ovat joko perheriidat tai yhteiskunnalliset ongelmat. Eri maissa telenovelat ovat yleensa kehittyneet hieman eri suuntiin, ja nain ne eroavat tyylillisesti ja temaattisesti hieman toisistaan. Telenoveleiden tuotanto on sidottu usein yleison mielipiteeseen, eika jaksoja tehda kerralla kuin noin 20 kappaletta.
Telenovelat alkoivat kehittya 1940- ja 1950-luvulla, ja niiden taustalla olivat Kuubassa suositut radionovelat. Ensimmainen radionovela, joka siirrettiin myos televisioon, oli
El derecho del nacer
, joka oli radiossa niin suosittu, etta siita tehtiin televisioversiot useissa latinalaisen Amerikan maissa.
[1]
Ensimmainen varsinainen telenovela oli vuonna 1950 esitetty brasilialainen
Sua vida me pertence
.
[2]
Telenovelien suosio levisi pian ympari latinalaista Amerikkaa, ja esimerkiksi perulainen
Simplemente Maria
oli niin suosittu, etta se sai 10 000 ihmista kirkkoon toivottamaan fiktiivisen Marian puolesta onnea, kun tama oli mennyt naimisiin.
[3]
Ensimmaiset 1950- ja 1960-luvun telenovelat olivat yleensa sovituksia romaaneista tai muista kirjallisista teoksista, mutta 1960-luvun lopulla telenoveleita alettiin kirjoittaa ja tuottaa suoraan tietyille markkinoille. Tahan asti televenovelat olivatkin keskittyneet lahinna
melodramaattiisiin
aineksiin, mutta kun lajityyppi alkoi kehittya paikallisten mieltymysten mukaan, siihen alkoi liittya uusia elementteja eri kulttuuripiireissa. Esimerkiksi
Simplemente Maria
kasitteli
kaupungistumisen
ongelmia.
[4]
Telenovelat siirtyivat 1960- ja 1970-lukujen aikana paivaohjelmistosta
prime time
-aikaan. Ne alkoivatkin olla yha enemman massayleisolle suunnattuja.
[1]
Brasilialainen
Rede Globo
-televisioyhtio alkoi panostaa myos sarjojen laatuun ja vei niita ulkomaille. Brasilialaisia telenovelia myytiinkin 1970- ja 1980-lukujen aikana yli 128 valtioon.
[4]
Ensimmainen telenovela, josta on tuotettu maailmanlaajuisesti uusia versioita on kolumbialainen
Yo soy Betty, la fea
.
[3]
Sen jokaista jaksoa seurasi Kolumbiassa noin kolme miljoonaa ihmista, ja se levisi 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa muihinkin latinalaisen Amerikan maihin. Sen jalkeen siita tehtiin versiot muun muassa Intiassa, Saksassa, Alankomailla ja Venajalla. Yhdysvalloissa sarjan pohjalta kehittyi
Ruma Betty
-draamasarja.
[5]
Telenovelat keskittyvat usein tarkemmin juoneen kuin muut
saippuaoopperat
, silla niissa on yleensa selkea alku ja loppu.
[3]
Yleensa yksittainen telenovela koostuu 180?200 jaksosta, mutta suositut sarjat voivat pyoria tatakin kauemmin. Varhaisimmat telenovelat olivat huomattavasti lyhyempia, vain 15?20 jakson mittaisia.
[4]
Telenovevalassa on yleensa yksi selkea paatarina, joka keskittyy paahenkilon tai paaparin selviytymiseen. Suosittuja teemoja ovat esimerkiksi petos, mustasukkaisuus, tragediat ja rakkaus. Lisaksi sarjassa on yleensa yksi selkea
konna
. Vaikka telenoveloissa onkin yksi selkea paajuoni, niin monien sivujuonien takia yksittaisessa sarjassa voi olla jopa 80 keskeista hahmoa.
[3]
Telenoveleita tutkineen semiootikon
Jesus Martin-Barberon
mukaan telenovelat voidaan jakaa kahteen selkeaan juonikaavaan. Kuubalaisiin radionoveloihin puhjautuvat telenovelat keskittyvat perheen sisaiseen tai kahden perheen valiseen juonitteluun ja kilpailuun. Brasilialaisen vuoden 1968
Beto Rockfellerin
pohjalta kehittyi toisenlainen juonikaava, jossa keskitytaan enemman nykyaikaisiin yhteiskunnallisiin konflikteihin. Kummassakin kuviossa kerronnan keskeisin tekija ovat kuitenkin rakastavaiset, joita erottavat joko perhe- tai sosiaalirajat.
[1]
Tyypillinen juoni yhteiskunnallisessa telenovelassa on esimerkiksi koyhan naisen ja rikkaan miehen valinen romanssi.
[3]
Telenovelat ovat kehittyneet jokaisessa tuotantomaassaan myos hieman eri suuntiin. Venezuelalaiset telenovelat ovat yleensa lahes puhtaasti viihteellisia, meksikolaiset sarjat ovat konservatiivisempia seka melodramaattisempia, ja kolumbialaiset esittelevat usein maan monimuotoisuutta saattaen kasitella monia ajankohtaisia aiheita.
[2]
Telenovelan tekemisesta sovitaan yleensa noin 20 jaksoksi, silla niiden tuotanto on sidottu huomattavan paljon yleison mielipiteeseen. Juonikuvioita voidaan esimerkiksi muuttaa yleisen mielipiteen perusteella. Esimerkiksi Rede Globo saa tuhansia sahkoposteja ja soittoja kuukaudessa katsojilta ja kayttaa miljoonia katsojien mielipiteiden tutkimiseen. Koska telenovelat ovat huomattavan suosittuja, televisioyhtiot myos nayttavat niita mainosrahaa saadakseen, silla suosituissa sarjoissa nakyvien tuotteiden myynti kasvaa selvasti. Lisaksi televisioyhtiot myyvat sarjojen musiikkia, joka yleensa koostuu uusista popkappaleista.
[3]
- ↑
a
b
c
Havens, Timothy: ”Globalization and the generic transformation of telenovelas”. Teoksessa
Edgerton, Gary R. & Rose, Brian G. (toim.):
Thinking Outside the Box: A Contemporary Television Genre Reader
, s. 272. The University Press of Kentucky, 2005.
ISBN 978-0-8131-2365-3
.
Google-kirjat
(viitattu 19.2.2013).
(englanniksi)
- ↑
a
b
Lizarzaburu, Javier:
How telenovelas conquered the world
BBC News
. 1.4.2006. BBC. Viitattu 19.2.2013.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
Bellos, Alex:
Telenovelas: the story so far
The Telegraph
. 7.1.2007. Telegraph Media Group Limited. Viitattu 19.2.2013.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
LaPastina, Anthony:
Telenovela
The Museum of Broadcast Communications.
Arkistoitu
3.11.2013. Viitattu 31.10.2013.
(englanniksi)
- ↑
Fogel, Matthew:
ABC Brings ‘Ugly Betty’ to America
NYTimes.com
. 23.7.2006. The New York Times Company. Viitattu 31.10.2013.
(englanniksi)
- Snall, Mitti: ”Telenovela”,
Filmihullu
5/1994 (Latinalaisen Amerikan elokuvan teemanumero).