|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Teksti
eli
kirjoitelma
on luettavaksi tarkoitettua
kirjoitusta
, jolla ilmaistu sisalto muodostaa asiakokonaisuuden, kuten artikkelin, novellin, runon tai romaanin. Teksteja voidaan lajitella eri tekstityyppeihin niiden esteettisten normien tai esimerkiksi kayttotarkoitusten mukaan.
Esimerkiksi sanomalehdissa olevat
artikkelit
noudattavat yleensa tiettyja yleiseisesti kaytossa olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressia ja leipatekstia, mutta se tarkoittaa myos ei-fiktiivista tekstia, joka on usein
uutinen
. Vastaavasti esimerkiksi
proosa
on fiktiivista ja vapaamuotoista tekstia ja
runous
pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten saantojen ja maaritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.
Aina yksittainen teksti ei kuulu selvasti yhteen tekstilajiin, vaan siina voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi
proosaruno
. Yhdesta aiheesta on myos mahdollista laatia monen eri tekstilajin teksteja.
[1]
Myos puheesta voidaan tehda tekstia translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.
Otsikko on tekstin tarkein osa, joka kertoo tekstin ydinajatuksen tai vihjaa siita. Sanomalehdissa otsikolla on tarkoitus houkutella lukijaa lukemaan juttu. Markkinointitekstilla silla pyritaan yleensa havahduttamaan lukija. Usein otsikon koolla annetaan osviittaa jutun suuruudesta ja tarkeydesta.
[1]
Leipateksti on varsinaista tekstia. Nimi johtuu siita, etta
toimittajien
ajatellaan saavan siita varsinaisen palkkansa, eli rahaa leipaan.
[1]
Ingressi
eli johdanto on tekstissa lyhyt yhteenveto siita aiheesta, mista artikkelin leipatekstin on tarkoitus kertoa.
Tekstien ladonnassa on kaytetty huomioarvon parantamiseksi myos erilaisia kirjasimia.
lahde?
Otsikko, ingressi ja leipateksti voivat olla eri
kirjasinlajeilla
toteutettuja.
Televisioissa vieraskielisen ohjelman alle kirjoitetaan kaannos. Usein kaannos on lyhyempi kuin puhutut sanat
lahde?
alkuperaismuodossaan. Monilla pienilla kielialueilla ei puhuttua sanaa korvata katselijan ymmartaman kielen
lahde?
sanoilla dubbaamalla, vaan kaannos tehdaan tekstityksena ruudun alalaitaan.
lahde?
- ↑
a
b
c
Vesa Haapala, Inkeri Hellstrom, Janna Kantola, Tuomas Kaseva, Riitta Korhonen, Heidi Karki, Minna Maijala, Harri Mustonen, Janne Saarikivi, Merja Salo, Juhana Torkki:
Sarma - Suomen kieli ja kirjallisuus
, s. 30,338,352. Otava, 2016.
ISBN 978-9511-28914-2
.