|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Tekno
|
Alkupera
|
elektro
,
industrial
,
house
,
synthpop
,
italodisko
,
Chicago house
|
Alkuperamaa
|
Yhdysvallat
|
Kehittymisen
ajankohta
|
1980-luvun puolivali
|
Tyypillisia
soittimia
|
rumpukone
,
syntetisaattori
,
sampleri
|
Kehittyneita
tyylilajeja /
suuntauksia
|
acid house
,
acid techno
,
electro tek
,
hardtek
,
hardcore
,
hard techno
,
minimal techno
,
IDM
,
lo-fi techno
,
schranz
,
techstep
,
trance
|
Infobox OK
|
Tekno
(engl.
techno
) on tasaiseen rytmiin ja kolkkoon, minimalistiseen teollisuushallien estetiikkaan pohjaava lauluton
elektronisen
tanssimusiikin suuntaus, joka syntyi
Yhdysvaltojen
Detroitissa
1980-luvun puolivalin ja lopun valissa. Sanaa kaytettiin nykymerkityksessa ensimmaisen kerran vuonna
1988
. Teknolla on suuri maara alalajeja, mutta
Detroitin tekno
on niiden kantaisa, johon sen muut tyylit perustuvat. Teknomusiikin harrastajat ja siita kirjoittavat journalistit tekevat yleensa selvan eron teknon,
housen
ja
trancen
valille. Etenkin 1990-luvulla oli tyypillista, etta medioissa kaytettiin sanaa "tekno" virheellisesti nimityksena
tanssipopille
.
Tekno on vahvasti toistoon perustuvaa instrumentaalimusiikkia, joka on usein tarkoitettu katkeamattoman
DJ
:n soittaman kappaleiden "setin" osaksi. Yleensa rytmi on tasainen 4/4, jossa bassorumpu soittaa tahdin jokaisella neljasosanuotilla, virveli tai
clap
(kasien yhteenlyontia muistuttava aani) tahdin toisella ja neljannella nuotilla, ja avoin hi-hat joka toisella kahdeksasosa nuotilla. Tempo vaihtelee suunnilleen 120 ja 150 bpm:n (iskua minuutissa) valilla riippuen teknon alalajista. Musiikin tuotantoteknologian, kuten rumpukoneiden, syntetisaattorien ja digitaalisten audiotyoasemien, kaytto nahdaan tarkeana osana teknon estetiikkaa. Monet tuottajat kayttavat vanhoja elektronisen musiikin laitteita luodakseen soundin, jota he pitavat autenttisena. 1980-luvun rumpukoneet, kuten Rolandin TR-808 ja TR-909, seka vanhojen laitteiden
emulaatio
tietokoneilla on suosittua teknomusiikin tuottajien keskuudessa.
Tekno syntyi Detroitissa, kun afroamerikkalaisia tyylia, kuten
Chicago housea
,
funkia
,
electroa
ja sahkoistettya
jazzia
yhdisteltiin sen tyyppiseen elektroniseen musiikkiin, jota artistit, kuten
Kraftwerk
,
Giorgio Moroder
ja
Yellow Magic Orchestra
tekivat. Teknon synnyn voi salyttaa kolmikon
Juan Atkins
,
Derrick May
ja
Kevin Saunderson
ylle. He kavivat samaa koulua Detroitissa, olivat kiinnostuneita musiikista ja halusivat luoda uutta. Myos
house
vaikutti vahvasti, varsinkin
Chicagon
klubikulttuuri.
Robert Hood
Laajempana kulttuurisena elementtina tahan kuuluivat futuristiset ja fiktiiviset teemat, jotka liittyvat Yhdysvaltain myohaiskapitalistiseen yhteiskuntaan. Tassa suhteessa
Alvin Tofflerin
kirjaa
The Third Wave
on pidetty keskeisena lahteena. Alan pioneereihin kuuluva
Juan Atkins
on siteerannut Tofflerin kasitetta "techno rebels" (teknokapinalliset), joka inspiroi hanta kayttamaan "tekno" -sanaa musiikkityylista, jota han oli mukana luomassa. Kulttuuristen vaikutteidensa vuoksi tekno on liitetty "afrofuturismina" tunnettuun esteettiseen suuntaukseen. Tuottaja Derrick Maylle hengen siirtyminen ruumista koneeseen on teknossa keskeinen konsepti. Tassa kyse on teknologisen hengellisyyden ilmaisusta ja tata kautta teknon on nahty asettuvan
Theodor Adornon
kuvaaman modernin yhteiskunnan "mekanisaation" vieraannuttavan vaikutuksen vastaiseksi elementiksi.
Suomeen teknomusiikki rantautui 1980-luvulla muun muassa
Hyperdelic Housersin
,
F-Clefin
,
DJ Eliot Nessin
ja
DJ Joken
ansiosta.
Suomen ensimmaisia niin sanottuja warehouse-tapahtumia jarjestettiin Turussa kesalla
1989
; silloin musiikki oli kuitenkin housea ja
acidia
, ei varsinaisesti teknoa. Nain myos Helsingissa, missa ensimmainen warehouse-tapahtuma jarjestettiin
Salmisaaren
tehtaalla lokakuussa 1989.
Ensimmaisia teknojuhlia jarjestettiin Suomessa vasta vuosien 1990?1991 vaihteessa. Edellakavijoita olivat Helsingin, Turun, Oulun ja Vaasan aktiivit, jotka jarjestivat juhlia esimerkiksi yhdistysten "syyskokouksina". Oulussa uranuurtajana toimi
Oulu Warehouse
ja Vaasassa
Wasa Party Syndicate
. Vaasan juhlissa levysoitinten takana oli useimmiten
Dj Jocka
, joka tunnetaan nykyisin hieman muista yhteyksista. Myos Dj Ace B, Dj Sane ja MC Hyper M esiintyvat tuon ajan tapahtumia mainostaneissa
flaijereissa
.
Helsingissa teknoaikaan siirryttiin jo vuonna 1988, jonka jalkeen niin sanottuja "laittomia bileita" oli viikoittain muun muassa
Kuvataideakatemian
kellarissa,
Kaapelitehtaan
ja
Lepakon
tiloissa. Varsinainen teknobuumi alkoi Suomessa vuoden 1993 alkupuolella. Helsingissa jarjestettiin tosin muun muassa Suomen ensimmaiset acid-bileet jo vuonna 1988
Njassan
ja Joken johdolla.
1990-luvulla tekno-aktiivit jarjestivat "laittomia" tapahtumia mm. Salmisaaren
Kaapelitehtaalla
. Tilan vuokraaminen oli suhteellisen vaivatonta, ja kaveripiirissa jaetut "flyerit" ts. lentolehtiset takasivat riittavan maaran osallistujia vuokrakulujen kattamiseksi. 1990-luvulla omaa teknomusiikkia julkaisivat esimerkiksi
Marko Laine
ja
Leo Laker
seka myohemmin 2010-luvulla
Hannu Ikola
.
Minimalistisen teknon uranuurtaja Jeff Mills
- Sam Inkinen (toim.)
Tekno - digitaalisen tanssimusiikin historia, filosofia ja tulevaisuus
, Hameenlinna:Oy Aquarian Publications.
1994
ISBN 951-8975-26-4
- Simon Reynolds:
Energy Flash: a Journey Through Rave Music and Dance Culture
, Pan Macmillan,
1998
,
ISBN 0-330-35056-0
, julkaistu myos nimella
Generation Ecstasy: Into the World of Techno and Rave Culture
, Routledge,
1999
,
ISBN 0-415-92373-5
- Dan Sicko:
Techno Rebels: The Renegades of Electronic Funk
, Billboard Books,
1999
ISBN 0-8230-8428-0