Tasavallan suojelulaki
on saadetty Suomessa
suojelutilan
perusteeksi kahteen otteeseen. Vuonna 1930 saadettiin tasavallan suojelulaki niin sanottujen
kommunistilakien
yhteydessa. Sen nojalla presidentti saattoi torjua maahan kohdistuvaa uhkaa asetuksin, joilla tarvittaessa saatettiin rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia. Vuonna 1932 lakia sovellettiin
Mantsalan kapinan
jalkeen
lapualaisiin
. Laki oli voimassa vuoteen 1935.
Tasavallan suojelulaki pantiin voimaan jalleen 6.10.1939. Lain turvin voitiin rajoittaa kansalaisten henkilokohtaista vapautta, oikeutta valita asuinpaikkansa ja liikkumista maassa. Sen perusteella oli mahdollista maarata
turvasailoon
henkilot, joiden toiminnan katsottiin vahingoittavan maanpuolustusta, sisaista jarjestysta ja turvallisuutta tai huonontavan maan suhteita muihin maihin tai joita perustellusti epailtiin tallaisesta toiminnasta.
[1]
Lain seurauksena oli sitten laajoja kommunistien ja heita tukeneiden ryhmien jasenten pidatyksia.
[2]
Laki oli ensin voimassa vuoden 1942 loppuun. Sita jatkettiin kuitenkin yhteensa nelja kertaa (1942, 1944, 1945 ja 1946), niin etta se oli voimassa aina vuoteen 1947. Lain voimassaolo paattyi
Pariisin rauhansopimuksen
allekirjoituksen jalkeen.
[3]
Wikiaineisto
Wikiaineisto
