Tapani III Suuri
(
romaniaksi
?tefan cel Mare
) (noin
1435
?
1504
) oli moldovalainen ylimys, joka hallitsi
Moldovan
ruhtinaskuntaa vuosina 1457?1504.
[1]
Tapani nousi valtaistuimelle serkkunsa
Valakian
ruhtinaan
Vlad III Seivastajan
tukemana. Han niitti elinaikanaan mainetta sitkealla vastarinnallaan
osmaneja
vastaan ja sai paavi
Sixtus IV
:lta lisanimen
Kristuksen soturi
. Tapani III Suuri onnistui tasapainoilemaan suurten naapureittensa kanssa ja torjui muun muassa 1467
Unkarin
kuninkaan
Matias Corvinuksen
valloitusyrityksen ja otti haltuunsa 1471 Valakian, joka oli ollut siihen asti osmaneilla.
[1]
Moldova vuoden 1483 kartassa.
Tata ei Osmanien
sulttaani
Mehmed II
sulattanut, vaan lahti sotaretkelle Moldovaan kevaalla 1475. Suuressa taistelussa 1475 Vasluin kaupungin lahella Tapani kukisti osmanijoukot
[1]
, mika pysaytti valiaikaisesti osmanien valloitushalut
Balkanilla
.
lahde?
Vuonna 1484 Tapani joutui niin osmanien,
Puolan
kuin Unkarinkin hyokkayksen kohteeksi. Moldova voitti Tapanin johtamana kaikki maahantunkeutujat, mutta heikentyi kuitenkin huomattavasti. Vuoden 1489 osmanien uusi sotaretki Moldovaan pakotti Tapanin liittoutumaan muodollisesti sulttaanin kanssa ja maksamaan veroa osmaneille. Tapani kuoli 1504, vuotta aikaisemmin han alistui muodollisesti sulttaanin maaraysvallan alle.
Tapanin ansiot eivat rajoitu vain sotakentalle. Han perusti valtakuntaansa Moldovaan (joka hanen kuollessaan rajoittui
Dnestrin
ja
Tonavan
jokien,
Mustanmeren
ja
Karpaattien
valille) 44
luostaria
, joista suurin osa on
UNESCOn
maailmanperintokohteita
.
lahde?
Kerrotaan, etta Tapanin rippi-isa Daniil Sihastrul kaski hanen rakentaa kirkon jokaisen voitetun taistelun jalkeen. Tapani on julistettu Romaniassa
pyhaksi
ja han on yksi Romanian tarkeimmista suojelupyhimyksista. Hanet on haudattu
Putnan luostariin
Koillis-Romaniaan.
[2]
Konstantinopoli oli joutunut osmanien kasiin vuotta ennen Tapanin valtaan nousua, ja han pyrki esittamaan itsensa Bysantin ortodoksisen kirkon perinteen yllapitajana. Hanen kolme avioliittoaan vahvistivat tata asemaa. ensimmainen vaimo Eudoxia oli Kiovan ruhtinaan tytar, toinen Maria Bysantin keisarillista sukua ja kolmas Valakian ruhtinaan tytar.
[3]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
