TTY:n paarakennus
Tampereen teknillinen yliopisto
(
TTY
,
engl.
Tampere University of Technology
,
TUT
) oli
Tampereella
Hervannan
kaupunginosassa sijainnut korkeinta teknillista opetusta ja tutkimusta harjoittava
yliopisto
. Se aloitti toimintansa vuonna 1965
Teknillisen korkeakoulun
sivukorkeakouluna ja itsenaistyi vuonna 1972
Tampereen teknilliseksi korkeakouluksi (TTKK)
. Tampereen teknillisen korkeakoulun nimi muuttui Tampereen teknilliseksi yliopistoksi 1. tammikuuta 2003. Yliopisto lakkautettiin ja toiminnot siirtyivat 1.1.2019 uuteen
Tampereen yliopistoon
, johon myos
aiempi samanniminen
yliopisto liittyi.
Vuoden 2010 alusta alkaen TTY toimi saatioyliopistona ja oli toinen saatiomuodon valinneista suomalaisista yliopistoista. Tampereen teknillisena yliopistona toiminut TTY-saatio keskittyi tekniikan ja arkkitehtuurin tieteelliseen tutkimukseen ja tahan tutkimukseen perustuvaan ylimpaan opetukseen. Vuonna 2015 TTY-saation kokonaisrahoitus oli 155,7 miljoonaa euroa. Valtion yleisavustuksena rahoituksesta kertyi 51 prosenttia. Loppuosuus kokonaisrahoituksesta muodostui taydentavan rahoituksen tuotoista, sijoitustoiminnan tuotoista seka varainhankinnasta. Vuosina 2010?2012 toteutettu varainkeruukampanja TTY-saation paaomaan tuotti lahes 40 miljoonan euron yksityiset lahjoitukset. Yhdessa valtion vastinrahan kanssa lahjoitukset muodostivat TTY-saatiolle runsaan 137 miljoonan euron suuruisen saatiopaaoman.
TTY:n viimeisena
rehtorina
1.9.2018 alkaen toimi professori Jaakko Puhakka
[3]
. TTY:lla tyoskenteli vuonna 2015 1 713 henkiloa, joista 21 prosenttia oli ulkomaalaisia. Opiskelijoita vuonna 2015 oli 8 295, joista jatko-opiskelijoita 1 158. Kansainvalisten opiskelijoiden osuus oli 1 305 opiskelijaa.
[4]
Heraldikko
Kaj Kajander
on suunnitellut TTY:n tunnuksen, joka kuvastaa jaettua hammasratasta.
[5]
TTY:n tieteellisessa toiminnassa yhdistyivat luonnontieteellinen, teknillinen ja liiketoimintaan liittyva tutkimus. Yliopiston mukaan sen vahvuuksia olivat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainvaliset verkostot seka poikkitekniset ja monitieteiset tutkimushankkeet.
[6]
Tutkimuksen kansainvalisessa arvioinnissa vuonna 2011 TTY:n kansainvalisesti korkeatasoisimmiksi tutkimusaloiksi arvioitiin signaalinkasittely, optiikka ja fotoniikka, alykkaat koneet, biomallinnus ja rakennettu ymparisto.
[6]
Vuosille 2016?2020 vahvistetun strategian mukaisesti TTY:lla oli nelja tutkimuksen profiilialaa: digitaalinen toimintaymparisto, energia- ja ekotehokkuus, terveysteknologia seka valoon perustuvat teknologiat.
[6]
TTY:n tutkijat tuottivat vuosittain noin 1 400
referee-julkaisua
eli referoituja artikkeleita tieteellisissa lehdissa, kokoomateoksissa ja konferenssijulkaisuissa.
[4]
TTY:ssa tyoskenteli 11
FiDiPro
-professoria ja 2 FiDiPro Fellow'ta (2015).
TTY:ssa toimi lukuisia
Suomen Akatemian
valitsemia tutkimuksen huippuyksikkoja:
- Ohjatun kudosten uusiutumisen seka biomateriaalien tutkimusryhma (2000-2005), koordinaattori TTY, yhteyshenkilo Pertti Tormala
- Inversio-ongelmien huippuyksikko (2012?2017), koordinaattori
Helsingin yliopisto
, TTY:n yhteyshenkilo Mikko Kaasalainen
- Laskennallisen nanotieteen huippuyksikko (2012?2017), koordinaattori
Aalto-yliopisto
, TTY:n yhteyshenkilo Jaakko Akola
- Kalvotutkimuksen huippuyksikko (2014?2019), koordinaattori Helsingin yliopisto, TTY:n yhteyshenkilo Ilpo Vattulainen
Yliopistolla oli valittavana 13 hakukohdetta, joissa tutkintoaan voi omilla valinnoillaan muokata haluamaansa suuntaan. Yliopistosta valmistui
tekniikan kandidaatteja
, diplomi-insinooreja ja arkkitehteja seka tekniikan ja filosofian tohtoreita merkittavimmille teollisuuden aloille, erityisesti teknologiateollisuuteen ja rakennettuun ymparistoon liittyviin tehtaviin. Perustutkinnon suorittaneista oli toissa valmistumisajankohtanaan 71 prosenttia vuonna 2015. Valmistuneista valtaosa sijoittui yksityiselle sektorille. Yrittajien osuus valmistuneista oli yksi prosentti vuonna 2014
[2]
.
TTY:sta valmistui vuosittain keskimaarin noin 800 perustutkinnon suorittanutta eli
diplomi-insinooria
tai
arkkitehtia
ja 90 jatkotutkinnon suorittanutta
tohtoria
. Perustamisvuodesta 1965 lahtien yliopistosta suoritti perustutkinnon yli 14 700, lisensiaatin tutkinnon noin 800 ja tohtorin tutkinnon yli 800 henkiloa.
lahde?
Opiskelijamaarat kasvoivat lahes koko historian ajan, tosin 2000-luvulla kasvu hidastui ja vuosittaista uusien opiskelijoiden sisaanottoa supistettiin hieman.
Opiskelijoita
TTY:lla oli vuonna 2015 8295, joista 7137 suoritti
ylempaa korkeakoulututkintoa
(
diplomi-insinoori
tai
arkkitehti
) ja 1 158
jatko-opintoja
[2]
Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita oli 1 305. Teknillisen yliopiston opiskelijaa, joka ei ole suorittanut viela
tekniikan kandidaatin
valitutkintoa, kutsutaan tekniikan ylioppilaaksi. Yli vuoden opiskelleita tekniikan ylioppilaita ja tekniikan kandidaatteja kutsutaan vapaamuotoisesti
teekkareiksi
.
TTY:n tiedekunnat ja laitokset olivat:
- Luonnontieteiden tiedekunta
- fysiikka
- kemia ja biotekniikka
- matematiikka
- Optoelektroniikan tutkimuskeskus
- Talouden ja rakentamisen tiedekunta
- arkkitehtuuri
- rakennustekniikka
- teollisuustalous
- tiedonhallinta ja logistiikka
- kielikeskus
- Porin laitos
- taydennyskoulutuskeskus Edutech
- Teknisten tieteiden tiedekunta
- hydrauliikka ja automatiikka
- kone- ja tuotantotekniikka
- materiaalioppi
- systeemitekniikka
- Tieto- ja sahkotekniikan tiedekunta
- elektroniikka ja tietoliikennetekniikka
- signaalinkasittely
- sahkotekniikka
- tietotekniikka
Lisaksi yliopistoon kuului kirjasto, joka tarjosi tutkimuksen ja opiskelun tueksi monipuolisia tietoaineistoja ja informaatiopalveluja.
TTY koordinoi
Porin yliopistokeskusta
.
Vuoden 2010 alusta TTY muuttui
saatioyliopistoksi
. Muutos liittyi yliopistolakiuudistukseen, jossa kaikista
yliopistoista
tuli joko julkisoikeudellisia yliopistoja tai
saatioita
. TTY:n toiminnasta vastasi muutoksen jalkeen TTY-saatio. Muutos ei vaikuttanut opiskelijoiden asemaan, mutta henkilokunnan virat muuttuivat tyosuhteiksi. TTY-saation saatiopaaoma oli 137 miljoonaa euroa.
[7]
.
TTY-saation hallituksessa oli seitseman jasenta
[8]
. Viimeinen hallituksen kokoonpano oli seuraava:
Aiemmin jasenina olivat olleet myos
Saation hallituksen jasenet valittiin neljaksi vuodeksi kerrallaan, poikkeuksena aloitus- ja lopetusvaiheet. Ylla on merkitty jasenyyden alku- ja paattymisaika. Koko hallitus ei koskaan vaihtunut kerralla, silla joka toinen vuosi oli kolmen ja joka toinen vuosi neljan jasenen toimikauden paatos. Hallitus jarjestaytyi uudestaan jokaisen valinnan jalkeen. Jasenyys oli rajattu kahteen kauteen, mutta tama rajoitus poistettiin loppuvaiheessa, koska muuten olisi pitanyt valita uusia jasenia vain yhdeksi vuodeksi.
Saation hallitus oli yliopiston ylin paattava elin. Saation hallitus paatti muun muassa saation strategiasta, toimintaa ja taloutta koskevista asioista seka muista laajakantoisista suunnitelmista
[9]
.
Teollisuuskaupunki tarvitsee teknillista koulutusta
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esilla jo 1800-luvun puolenvalin jalkeen. Valtiomies
Agathon Meurman
kasitteli aihetta
Suomen senaatissa
vuonna 1857
[10]
. Osittain syyna oli se, etta Tampereesta kehittyi jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teknilliselle korkeakoulutukselle oli kaupungissa tarvetta. Teknillisen korkeakoulun siirtamista Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myos 1910-luvulla
[11]
. Toisen maailmansodan jalkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtamista pohdittiin jalleen, silla koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti yllattain koulutuksen aloittamista Tampereella. Teknillisen korkeakoulun sen aikainen rehtori
Jaakko Rahola
oli laskenut, etta ruotsalaisia tekniikan opiskelijoita oli vuonna 1964 keskimaarin 2,6-kertainen maara Suomeen verrattuna. Tama oli teollisuuden nakemyksen mukaan kestamatonta pitkalla aikavalilla
[10]
.
TKK:n sivukorkeakoulusta itsenaiseksi korkeakouluksi
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965
[12]
. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myohemmin
Teknillisen korkeakoulun
sivukorkeakouluna. TTKK:n alkuvuosina opiskelijat maksoivat 65 markan lukuvuosimaksua vuosina 1965?1972 ja monia muita eri maksuja mm. tentista, merkitsemisesta korkeakoulun kirjoihin, todistuksesta ja diplomityon tarkastamisesta
[10]
. Koulu itsenaistyi vuonna
1972
eduskunnan
saadettya asiasta lain ja samalla myos lukuvuosimaksuista luovuttiin. Eduskunta hyvaksyi lain toukokuussa ja presidentti Urho Kekkonen vahvisti sen saman tien. Itsenaistyneessa korkeakoulussa oli 900 opiskelijaa
[10]
. Syita itsenaistymiseen olivat mm. byrokratia. Matkat Otaniemeen erilaisiin kokouksiin veivat tehokasta tyoaikaa. Enemmisto kokouksista kasiteltavista asioista koski vain Otaniemea ja otaniemelaiset eivat taas tunteneet tarkkaan Tampereen olosuhteita. Tamperelaiset professorit kasittelivat samoja asioita useaan kertaan, ensin paikallisessa ja sitten TKK:n osastokollegiossa. Siksi koulujen erottaminen omiksi yksikoikseen oli tehokasta.
Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat kayda ahtaaksi ja alkoivat siirtya vuodesta
1973
alkaen vastaperustettuun
Hervannan
kaupunginosaan. Hervanta oli 1960-luvulla lahinna korpea, nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatilan niittya. Alun perin Hervantaan piti muuttaa myos
Tampereen yliopiston
, mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. 1960-luvulla esitettiin myos suunnitelmia naiden kahden Tampereen yliopiston yhdistamisesta
[10]
. Myos teekkareiden keskuudessa esiintyi epailya Hervannan kampusta kohtaan
[10]
. Yleinen epailys oli, ettei kampusta ja sen ymparille rakennettavaa kaupunginosaa pystyta rakentamaan toimivaksi riittavan nopeassa aikataulussa. Hervanta onkin rakentunut hiljalleen. Viimeisena Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen
1996
[12]
. Moni TTY:n varhaisista professoreista oli opiskellut osittain Yhdysvalloissa ja TTY:n muistutti monin eri tavoin amerikkalaisia yliopistoja.
Yleisesti 1970-luvulla korkeakoulun ja elinkeinoelaman avoin yhteistyo oli joillekin taysin epatoivottavaa. Poliittisessa ilmapiirissa jotkut radikaalit pitivat siivottamana sita, etta korkeakoulut olivat missaan tekemisissa teollisuuden kanssa. Teollisuuden kuviteltiin likaavan tieteellisen tutkimuksen. TTY:lla elinkeinoelamayhteistyo on ollut tarkeaa perustamisesta asti. 1970-luvun lopusta lahtien TTY:lla vieraili suomalaisten suuryritysten johtoa Kauppakamarin kutsusta. Tampereen kauppakamarin sen aikainen toimitusjohtaja Matti Hokkanen kuuluu TTY:n monivuotisiin taustavaikuttajiin. Kauppakamari jarjesti parikymmenta vierailua, joiden tavoitteena oli kasvattaa yritysten ja korkeakoulun valista luottamusta. Mukana olivat mm.
Valmet
,
Nokia
,
Kone
,
Kemira
,
Repola
,
SYP
ja
KOP
.
[10]
Jo TTKK:n perustamista varten saadetty laki maaritteli koulun tavoitteeksi panostamisen tuotekehitykseen, muista yliopistoista poiketen.
1980-luvulla
Yrjo Neuvo
vaikutti professorina merkittavasti TTY:n toimintaan. Han tuli sahkotekniikan professoriksi 33-vuotiaana vuonna 1977 vahan ennen sahkotalon valmistumista. Hanen professuurinsa aikana tehtiin mm. 30 tietotekniikan vaitoskirjaa. Neuvo oli myos 1980-luvun lopulla Suomen akatemian tutkimusprofessorina. Tehtava oli TTY:n ensimmainen. 1980-luvulla alkoi myos kansainvalistyminen. Signaalinkasittelyn laitoksella oli toissa 1980-luvulla 12 eri kansalaisuutta ja laitos oli TTY:n ensimmainen, joka alkoi antaa saannollista opetusta englannin kielella. Neuvo piti kansainvalistymista erittain tarkeana asiana. Nokia alkoi kiinnostua Neuvon johtaman elektroniikan laitoksen osaamisesta ja perusti lopulta toimipisteen Hervantaan. Vuoteen 1982 mennessa TTY:lla oli 2800 opiskelijaa, ja valmistuneita oli 1700 diplomi-insinooria ja arkkitehtia, 70 tekniikan lisensiaattia ja 15 tohtoria.
[10]
TTY rekisteroi Suomen internetdomainin (.fi) vuonna 1986. Samalla syntyivat kaksi vanhinta suomalaista internetdomainia, TTY:n tut.fi ja
Teknillisen korkeakoulun
hut.fi
[13]
.
FI-domainin
rekisteroinnin takana oli paljolti silloinen tietojenkasittelytekniikan apulaisprofessori
Juha Heinanen
, joka myos yllapiti alkuaikoina verkon nimipalvelinta. FI-verkkotunnuksia hallinnoitiin TTKK:lla vuoteen 1993, jolloin ne siirrettiin FICIX ry:lle, ja myohemmin viestintavirastolle.
[14]
1990-luvun alkupuolella TTY:n toimintaa ohjasi lama ja loppupuolella Nokian halu lisata jatkuvasti koulutusta. Nama kaksi paapiirretta vaativat yliopiston toiminnassa merkittavia muutoksia. Laman aikana toiminta jarkevoityi ja rahaa oli kaytossa aiempaa vahemman. Laman aikana henkilokunnan maara vaheni, mutta toiminta laajeni. Samalla vuosikymmenella alkoi opiskelijamaarien huima kasvu, kun uusista osaajista oli kysyntaa. Monet toiminnot, kuten siivous, kunnossapito, ulkoalueiden hoito seka liikunta-, rekrytointi- ja innovaatiopalvelut ulkoistettiin yhteistyokumppaneiden hoidettavaksi. Matematiikan ja fysiikan opettajien koulutuksen kaynnistamiseen vaikutti 90-luvulla opetusministerion toivomus.
[12]
TTY:n tutkimus oli yhteistyossa elinkeinoelaman kanssa tuottanut keksintoja, jotka muuttivat maailmaa. TTY rekisteroi Suomen internetdomainin
[14]
(.fi) vuonna 1986 ja hallinnoi Fi-verkkotunnuksia vuoteen 1993 asti. Samalla syntyivat kaksi vanhinta suomalaista internetdomainia, TTY:n tut.fi ja Teknillisen korkeakoulun hut.fi. Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti
Nokia Oyj
:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkina mm.
Nokia Communicator
[15]
. TTY:lta lahtoisin oleva
sumuvalkokangas
-keksinto (oikeuden omistaa
Seinajoella
toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna
2003
Innosuomi
-palkinnon. Menetelma mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijat ovat
tekniikan tohtorit
Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori. TTY:n tutkija Jevgeni Podkletnov esitti vuonna 1992 riittamattoman kokeellisen aineiston perusteella, etta painovoima heikkenee pyorivan suprajohdelevyn ymparistossa. Jatkotutkimukset TTY:lla ja Yhdysvalloissa eivat ole johtaneet
ilmion
havaitsemiseen.
[16]
TTY oli kehittamassa mm. maailman ensimmaista
- biohajoavaa nivelimplanttia
- kommunikaattoria
- toisen sukupolven kommunikaattoria
- kavelevaa metsakonetta
- biohajoavaa niveltyynya nivelreuman ja nivelrikon hoitoon
- keltaista laseria
[17]
.
Hervannassa sijaitseva
kampus
laajentui seuraavasti
[18]
:
| Vuosi
|
Rakennus
|
| 1973
|
Konetalo
|
| 1978
|
Sahkotalo
|
| 1983
|
Paarakennus (suunnittelijana arkkitehti
Toivo Korhonen
)
|
| 1984
|
Rakennustalo (suunnittelijana arkkitehti Toivo Korhonen)
|
| 1991
|
Hermitec
|
| 1995
|
Festia
|
| 2001
|
Tietotalo
|
| 2002
|
Liikuntahalli Tamppi Areena
|
| 2006
|
Paarakennuksen laajennus
|
| 2013
|
Tamppi Areenan laajennus
|
| 2015
|
Kampusareena
|
Toiminta hieman syrjassa sijaitsevasta Hermitecista siirtyi sittemmin varsinaiselle kampusalueelle. Tahan vaikutti mm. Tietotalon valmistuminen 2000-luvun alussa. Kampusareenan akustiikkaa suunniteltiin tietokonemallinnuksella. Rakennuksessa on auditorio, jossa puhujan aani kuuluu viimeiselle riville asti ilman aanenvahvistusta.
[19]
Eri vaiheissa rakennetut rakennukset on yhdistetty kaytavilla, jolloin paikasta toiseen paasee aina siirtymaan sisatilojen kautta.
-
Konetalo
-
Sahkotalo
-
Rakennustalo
-
Festia
-
Tietotalo
-
Kampusareena
Eri koulutusohjelmien perustamisvuodet
[12]
:
| Perustamisvuosi
|
Koulutusohjelma
|
| 1965
|
Kone-, rakennus- ja sahkotekniikka
|
| 1969
|
Arkkitehtuuri
|
| 1985
|
Tekstiili- ja vaatetustekniikka, tietotekniikka
|
| 1987
|
Automaatiotekniikka
|
| 1989
|
Materiaalitekniikka
|
| 1990
|
Tuotantotalous (eriytyi omaksi kokonaisuudekseen konetekniikan koulutusohjelmasta)
|
| 1991
|
Ymparistotekniikka
|
| 1999
|
Tietojohtaminen (eriytyi omaksi kokonaisuudekseen tuotantotalouden koulutusohjelmasta)
|
| 2000
|
Tietoliikenne-elektroniikka (2009 eteenpain nimeltaan signaalinkasittely ja tietoliikennetekniikka)
|
| 2002
|
Teknis-luonnontieteellinen
|
| 2005
|
Biotekniikka
|
Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmaan otettiin opiskelijoita viimeisen kerran vuonna 2009 ja signaalinkasittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan vuonna 2012.
Opiskelijoiden ja henkilokunnan maaran kehitys
[18]
:
| Vuosi
|
Opiskelijoiden maara
(perus- ja jatko-opiskelijat)
|
Suoritettuja
tohtorin tutkintoja
|
Henkilokunnan maara
(htv)
|
| 1965
|
132
|
|
|
| 1975
|
1 594
|
|
|
| 1985
|
2 975
|
9
|
|
| 1995
|
6 400
|
27
|
|
| 2000
|
9 996
|
35
|
1 784
|
| 2005
|
12 642
|
65
|
1 906
|
| 2006
|
12 427
|
72
|
1 871
|
| 2007
|
12 181
|
71
|
1 940
|
| 2008
|
11 626
|
64
|
1 951
|
| 2009
|
11 565
|
84
|
2 020
|
| 2010
|
10 429
|
87
|
1 964
|
| 2011
|
10 470
|
75
|
1 911
|
| 2012
|
10 389
|
90
|
2 077
|
| 2013
|
9 904
|
94
|
2 016
|
| 2014
|
9 163
|
91
|
1 926
|
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY)
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa
Teknillisen korkeakoulun Tampereen sivukorkeakoulun aloitettua toimintansa vuonna 1965 alkoi myos sen ylioppilaskunta toimia heti nimella Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta vaikkakin ilman virallista asemaa. Tampereen teknillisen korkeakoulun itsenaistyttya vuonna
1972
aloitti virallisesti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun
ylioppilaskunta
(TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myota oman nimensa
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi
(TTYY). Vuonna
2005
TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna
1965
. Sivukorkeakoulun toiminnan aikana pyrittiin Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan toiminnalle saamaan virallisempi asema rinnakkaisnimella Tampereen Teekkarit. Lain mukaan jokaisen perusopiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan.
Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmaisen vuoden opiskelijoiden kastaminen
Tammerkoskessa
, ns. teekkarikaste. Siina 3?6 ensimmaisen vuoden opiskelijaa pudotetaan kerralla hetkeksi nosturinkoukkuun kiinnitetyssa korissa hyiseen Tammerkoskeen vappuna. Tama kastamisperinne alkoi jo vuonna
1966
.
- Mika Hannula
, rehtori 2016-2018, professori
- Markku Kivikoski
, rehtori 2008?2016, professori
- Jarl-Thure Eriksson
, rehtori 1997?2008, professori emeritus
- Timo Lepisto
, rehtori vuosina 1985?1996, professori
- Osmo Hassi
, rehtori vuosina 1975?1985, professori emeritus
- Pekka Ahonen
, rehtori vuosina 1972?1975, professori emeritus
- Reino Kurki-Suonio
, 1. vararehtori 1992?2002, tietotekniikan osaston ensimmainen johtaja, professori emeritus, professorina 1980?2002
- Yrjo Neuvo
, elektroniikan professorina 1976?1992, suuntasi laitosta signaalinkasittelyyn ja mikroprosessoritekniikkaan pain
- Markus Pessa
,
Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen
(ORC) johtaja, professori emeritus
- Gunnar Graeffe
, fysiikan laitoksen perustaja ja johtaja 1970?1998, professori emeritus.
TTY:lla (erityisesti Festiassa) on kuvattu kohtauksia kahteen maailmanmaineeseen yltaneeseen
amatoorielokuvaan
:
Star Wreck: In the Pirkinning
ja
The Yes Men
, joista jalkimmaisessa joukko pilailijoita esiintyi eraassa TTY:n jarjestamassa konferenssissa maailmankauppajarjesto
WTO
:n "edustajina".
[20]
Commons
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|