Talonpoikaispurjehdus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yleinen laivatyyppi talonpoikaispurjehduksessa, laiva on Brig Nadeschda of Brahestad joka on rakennettu vuonna 1841.
Kuvan jahti on yksi yleisimmista laivatyypeista talonpoikapurjehduksessa 1800-luvun lopulla. [1] [2]

Talonpoikaispurjehdus on kauppamerenkulun muoto, jota harjoitettiin tilojen ja kylien yhteistyossa niiden tuotteiden, kuten maataloustuotteiden, elainten nahkojen, kalan, tervan ja kasityotuotteiden viemiseksi lahikaupunkeihin ja myohemmin myos ulkomaille. Paluurahteina tuotiin esimerkiksi suolaa ja mausteita, kankaita ja metallituotteita. Purjehdukseen kaytettavien alusten omistus saattoi olla riskin pienentamiseksi jaettu osuuksiin [3] .

Talonpoikaispurjehduksen keskuksia 1500-luvulla olivat Viipurin, Pohjan ja Helsingin pitajat. 1540-luvulla Viipurin pitajassa laivureita oli 39, Pohjan pitajassa 12 ja Helsingin pitajassa 11. Helsingin pitajasta kauppaa kaytiin varsinkin Tallinnan kanssa. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa alkoi rajoittaa talonpoikaispurjehdusta, koska sita pidettiin vahingollisena kruunun ja kaupunkien eduille. Syksylla 1547 Porvoon laanin asukkaat tekivat kaupankaynnin rajoittamisesta valituksen kaymalla henkilokohtaisesti Kustaa Vaasan puheilla ja lahjomalla tata kuivatulla silakalla (200 000 kpl). Kuningas ei kuitenkaan taipunut perumaan rajoituksia, koska han halusi keskittaa kaupankaynnin kaupunkeihin valvonnan ja veronkannon ulottuville. Tilanne johti ajatukseen perustaa kaupunki Helsingin pitajan tienoille. [4]

Vuosien 1765?1766 valtiopaivilla talonpoikaispurjehduksesta tuli kaikille luvallista. 1800-luvulla talonpoikaispurjehdus sai merkittavan aseman Itameren piirin kauppamerenkulussa, ja 1850-luvun jalkeinen aika oli sen kulta-aikaa. [3] Talonpoikaispurjehdusta ovat tutkineet mm. Gunvor Kerkkonen ja Yrjo Kaukiainen .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Talonpoikaispurjehdus jahteja Bing . Viitattu 2.2.2024.
  2. Talonpoikaispurjehdus Taivassalon kunta . 30.11.2021. Viitattu 2.2.2024.
  3. a b Lehto, Markku: Mennytta aikaa Merimaskussa: Paikallinen laivanrakennus. Rannikkoseutu , 21.11.2017, nro 91, s. 3. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  4. Kuisma, Markku:  Helsingin pitajan historia II. Vanhan Helsingin synnysta isoonvihaan , s. 10-12. Vantaan kaupunki, 1990. ISBN 951-8959-05-6 .

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]