T?uvassin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
T?uvassi
Tšuvassin puhuma-alue
T?uvassin puhuma-alue
Tiedot
Alue T?uvassia
Virallinen kieli T?uvassia
Puhujia 1 043 000
Kirjaimisto kyrillinen kirjaimisto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta turkkilaiset kielet
Kieliryhma bolgaarikielet
Kielikoodit
ISO 639-1 cv
ISO 639-2 chv
ISO 639-3 chv

T?uvassi (t?uvassiksi ч?ваш ч?лхи) on t?uvassien puhuma turkkilainen kieli . Silla on virallisen kielen asema T?uvassian tasavallassa Venajalla . [1]

Levinneisyys ja puhujamaara

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?uvassia puhutaan etupaassa Volgan ja Uralin alueella: T?uvassiassa, Tatarstanissa , Ba?kortostanissa , Uljanovskin , Samaran , Orenburgin ja Saratovin alueilla. T?uvasseja on muuttanut paljon myos muille Venajan alueille seka entisen Neuvostoliiton tasavaltoihin. [2]

Vuoden 1989 vaestonlaskennan mukaan t?uvassin puhujia oli Neuvostoliitossa 1 506 000 henkea, joista 809 000 T?uvassiassa, 121 000 Tatarstanissa, 101 000 Ba?kortostanissa, 96 000 Uljanovskin, 94 000 Samaran, 16 000 Orenburgin ja 15 000 Saratovin alueella. T?uvassiassa asui 53,7 % puhujien kokonaismaarasta. [3]

Vuoden 2002 vaestonlaskennan mukaan t?uvassia puhui Venajalla 1 325 000 henkea, [4] joista 797 000 henkea (60,1 % kaikista puhujista) T?uvassiassa, 120 000 Tatarstanissa ja 98 000 Ba?kortostanissa. [5] (Lukuihin sisaltyvat myos t?uvassia toisena tai vieraana kielena puhuvat.)

Vuonna 1989 Venajan t?uvasseista 77,5 % puhui t?uvassia aidinkielenaan ja 4,5 % toisena kielena. [6] Vuonna 2002 76,5 % t?uvasseista osasi t?uvassia. [7] Kansallisuudeltaan t?uvasseista 96,8 % osaa venajaa [8] (88,1 % vuonna 1989). [6] T?uvassian vaestosta 60,7 % osaa t?uvassia [5] ja 98,8 % venajaa. [9]

Vuoden 2010 vaestonlaskennan mukaan Venajalla on 1 043 000 t?uvassin puhujaa. [10]

Historia ja murteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?uvassin kieli kuuluu turkkilaisten kielten bolgaarilaiseen ryhmaan, johon luetaan myos muinaiset Volgan bolgaarien ja kasaarien kielet. T?uvassit muodostivat osan Volgan Bolgarian vaestosta ja t?uvassin kielen katsotaan kehittyneen bolgaarin kielen pohjalta. Pitkaaikaiset kontaktit iranilaisten , suomalais-ugrilaisten ja venajan kielen kanssa ovat vaikuttaneet huomattavasti sen rakenteeseen. Vanhakantaisten piirteidensa ja vieraan vaikutuksen takia se eroaa jyrkasti muista turkkilaisista kielista. [11] [12]

Kieli jakautuu kahteen paamurteeseen: laaksomurteeseen ja ylamurteeseen [13] , joiden valilla on melko laaja siirtymamurteiden alue. Laaksomurretta puhutaan T?uvassian etelaosassa ja ylamurretta pohjoisosassa. Murteiden valilla on aanteellisia ja kieliopillisia eroja, jotka eivat kuitenkaan vaikeuta niiden keskinaista ymmarrettavyytta. Sanaston erot selittyvat venajan ja marin kielen vaikutuksella ylamurteeseen ja tataarin vaikutuksella laaksomurteeseen. [14]

Kirjakieli

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?uvassin kirjakielen ensimmainen vaihe alkoi 1700-luvun loppupuolella, jolloin kyrillisella kirjaimistolla julkaistiin lahinna uskonnollista kirjallisuutta. Nykyisen kirjakielen perusta syntyi 1870-luvulla, jolloin Ivan Jakovlev loi Nikolai Ilminskin johdolla uuden lisamerkein taydennetyn kirjaimiston. Neuvostoaikana ortografiaan tehtiin huomattavia muutoksia. Nykyaan t?uvassin kirjaimisto kasittaa kaikki venajan kirjaimet seka lisamerkit ? , ? , ? , ? .

T?uvassin kirjaimisto

А а ? ? Б б В в Г г Д д Е е Ё ё
? ? Ж ж З з И и Й й К к Л л М м
Н н О о П п Р р С с ? ? Т т У у
? ? Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ Ъ ъ
Ы ы Ь ь Э э Ю ю Я я

Kirjakielen normit perustuvat laaksomurteeseen, jota puhui paaosa Simbirskin opettajakoulussa toimineista t?uvassin kirjakielen pioneereista. Normien vakiinnuttamista edistivat suhteellisen pienet murre-erot seka tukeutuminen suullisen kansanperinteen ilmaisukeinoihin. Neuvostoaikana T?uvassian paakaupungiksi tuli ylamurteen alueella sijaitseva T?eboksary , minka johdosta ylamurteen vaikutus kirjakieleen on huomattavasti lisaantynyt.

1920-luvulla kirjakielen kayttoala laajeni voimakkaasti ja siita tuli koulujen opetuskieli kaikilla t?uvassien asuinalueilla. T?uvassia kaytettiin virastoissa, silla julkaistiin paljon kirjallisuutta, T?eboksaryssa, Kazanissa , Ufassa , Samarassa ja Simbirskissa alkoi ilmestya t?uvassinkielisia sanoma- ja aikakauslehtia. 1930-luvulta lahtien t?uvassin kielen kaytto alkoi kuitenkin supistua varsinkin tasavallan ulkopuolella. Muualla julkaistut lehdet lakkautettiin, kouluissa siirryttiin venajankieliseen opetukseen ja monilla alueilla luovuttiin kokonaan t?uvassin kielen opetuksesta. Taman seurauksena suuri osa t?uvasseista on siirtynyt kayttamaan venajan kielta ja valtaosa tasavallan ulkopuolella asuvista ei osaa lukea tai kirjoittaa aidinkielellaan. [15]

Nykytilanne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1990 T?uvassiassa hyvaksyttiin kielilaki, joka antaa t?uvassille virallisen kielen aseman venajan kielen rinnalla. Nykyisin t?uvassia kaytetaan opetuskielena maaseudun kouluissa 5. luokkaan saakka. Muissa oppilaitoksissa sita opetetaan oppiaineena. T?uvassinkielista opetusta annetaan myos Tatarstanissa, Ba?kortostanissa ja Uljanovskin alueella. Mari Elissa , Penzan , Orenburgin ja Kemerovon alueilla kielta opetetaan aineena. [16]

T?uvassiksi julkaistaan oppikirjoja, kauno- ja lastenkirjallisuutta seka tietokirjallisuutta. Silla ilmestyy parikymmenta sanomalehtea ja useita aikakauslehtia. Kielta kaytetaan myos radiossa ja televisiossa. T?eboksaryssa toimii kolme t?uvassinkielista teatteria. [17] Viime vuosina t?uvassinkielisia lehtia on alkanut ilmestya myos Tatarstanissa, Ba?kortostanissa ja Uljanovskin alueella, ja t?uvassien kulttuurikeskuksia toimii eri puolilla Venajaa. [15]

Kielen kayttoalan laajentamista vaikeuttaa t?uvassien asuinalueiden hajanaisuus ja venajan kielen dominoiva asema kaikilla julkisen elaman alueilla. Suuren puhujamaaran, enemmistokansallisuuden aseman (t?uvassit muodostavat 67,7 % T?uvassian vaestosta [9] ) ja kielen aktiivisen kayton perusteella t?uvassin kielta voidaan kuitenkin pitaa varsin elinvoimaisena. [18]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Конституция Чувашской Республики Официальный портал органов власти Чувашской Республики . Arkistoitu 23.9.2011. Viitattu 8.6.2021.
  2. ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii: entsiklopedit?eski slovar-spravot?nik , s. 424. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4 .
  3. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistit?eskaja entsiklopedija. Kniga 1 , s. 561?562. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4 .
  4. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru . Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 18.1.2009. (venajaksi)
  5. ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru . Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 24.1.2009. (venajaksi)
  6. ↑ a b Narody Rossii: entsiklopedija , s. 442. Moskva: Bol?aja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7 .
  7. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogot?islennyh natsionalnostei. perepis2002.ru . Arkistoitu 20.10.2007. Viitattu 18.1.2009. (venajaksi)
  8. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru . Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 18.1.2009. (venajaksi)
  9. ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru . Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 18.1.2009. (venajaksi)
  10. ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru . Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venajaksi)
  11. ↑ Baskakov, N.A.:  Tjurkskije jazyki. Izd. 2-je, ispr. , s. 113. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 978-5-484-00515-4 .
  12. ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki , s. 480?482. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2 .
  13. ↑ Glottolog 4.4 - Chuvash glottolog.org . Viitattu 8.6.2021.
  14. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III , s. 389. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2 .
  15. ↑ a b Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii: entsiklopedit?eski slovar-spravot?nik , s. 425?426. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4 .
  16. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III , s. 387?388. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2 .
  17. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistit?eskaja entsiklopedija. Kniga 1 , s. 564?570. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4 .
  18. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistit?eskaja entsiklopedija. Kniga 1 , s. 574. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4 .

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • T?uvassilais-suomalainen sanakirja = Ч?вашла-финла словарь : 8 000 sanaa / Arto Moisio, Eduard Fomin, Jorma Luutonen ; Turun yliopiston suomalainen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja. - Turku, 2007. - 286 s. ISBN 9512933497 . ISBN 9789512933495 . [1] ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  • Zheltov, P. Reverse dictionary of Chuvash. = Обратный словарь чувашского языка / P. Zheltov, E. Fomin, J. Luutonen ; Lexica Societatis Fenno-Ugricae ; Societe Finno-Ougrienne. ? Helsinki, 2009. ? 344 p. ISBN 9525667081 ISBN 978-9525667080 .
  • Luutonen, J. Chuvash Syntactic Nominalizers On *-ki and its Counterparts in Ural-Altaic Languages / Jorma Luutonen. Wiesbaden : Harrassowitz Verlag, 2011. ? 133 p. ISSN 01774743 ISBN 978-3-447-06581-8

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta T?uvassin kieli .
Turkkilaiset kielet
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=T?uvassin_kieli&oldid=21874382 ”