Petos on tekijansa eparehelliseen menettelyyn liittyva rikos . Petoksesta ja sen eri torkeysasteista saadetaan Suomen rikoslain 36. luvussa. ^{[1] [2] [3]} Rikoslain 37. luvun 8?11 pykalassa saadetaan erikseen maksuvalinepetoksesta . ^{[4] [5] [6]} Verottajaan kohdistuvia petosrikoksia ovat myos veropetokset , joita kasitellaan rikoslain 29. luvussa rikoksina julkista taloutta vastaan. ^{[7] [8] [9]} Rikoslaki tuntee myos harvinaiset ja hyvin vakaviksi rikoksiksi luokitellut maanpetos - ja valtiopetosrikokset . ^{[10] [11]}

Suomen poliisin mukaan internetissa tehtavat petokset ovat yleistyneet ja niiden muoto on monipuolistunut 2000-luvulla huomattavasti. Hyvin yleisia ovat netissa tapahtuvaan kaupankayntiin liittyvat petosrikokset tai vastaavat huijaukset . Kiistatapauksissa on tyypillisesti kysymys joko siviilioikeudellisesta riita- tai rikostapauksesta, eika rajanveto naiden valilla ole aina selvaa. ^{[12] [13]}

Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2013 yhteensa 21 735 lievaa tai "tavallista" petosta seka 1 100 torkeaa petosta. Lievien tai "tavallisten" petosten lukumaara on likimain kaksinkertaistunut vuosikymmenessa, silla vuosina 2000?2007 lievia tai tavallisia petoksia tuli Suomessa poliisin tietoon vuosittain noin 10 000?13 000. Torkeissa petoksissa ei ollut tana aikana yhta suurta maarallista muutosta. ^[14] Suomen karajaoikeuksissa ratkaistiin vuonna 2012 yhteensa 2 649 tapausta, jossa paasyytteena (vakavin rikos) oli petos tai lieva petos. Naista hyvaksyttiin 2 408 ja hylattiin 166 tapausta. Torkeita petostapauksia ratkaistiin vuonna 2012 yhteensa 339 tapausta (paasyyte), joissa mainittu rikosnimike hyvaksyttiin 272 tapauksessa. ^[15]

Petosrikokset Suomen rikoslaissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Petos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

"1 § Petos ^[1]

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyotya taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttamalla tai erehdysta hyvaksi kayttamalla saa toisen tekemaan tai jattamaan tekematta jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista talla on ollut mahdollisuus maarata, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintaan kahdeksi vuodeksi.

Petoksesta tuomitaan myos se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syottamalla, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojarjestelman toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkasittelyn lopputuloksen vaaristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa.

Yritys on rangaistava."

Torkea petos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

"2 § Torkea petos ^[2]

Jos petoksessa

1) tavoitellaan huomattavaa hyotya,

2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,

3) rikos tehdaan kayttamalla hyvaksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityista luottamusta tai

4) rikos tehdaan kayttamalla hyvaksi toisen erityista heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa

ja petos on myos kokonaisuutena arvostellen torkea, rikoksentekija on tuomittava torkeasta petoksesta vankeuteen vahintaan neljaksi kuukaudeksi ja enintaan neljaksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava."

Lieva petos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

"3 § Lieva petos ^[3]

Jos petos on kokonaisuutena vahainen , huomioon ottaen tavoitellun hyodyn tai aiheutetun vahingon maara taikka muut rikokseen liittyvat seikat, rikoksentekija on tuomittava lievasta petoksesta sakkoon."

Prosessipetos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Prosessipetos kohdistuu viranomaiseen: tuomioistuinta erehdytetaan antamaan jotain osapuolta taloudellisesti suosiva tai vahingoittava paatos rikos-, riita- tai hallinto-oikeudellisessa prosessissa. Tuomioistuimelle on esimerkiksi esitetty vaarennetty kuitti ja siten erehdytetty tuomioistuin purkamaan omaisuuden takavarikko (KKO 1982-II-27). ^[16]

Petos kaunokirjallisuudessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Petoksen monitahoista ilmiota on kasitelty laajasti kaunokirjallisuudessa. Sita esiintyy monilla elamanalueilla ja sen yksi muoto on roolinvaihto eli identiteettipetos. Yhteiskunnallinen kirjallisuus pyrkii usein osoittamaan yhteiskuntaelamassa esiintyvaa valheellisuutta. Niinpa Henrik Ibsen kuvaa Nukkekodissa yhteison vaatimien roolien eparehellisyytta. Ihmisen moraalisia rakenteita ravistellaan voimakkaasti myos Sofi Oksasen teoksissa Puhdistus ja Kun kyyhkyset katosivat . Kun ihmisten on sopeuduttava muuttuneisiin olosuhteisiin, heista voi tulla entisen yhteisonsa silmissa luopioita. Postmodernissa kirjallisuudessa petoksen teema on kehitetty tarkoittamaan koko todellisuuden epavarmuutta, yllatyksellisyytta ja petollisuutta. ^[17]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]