Syvari Свирь, Svir
Syvarin uomaa Voznesenjessa .
Maanosa	Eurooppa
Maat	Venaja
Alue	Leningradin alue
Piiri	Olhava , Lotinanpelto , Podporo?je
Vesistoalue ja valuma-alueen tietoja
Paavesistoalue	Nevan vesisto
Valuma-alue	Syvarin valuma-alue
Pinta-ala	83 200 km² [1]
Paauoman pituus	916 km [a]
Paauoman osuudet	Neva ← Laatokka ← Syvari ← Aaninen ← Vodlajoki ← Vodlajarvi ← Ileksa ←Kalgatsinskoje ←Verhjaja
Joen uoman kohteita
Alkulahde	Aaninen , Voznesenje
	61.0082°N , 35.4917°E
Laskupaikka	Laatokka , Sviritsa
	60.5187°N , 32.7466°E
Esteet	kaksi voimalaa (sulut)
Sivu-uomat	Paksujoki , Ojatti , Vaa?eninjoki , Jyvenjoki
Taajamat	Svirstroi , Podporo?je , Voznesenje
Mittaustietoja
Lahdekorkeus	33,3 m
Laskukorkeus	4,8 m [2]
Korkeusero	28,5 m
Pituus	224 km [3] [4]
Keskileveys	0,1 ? 12 km [5]
Kaltevuus	0,13 m/km
Keskivirtaama	790 m³/s [4]
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Syvari ( ven. Свирь , Svir , vepsaksi Suvar' ) on Venajan Leningradin alueella virtaava 224 kilometria pitka joki , joka alkaa Aanisesta ja laskee Laatokan Syvarinlahteen . ^{[3] [6] [7] [4] [5]}

Syvari sijaitsee kokonaisuudessaan Venajan Leningradin alueella , jossa joki kulkee Podporo?je ja Lotinapellon piirin alueiden halki. Syvarin suistoalue kuuluu Olhavan piirin Sviritsan kuntaan. Rantamien asutus on nykyaan venajankielista, mutta aikaisemmin ovat asukkaat puhuneet itamerensuomea. ^[7] Syvari alkaa Aanisen etelapaasta Voznesenjen kaupungista (myos Syvarinniska ). Joen ensimmaiset 95 kilometria ovat Yla-Syvarin voimalaitoksen ylapuolista osuutta, jonka vedenpinta on lahes Aanisen korkeudella. Ensimmainen suuri jokisaari sijaitsee kahdeksan kilometrin paassa joen niskalta. Se on Karskin saari ( ven. Карский ). Pari kilometria myohemmin joki haarautuu kahdeksi haaraksi, jotka kiertavat Ivankoostrovin saarta ( ven. Иванькоостров ). Joessa alkaa saarien jalkeen hyvin levea osuus, jossa sijaitsee viela yksi suursaari Vjazostrov ( ven. Вяостров , suom. Jalajasaari ). Syvarilla on noin 30 suurempaa jokisaarta. Kymmenen kilometria saaren jalkeen avautuu suuri tekojarvi Iivinan tulva-alue (myos Yla-Syvarin tekojarvi), jonka lounaispaasta Syvari jatkaa eteenpain. Suurin tekojarveen laskeva joki on Jyvenjoki , jonka entiset sivujoet muodostavat muita tekojarveen laskevia jokia. Jarven jalkeen virtaa Syvari syvemmassa jokilaaksossa, jolloin joki pysyy suhteellisen kapeana. Sen rannoilla sijaitsee kolme kylaa, jotka ovat etelarannan Plotit?no (Плотично) seka pohjoisrannan Pidma (Пидьма), Matysova (Мятусово, Mjatusovo ) ja Hevronino (Хевроньино). Viimeisen kylan lahella sijaitsee Podporo?jen kaupunki, joka on kehittynyt Yla-Syvarin voimalaitoksen ymparille. Voimalan vieressa toimii sulku, jonka kautta suuretkin jokilaivat paasevat voimalan ohi. Syvarin rantamaisemat ovat metsaisia ja rannat ovat toisinaan pensaikoituneita. Asutuksen liepeilla ja tulva-alueilla esiintyy niittyja. ^{[5] [b] [c]}

Noin 45 kilometria Podporo?jen alapuolella Svirstroissa (Свирьстрой) sijaitsee Ala-Syvarin voimalaitos . Voimaloiden valinen osuus on Syvarin keskiosuus. Pohjoisesta virtaava Vaa?eninjoki yhtyy Syvariin Vaa?enin (Важины, Va?iny ) kylassa. Taman jalkeen Syvarin lansi-lounainen virtaussuunta vaihtuu pohjoisessa kayvan mutkan jalkeen lounaiseen virtaussuuntaan, joka sailyy Laatokalle saakka. Syvarin keskiosuus on harvaan asuttua seutua ja siella sijaitsee vain pieni Uslankan (Усланка) kyla. Svirstroin voimalaitoksen ylapuolelle on muodostunut 11 kilometria pitka ja pari kilometria levea patojarvi. Myos Ala-Syvarin voimalassa toimii laivaliikennetta palveleva sulku. Podporo?jen kautta kulkeva maantie palaa uudelleen Syvarille taalla Svirstroissa. ^{[5] [b]}

Matkaa Syvarin suistolle on linnuntieta enaa 60 kilometria. Syvarin alajuoksulla on asutus taajempaa kuin ylajuoksulla. Ennen Lotinanpellon (Лодейное Поле, Lodeinoje Pole ) kaupunkia on joen varressa pieni Harev?t?inan (Харевщина) kyla. Lotinanpelto on liikenteen risteyskohta. Siella risteavat Syvarinniskan ja Pietarin yhdistava maantie ja Tihvinan ja Petroskoin yhdistava maantie. Petroskoihin meneva tie jatkuu Murmanskiin asti, jonne kulkee myos Syvarin ylittava rautatie. ^{[5] [b] [c]}

Syvarin virtaus rauhoittuu sen alaosuudella ja ?amok?an (Шамокша) kohdalla on joessa suuri Konevin (Конев) jokisaari. Toinen alaosuuden erikoispiirre on saaren alapuolelta alkava yli kuusi kilometria pitka jokimainen lahti Lahtinski (Лахтинский залив). Syvarilla on alaosuudella rinnakkaisia sivu-uomia, jotka vetavat tulvien aikana runsaasti vetta. Erityisen pitkia sivu-uomia ovat Runa (Руна) ja Korelka (Корелка), jotka sijaitsevat Ojatin ja Paksujoen yhtymakohtien valissa. Syvarilla on suistossa muutama suuhaara, joista Lisja (Лисья) on suurin. Suuhaarat muodostavat suistoon suuria soistuneita saaria, joista suurimpia ovat Oleni (Олений), Lisi (Лисий) ja Gorgoguha (Горгогуха). Suiston vieressa sijaitsee myos laaja jarvimainen pyorea lahti ( ven. Загубская Губа , Zagubskaja guba ^[8] ), jonka halkaisija on viisi kilometria ja pinta-ala 12,4 neliokilometria. ^{[5] [b]}

Korkeusero joen niskan ja suiston valilla on 28 metria. Joessa on kaksi vesivoimalaitosta, vuonna 1933 kayttoon otettu Ala-Syvarin voimalaitos ja 1952 kayttoon otettu Yla-Syvarin voimalaitos , jotka jakavat joen kolmeen jaksoon, Ala-Syvariin (80 kilometria pitka), Keski-Syvariin (45 km) ja Yla-Syvariin (95 km). Patoamisen seurauksena joen ylajuoksulle on muodostunut suuri mutta matala Iivinan tulva-alue, jossa vedenpinta on lahes Aanisen tasolla. ^{[7] [4] [9] [10] [c]}

Syvari muodostaa osan Vienanmeren-Itameren vesitiesta , johon kuuluvat Stalinin kanavat , ja osan suuremmasta Volgan?Itameren vesitiesta , johon kuuluu Marian kanavisto . Nama vesireitit yhdistavat Moskovan ja Pietarin kaupungit toisiinsa ja Vienanmereen . Vesireitilla liikennoi suuriakin jokialuksia. Vesiliikenteelle tarkoitettu Laatokan kanava alkaa Syvariin yhtyvan Paksujoen suistosta ja paattyy Nevan niskalla. Kanava seuraa Laatokan etelarantaa ja se on yhteydessa esimerkiksi Olhavanjokeen ja Sasjokeen . Syvarin tavarankuljetuksessa ja matkailijaliikenteelle tarkoitettuja paalaitureita on Voznesenjessa, Podporo?jessa, Lotinapellossa ja Sviritsassa. ^{[4] [b]}

Syvarilla vesi putoaa Aaniselta Laatokkaan yhteensa 28 metria. Veden virtaama on keskimaarin 790 m³/s /tai 785 m³/s ^[5] ). Pintaveden virtaus vaihtelee 0,5 kilometria tunnissa koskien ja virtapaikkojen 10?12 kilometria tunnissa. Syvari jaatyy yleensa marras-joulukuussa, mutta saista riippuen se voi jaatyminen siirtya tammikuullekin asti. Lampimina talvina ei virtapaikkoihin synny jaapeitetta. Jaidenlahto tapahtuu yleensa huhtikuun jalkipuoliskon ja toukokuun alkupuoliskon valilla. Ensin lahtevat Syvarin omat jaat liikkeelle ja sitten tulevat (mahdollisesti) Aaniselta tulevat jaat. Molempien jaidenlahdot ovat yleensa perakkaiset ja saattavat kestaa 2?4 viikkoa. Jaat muodostavat erityisesti alajuoksulle jaapatoja, jotka nostavat siella vedenpintaa metrin tai pari. Joen alajuoksulla on joensuussa usein avantoja. ^{[4] [5] [c]}

Joella liikennoi kesaisin matkustajalaivoja Pietarista ja Laatokan kaupungeista. Myos kalastus kiinnostaa venalaisia kovasti. Joessa elaa ainakin toutain , lohi , lahna , harjus , hauki , kuha , mutu , sayne , sarki , made ja monni . Siian kalastus on kielletty ympari vuoden, mutta muitakin kaloja voi kalastaa vain asutuksen lahella. ^{[5] [c]}

• 
  Syvarin ylittava silta lahella Lotinapeltoa .
• 
  Syvarin silta jatkosodan aikana.
• 
  Yla-Syvarin voimalaitos
• 
  Sulku Syvarin ylajuoksulla.
• 
  Sulku alajuoksulla Ala-Syvarin voimalaitoksen lahistolla.
• 
  Nykyisin Syvarinniskalla on lauttayhteys jatkosodassa rakennetun sillan tilalla.

Jatkosodan aikana suomalaisen Karjalan armeijan joukot saavuttivat Syvarin Lotinapellossa 7. syyskuuta 1941 ja etenivat jonkin matkaa joen yli, jossa pitivat asemansa Neuvostoliiton suurhyokkayksen alkamiseen asti. Kenraalimajuri Paavo Talvelan johtaman armeijakunnan oli tarkoitus kohdata saksalaiset alueella, mutta saksalaisten eteneminen oli juuttunut paikoilleen Tihvinassa . Asemasodan aikana suomalaiset pioneerit rakensivat kaksi uutta ja korjasivat kolme vanhaa joen ylittavaa siltaa. Syvarinniskaan eli Voznesenjaan rakennetun sillan pituus oli 392,15 metria ja kantavuus 12 tonnia, se vihittiin kayttoon 5. huhtikuuta 1942. Rovskojen uuden sillan pituus oli 507 metria ja se valmistui kesakuussa 1944. Vanha rautatiesilta korjattiin syksylla 1941 ja muutettiin samalla maantiesillaksi. Syvarin voimalaitoksen silta ja Nishin proomusilta valmistuivat 23. maaliskuuta 1942. ^{[11] [12]}

• 
  Syvarinjoen suistoalue vuoden 1954 kartassa
• 
  Syvarinjoen keskialue vuoden 1954 kartassa

Paaartikkeli: Syvarin valuma-alue

Syvarin valuma-alueen pinta-ala on joki mukaan lukien noin 84 400  neliokilometria , josta Aanisen valuma-aluetta on 62 800 neliokilometria. Valuma-alueiden pinta-alojen erotus on 21 600 neliokilometria, jota tassa kutsutaan Syvarin alueeksi. ^{[4] [13] [b]}

Syvarin sivu-uomia on noin 30, jotka ovat paaosin lyhyita jokia tai puroja. Syvarin alueen pinta-ala on 21 600 neliokilometria, joka jaettuna Syvarin pituudella 224 kilometria antaa keskimaaraiseksi leveydeksi 96 kilometria. Jos pinta-alasta poistetaan valuma-alueeltaan yli tuhannen neliokilometrin joet Paksujoki, Ojatti, Vaa?eninjoki ja Jyvenjoki, jaa pienille joille yhteispinta-alaksi 6 100 neliokilometria. Kun se jaetaan Syvakin pituudella, tulee valuma-alueen keskimaaraiseksi leveydeksi enaa 27 kilometria. Laskelman mukaan pienet joet ovat varsin lyhyita. Alla olevaan taulukkoon on koottu Syvarin tarkeimmat sivujoet. Taulukon lahteet on koottu taulukon alle ja lahteet on eritelty kunkin rivin osalta taulukon oikeaan sarakkeeseen. ^[5]

Lahteet : 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venajan vesistorekisterin tietokannasta ( ^[3] ), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venajankielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu Vepsan kielioppikirjasta ^[14]

• Pека Свирь - Интерактивная карта ( Arkistoitu ? Internet Archive). Syvari. Vesireitin interaktiivinen kartta. Venajan vesireitit -sivusto. www.infoflot.ru (venajaksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syvari Wikimedia Commonsissa

• Ramsar Sites: Svir delta ^{[ vanhentunut linkki ]} (englanniksi) (wetlands.org)