Tama artikkeli kasittelee jokea Venajalla.
Syvari
on myos jarvi Pohjois-Savossa.
Syvari
Свирь, Svir
|
Syvarin uomaa
Voznesenjessa
.
|
Maanosa
|
Eurooppa
|
Maat
|
Venaja
|
Alue
|
Leningradin alue
|
Piiri
|
Olhava
,
Lotinanpelto
,
Podporo?je
|
Vesistoalue ja valuma-alueen tietoja
|
Paavesistoalue
|
Nevan vesisto
|
Valuma-alue
|
Syvarin valuma-alue
|
Pinta-ala
|
83 200 km²
[1]
|
Paauoman pituus
|
916 km
[a]
|
Paauoman osuudet
|
Neva
←
Laatokka
←
Syvari
←
Aaninen
←
Vodlajoki
←
Vodlajarvi
←
Ileksa
←Kalgatsinskoje ←Verhjaja
|
Joen uoman kohteita
|
Alkulahde
|
Aaninen
,
Voznesenje
|
|
61.0082°N
,
35.4917°E
|
Laskupaikka
|
Laatokka
,
Sviritsa
|
|
60.5187°N
,
32.7466°E
|
Esteet
|
kaksi voimalaa (sulut)
|
Sivu-uomat
|
Paksujoki
,
Ojatti
,
Vaa?eninjoki
,
Jyvenjoki
|
Taajamat
|
Svirstroi
,
Podporo?je
,
Voznesenje
|
Mittaustietoja
|
Lahdekorkeus
|
33,3 m
|
Laskukorkeus
|
4,8 m
[2]
|
Korkeusero
|
28,5 m
|
Pituus
|
224 km
[3]
[4]
|
Keskileveys
|
0,1 ? 12 km
[5]
|
Kaltevuus
|
0,13 m/km
|
Keskivirtaama
|
790 m³/s
[4]
|
Muuta
|
Muualla
|
Wikimedia Commons
|
|
Infobox OK
|
Syvari
(
ven.
Свирь
,
Svir
,
vepsaksi
Suvar'
) on
Venajan
Leningradin alueella
virtaava 224 kilometria pitka
joki
, joka alkaa
Aanisesta
ja laskee
Laatokan
Syvarinlahteen
.
[3]
[6]
[7]
[4]
[5]
Syvari sijaitsee kokonaisuudessaan
Venajan
Leningradin alueella
, jossa joki kulkee
Podporo?je
ja
Lotinapellon piirin
alueiden halki. Syvarin suistoalue kuuluu
Olhavan piirin
Sviritsan
kuntaan. Rantamien asutus on nykyaan venajankielista, mutta aikaisemmin ovat asukkaat puhuneet itamerensuomea.
[7]
Syvari alkaa Aanisen etelapaasta
Voznesenjen
kaupungista (myos
Syvarinniska
). Joen ensimmaiset 95 kilometria ovat
Yla-Syvarin voimalaitoksen
ylapuolista osuutta, jonka vedenpinta on lahes Aanisen korkeudella. Ensimmainen suuri
jokisaari
sijaitsee kahdeksan kilometrin paassa joen niskalta. Se on Karskin saari (
ven.
Карский
). Pari kilometria myohemmin joki haarautuu kahdeksi haaraksi, jotka kiertavat Ivankoostrovin saarta (
ven.
Иванькоостров
). Joessa alkaa saarien jalkeen hyvin levea osuus, jossa sijaitsee viela yksi suursaari Vjazostrov (
ven.
Вяостров
,
suom.
Jalajasaari
). Syvarilla on noin 30 suurempaa jokisaarta. Kymmenen kilometria saaren jalkeen avautuu suuri tekojarvi
Iivinan tulva-alue
(myos Yla-Syvarin tekojarvi), jonka lounaispaasta Syvari jatkaa eteenpain. Suurin tekojarveen laskeva joki on
Jyvenjoki
, jonka entiset sivujoet muodostavat muita tekojarveen laskevia jokia. Jarven jalkeen virtaa Syvari syvemmassa jokilaaksossa, jolloin joki pysyy suhteellisen kapeana. Sen rannoilla sijaitsee kolme kylaa, jotka ovat etelarannan Plotit?no (Плотично) seka pohjoisrannan Pidma (Пидьма),
Matysova
(Мятусово,
Mjatusovo
) ja Hevronino (Хевроньино). Viimeisen kylan lahella sijaitsee
Podporo?jen
kaupunki, joka on kehittynyt Yla-Syvarin voimalaitoksen ymparille. Voimalan vieressa toimii sulku, jonka kautta suuretkin jokilaivat paasevat voimalan ohi. Syvarin rantamaisemat ovat metsaisia ja rannat ovat toisinaan pensaikoituneita. Asutuksen liepeilla ja tulva-alueilla esiintyy niittyja.
[5]
[b]
[c]
Noin 45 kilometria Podporo?jen alapuolella
Svirstroissa
(Свирьстрой) sijaitsee
Ala-Syvarin voimalaitos
. Voimaloiden valinen osuus on Syvarin keskiosuus. Pohjoisesta virtaava
Vaa?eninjoki
yhtyy Syvariin
Vaa?enin
(Важины,
Va?iny
) kylassa. Taman jalkeen Syvarin lansi-lounainen virtaussuunta vaihtuu pohjoisessa kayvan mutkan jalkeen lounaiseen virtaussuuntaan, joka sailyy Laatokalle saakka. Syvarin keskiosuus on harvaan asuttua seutua ja siella sijaitsee vain pieni
Uslankan
(Усланка) kyla. Svirstroin voimalaitoksen ylapuolelle on muodostunut 11 kilometria pitka ja pari kilometria levea patojarvi. Myos Ala-Syvarin voimalassa toimii laivaliikennetta palveleva sulku. Podporo?jen kautta kulkeva maantie palaa uudelleen Syvarille taalla Svirstroissa.
[5]
[b]
Matkaa Syvarin suistolle on linnuntieta enaa 60 kilometria. Syvarin alajuoksulla on asutus taajempaa kuin ylajuoksulla. Ennen
Lotinanpellon
(Лодейное Поле,
Lodeinoje Pole
) kaupunkia on joen varressa pieni Harev?t?inan (Харевщина) kyla. Lotinanpelto on liikenteen risteyskohta. Siella risteavat Syvarinniskan ja
Pietarin
yhdistava maantie ja
Tihvinan
ja
Petroskoin
yhdistava maantie. Petroskoihin meneva tie jatkuu
Murmanskiin
asti, jonne kulkee myos Syvarin ylittava rautatie.
[5]
[b]
[c]
Syvarin virtaus rauhoittuu sen alaosuudella ja ?amok?an (Шамокша) kohdalla on joessa suuri Konevin (Конев) jokisaari. Toinen alaosuuden erikoispiirre on saaren alapuolelta alkava yli kuusi kilometria pitka jokimainen lahti Lahtinski (Лахтинский залив). Syvarilla on alaosuudella rinnakkaisia sivu-uomia, jotka vetavat tulvien aikana runsaasti vetta. Erityisen pitkia sivu-uomia ovat Runa (Руна) ja Korelka (Корелка), jotka sijaitsevat
Ojatin
ja
Paksujoen
yhtymakohtien valissa. Syvarilla on suistossa muutama suuhaara, joista Lisja (Лисья) on suurin. Suuhaarat muodostavat suistoon suuria soistuneita saaria, joista suurimpia ovat Oleni (Олений), Lisi (Лисий) ja Gorgoguha (Горгогуха). Suiston vieressa sijaitsee myos laaja jarvimainen pyorea lahti (
ven.
Загубская Губа
,
Zagubskaja guba
[8]
), jonka halkaisija on viisi kilometria ja pinta-ala 12,4 neliokilometria.
[5]
[b]
Korkeusero joen niskan ja suiston valilla on 28 metria. Joessa on kaksi vesivoimalaitosta, vuonna 1933 kayttoon otettu
Ala-Syvarin voimalaitos
ja 1952 kayttoon otettu
Yla-Syvarin voimalaitos
, jotka jakavat joen kolmeen jaksoon, Ala-Syvariin (80 kilometria pitka), Keski-Syvariin (45 km) ja Yla-Syvariin (95 km). Patoamisen seurauksena joen ylajuoksulle on muodostunut suuri mutta matala Iivinan tulva-alue, jossa vedenpinta on lahes Aanisen tasolla.
[7]
[4]
[9]
[10]
[c]
Syvari muodostaa osan
Vienanmeren-Itameren vesitiesta
, johon kuuluvat
Stalinin kanavat
, ja osan suuremmasta
Volgan?Itameren vesitiesta
, johon kuuluu
Marian kanavisto
. Nama vesireitit yhdistavat
Moskovan
ja
Pietarin
kaupungit toisiinsa ja
Vienanmereen
. Vesireitilla liikennoi suuriakin jokialuksia. Vesiliikenteelle tarkoitettu
Laatokan kanava
alkaa Syvariin yhtyvan Paksujoen suistosta ja paattyy
Nevan
niskalla. Kanava seuraa Laatokan etelarantaa ja se on yhteydessa esimerkiksi
Olhavanjokeen
ja
Sasjokeen
. Syvarin tavarankuljetuksessa ja matkailijaliikenteelle tarkoitettuja paalaitureita on Voznesenjessa, Podporo?jessa, Lotinapellossa ja Sviritsassa.
[4]
[b]
Syvarilla vesi putoaa Aaniselta Laatokkaan yhteensa 28 metria. Veden virtaama on keskimaarin 790 m³/s /tai 785 m³/s
[5]
). Pintaveden virtaus vaihtelee 0,5 kilometria tunnissa koskien ja virtapaikkojen 10?12 kilometria tunnissa. Syvari jaatyy yleensa marras-joulukuussa, mutta saista riippuen se voi jaatyminen siirtya tammikuullekin asti. Lampimina talvina ei virtapaikkoihin synny jaapeitetta. Jaidenlahto tapahtuu yleensa huhtikuun jalkipuoliskon ja toukokuun alkupuoliskon valilla. Ensin lahtevat Syvarin omat jaat liikkeelle ja sitten tulevat (mahdollisesti) Aaniselta tulevat jaat. Molempien jaidenlahdot ovat yleensa perakkaiset ja saattavat kestaa 2?4 viikkoa. Jaat muodostavat erityisesti alajuoksulle jaapatoja, jotka nostavat siella vedenpintaa metrin tai pari. Joen alajuoksulla on joensuussa usein avantoja.
[4]
[5]
[c]
Joella liikennoi kesaisin matkustajalaivoja Pietarista ja Laatokan kaupungeista. Myos kalastus kiinnostaa venalaisia kovasti. Joessa elaa ainakin
toutain
,
lohi
,
lahna
,
harjus
,
hauki
,
kuha
,
mutu
,
sayne
,
sarki
,
made
ja
monni
.
Siian
kalastus on kielletty ympari vuoden, mutta muitakin kaloja voi kalastaa vain asutuksen lahella.
[5]
[c]
Jatkosodan
aikana suomalaisen
Karjalan armeijan
joukot saavuttivat Syvarin
Lotinapellossa
7. syyskuuta 1941 ja etenivat jonkin matkaa joen yli, jossa pitivat asemansa
Neuvostoliiton
suurhyokkayksen
alkamiseen asti. Kenraalimajuri
Paavo Talvelan
johtaman
armeijakunnan
oli tarkoitus kohdata saksalaiset alueella, mutta saksalaisten eteneminen oli juuttunut paikoilleen
Tihvinassa
. Asemasodan aikana suomalaiset
pioneerit
rakensivat kaksi uutta ja korjasivat kolme vanhaa joen ylittavaa siltaa.
Syvarinniskaan
eli Voznesenjaan rakennetun sillan pituus oli 392,15 metria ja kantavuus 12 tonnia, se vihittiin kayttoon 5. huhtikuuta 1942. Rovskojen uuden sillan pituus oli 507 metria ja se valmistui kesakuussa 1944. Vanha rautatiesilta korjattiin syksylla 1941 ja muutettiin samalla maantiesillaksi.
Syvarin voimalaitoksen
silta ja Nishin proomusilta valmistuivat 23. maaliskuuta 1942.
[11]
[12]
Syvarin valuma-alueen pinta-ala on joki mukaan lukien noin 84 400
neliokilometria
, josta
Aanisen valuma-aluetta
on 62 800 neliokilometria. Valuma-alueiden pinta-alojen erotus on 21 600 neliokilometria, jota tassa kutsutaan Syvarin alueeksi.
[4]
[13]
[b]
Syvarin sivu-uomia on noin 30, jotka ovat paaosin lyhyita jokia tai puroja. Syvarin alueen pinta-ala on 21 600 neliokilometria, joka jaettuna Syvarin pituudella 224 kilometria antaa keskimaaraiseksi leveydeksi 96 kilometria. Jos pinta-alasta poistetaan valuma-alueeltaan yli tuhannen neliokilometrin joet Paksujoki, Ojatti, Vaa?eninjoki ja Jyvenjoki, jaa pienille joille yhteispinta-alaksi 6 100 neliokilometria. Kun se jaetaan Syvakin pituudella, tulee valuma-alueen keskimaaraiseksi leveydeksi enaa 27 kilometria. Laskelman mukaan pienet joet ovat varsin lyhyita. Alla olevaan taulukkoon on koottu Syvarin tarkeimmat sivujoet. Taulukon lahteet on koottu taulukon alle ja lahteet on eritelty kunkin rivin osalta taulukon oikeaan sarakkeeseen.
[5]
Sivu-uoman
nimi
suom.
|
Nimi
ven.
|
Syvarin
kohta
|
Etaisyys
Laatokasta
(km)
|
Pituus
(km)
|
Virtaama
(MQ m³/s)
|
Valuma-alue
(km²)
|
Lahteet
|
laskee
Laatokan
Syvarinlahteen
|
Kislaja Ojat
|
Kislaja Ojat (Кислая Оять)
|
Olhavan piiri
|
2
|
10
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Paksujoki
|
Pa?a (Паша?)
|
Olhavan piiri
|
8
|
269
|
70
|
6 650
|
1,1,1,1,1,1,1
|
Ojatti
|
Ojat (Оя?ть)
|
Lotinapellon piiri
|
15
|
266
|
52
|
5 220
|
1,2,3,2,2,1,2
|
?otkusa
|
?otkusa (Шоткуса)
|
Lotinapellon piiri
|
22
|
60
|
|
328
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Sege?a
|
Sege?a (Сегежа)
|
Lotinapellon piiri
|
41
|
17
|
|
106
|
2,2,3,2,2,?,2
|
?amok?a
|
?amok?a (Шамокша)
|
Lotinapellon piiri
|
43
|
38
|
|
161
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Tenza
|
Tenza (Тенза)
|
Lotinapellon piiri
|
62
|
16
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Kanomka
|
Kanomka (Каномка)
|
Lotinapellon piiri
|
63
|
22
|
|
108
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Ludanka
|
Ludanka (Луданка)
|
Lotinapellon piiri
|
69
|
11
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Janega
|
Janega (Янега)
|
Lotinapellon piiri
|
72
|
33
|
|
285
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Nege?ma
|
Nege?ma (Негежма)
|
Lotinapellon piiri
|
80
|
12
|
|
58
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Mungala
|
Mungala (Мунгала)
|
Lotinapellon piiri
|
83
|
11
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Jandeba
|
Jandeba (Яндеба)
|
Podporo?jen piiri
|
88
|
38
|
|
375
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Mandroga
|
Mandroga (Мандрога)
|
Lotinapellon piiri
|
90
|
28
|
|
215
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Rykorut?ei
|
Rykorut?ei (Рыкоручей)
|
Podporo?jen piiri
|
95
|
10
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Uslanka
|
Uslanka (Усланка)
|
Podporo?jen piiri
|
105
|
7
|
|
263
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Vaa?eninjoki
|
Va?inka (Важинка)
|
Podporo?jen piiri
|
112
|
123
|
|
2 200
|
1,2,3,2,2,?,2
|
Pogra
|
Pogra (Погра)
|
Podporo?jen piiri
|
119
|
19
|
|
73
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Svjatuha
|
Svjatuha (Святуха)
|
Podporo?jen piiri
|
128
|
19
|
|
80
|
2,2,3,2,2,?,2
|
?ak?ozerka
|
?ak?ozerka (Шакшозерка)
|
Podporo?jen piiri
|
154
|
31
|
|
138
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Meldusa
|
Meldusa (Мелдуса)
|
Podporo?jen piiri
|
157
|
10
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Pidma
|
Pidma (Пидьма)
|
Podporo?jen piiri
|
157
|
13
|
|
134
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Toiba
|
Toiba (Тойба)
|
Podporo?jen piiri
|
162
|
10
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Veliki
|
Veliki (Великий)
|
tekojarvi
|
178
|
9
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Ostret?inka
|
Ostret?inka (Остречинка)
|
tekojarvi
|
178
|
24
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Porutoma
|
Porutoma (Порутома)
|
tekojarvi
|
181
|
18
|
|
|
2,2,3,2,2,?,?
|
Jyvenjoki
|
Ivina (Ивина)
|
tekojarvi
|
182
|
44
|
|
1 430
|
5,2,3,2,2,?,2
|
Muromilanjoki
|
Muromlja (Муромля)
|
tekojarvi
|
185
|
16
|
|
366
|
5,2,3,2,2,?,?
|
Iso Kuzrajoki
|
Bol?aja Kuzra (Большая Кузра)
|
Podporo?jen piiri
|
200
|
31
|
|
162
|
5,2,3,2,2,?,2
|
Svjatuha
|
Svjatuha (Святуха)
|
Podporo?jen piiri
|
200
|
16
|
|
259
|
2,2,3,2,2,?,2
|
Aaniselta
on Karpovkaan matkaa 10 kilometria
|
Lahteet
: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venajan vesistorekisterin tietokannasta (
[3]
), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venajankielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu Vepsan kielioppikirjasta
[14]
- ↑
Paaoman pituus on laskettu jokien lahteissa mainituista uoman pituuksista ja jarvenselkien matkat on mitattu Integrnetin Google-maps- karttapalvelusta. Paauoman valinta ja sen laskeminen on esitetty artikkelissa
Nevan vesisto
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
Asia tarkistettu Internetin karttapalvelusivustoilta kuten esimerkiksi Yandex, GeoMixer, Google Maps tai ACME.
- ↑
a
b
c
d
e
Asia on luettu Wikipedian venajankielisesta artikkelista
ru:Свирь
.
- ↑
Filatov, Nikolai & al.:
Ladoga Lake and Onego Lake (Lakes Ladozhskoye and Onezhskoye)
, s. 429?432. Bengtsson L., Herschy R.W., & Fairbridge R.W. (toimittajat):
Encyclopedia of Lakes and Reservoirs
. Springer, Dordrecht, 2012.
ISBN 978-1-4020-4410-6
.
(Laatokan ja Aanisen tekstiosuus)
(PDF)
(viitattu 9.1.2022).
doi
:
http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4020-4410-6_197
.
(englanniksi)
- ↑
Kuusisto, Esko: Luoteis-Venaja on vetten Venaja.
Vesitalous
, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7?10. Helsinki: Ymparistoviestinta YVT Oy.
ISSN 0505-3838
.
Artikkelin verkkoversio
(PDF)
. Viitattu 8.1.2022.
- ↑
a
b
c
Syvari
(
textual.ru
)
Venajan valtion vesistotietokanta
. Viitattu 23.5.2022.
(venajaksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
Свирь
Suuressa neuvostosanakirjassa
. 3. laitos, 1969?1978. Viitattu 25.5.2022.
(venajaksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
Свирь (Svir)
Все реки
. 2022. Viitattu 7.6.2022.
(venajaksi)
- ↑
”Syvari”,
Pieni tietosanakirja IV
, s. 297. Helsinki: Otava, 1952.
- ↑
a
b
c
”Syvari”,
Otavan Iso Tietosanakirja 8
. p.828. Helsinki: Otava, 1966.
- ↑
Zagubskaja guba, Загубская Губа
(
textual.ru
)
Venajan valtion vesistotietokanta
. Viitattu 31.5.2022.
(venajaksi)
- ↑
Верхнесвирская ГЭС
Suuressa neuvostosanakirjassa
. 3. laitos, 1969?1978. Viitattu 25.5.2022.
(venajaksi)
- ↑
Нижнесвирская ГЭС
Suuressa neuvostosanakirjassa
. 3. laitos, 1969?1978. Viitattu 25.5.2022.
(venajaksi)
- ↑
Jukka L. Makela, Helge Seppala: ”Pioneeriemme uusin suurtyo - Syvarin niskan silta”,
Suomi taisteli 4
, s. 87?88. Helsinki: WSOY, 1979.
ISBN 951-0-03956-X
.
- ↑
Antti Laine: ”Suomi sodassa”,
Suomen historian pikkujattilainen
, s. 720. Jatkosota. Porvoo: WSOY, 1997.
ISBN 951-0-14253-0
.
- ↑
Онего
Suuressa neuvostosanakirjassa
. 3. laitos, 1969?1978. Viitattu 25.5.2022.
(venajaksi)
- ↑
Grunthal, Riho:
Vepsan kielioppi
, s. 12. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2015.
ISBN 978-952-5667-87-5
.
Teoksen verkkoversio
(PDF)
(viitattu 27.5.2022).