Syrjinta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa

  malline:  nayta   ?   keskustele   ?   muokkaa  

Syrjinnalla tarkoitetaan yksilon tai ryhman systemaattista torjumista tai asettamista muita huonompaan asemaan. [1] Syrjinnan perusteena voi olla mika tahansa yksilon tai ryhman ominaisuus, kuten esimerkiksi sukupuoli , ika , etnisyys , kansalaisuus , kieli , uskonto , vakaumus , mielipide , poliittinen toiminta , ammattiyhdistystoiminta , perhesuhteet , vammaisuus , seksuaalinen suuntautuminen , sukupuoli-identiteetti , tyomarkkina-asema tai yhteiskuntaluokka . Aina ei ole kyse aktiivisesta toiminnasta, vaan myos toimimatta jattaminen voi olla syrjintaa. lahde?

Yleisyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syrjintamuotojen yleisyytta on vaikea paatella tuomioiden tai poliisin rikosilmoitusten maarasta, koska vain osa koetusta syrjinnasta ilmoitetaan poliisille tai kasitellaan oikeudessa . Rikosuhritutkimukset antavat suuntaviivaa, mutta uhrit eivat aina itsekaan ole tietoisia joutumisestaan vaikeasti havaittavan syrjinnan uhreiksi, tai eivat halua tuoda kokemuksiaan julki. [2] Valtaosa syrjinnasta ei ole laitonta, vaan sita esiintyy osana normaalia sosiaalista vuorovaikutusta. lahde?

Jaottelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syrjinnan voi jakaa valittomaan, valilliseen ja rakenteelliseen syrjintaan. Niiden vastatoimenpide on positiivinen syrjinta . [2]

Valiton syrjinta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valiton syrjinta tarkoittaa, etta yksiloa tai ryhmaa kohdellaan ilman hyvaksyttavaa syyta epasuotuisammin, kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. [2] [3] Hyvaksyttavan syyn kasite on suhteellinen, esimerkiksi vaalien alaikaraja kasitetaan yleensa hyvaksytyksi eriarvoiseksi kohteluksi. Sita pidetaan asiallisena ja kohtuullisena perusteena, koska aanestamisen ajatellaan edellyttavan tiettya kypsyystasoa. Kypsyysika on kuitenkin hailyva. [2]

Valillinen syrjinta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valillisessa syrjinnassa naennaisesti asiallinen kohtelu tai kaytanto johtaa syrjiviin lopputuloksiin. Valillinen syrjinta ei valttamatta ole tarkoituksellista. Pelkastaan se, etta jokin menettely, kaytanto tai paatos on johtanut tilanteeseen, jossa jokin ryhma on joutunut eriarvoiseen asemaan, on valillista syrjintaa. Asiassa ei kuitenkaan ole syrjintaa, jos pystytaan osoittamaan, etta menettelylla, kaytannolla tai paatoksella oli hyvaksyttavat perustelut. [2]

Esimerkiksi rekrytointitilanteessa voi olla valillista syrjintaa, jos tyonhakijoilta edellytetaan maan virallisen kielen taydellista hallintaa, vaikka se ei olisikaan valttamaton edellytys tyon menestyksellisen suorittamisen kannalta. Talloin toiminnasta seuraa maahanmuuttajien karsiutuminen tyonhakijoista, vaikka se ei olisikaan vaatimuksen ilmiselva tarkoitus. [2]

Rakenteellinen syrjinta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rakenteellinen eli institutionaalinen syrjinta tarkoittaa yrityksen, organisaation tai koko yhteiskunnan kaytantoja, jotka vaikuttavat syrjivasti. Rakenteellinen syrjinta voi olla tahatonta tai tarkoituksellista. Tarkoituksellista rakenteellista syrjintaa kutsutaan institutionalisoiduksi syrjinnaksi. Sellaista oli esimerkiksi vammaisten lasten poissulkeminen yleisen oppivelvollisuuden piirista Suomessa 1900-luvulla. Etela-Afrikan apartheid-politiikka oli myos institutionalisoitua etnista syrjintaa. [2]

Valillista ja rakenteellista syrjintaa ei tunnisteta yhta helposti kuin valitonta. Rajanveto on myos vaikeaa. On esimerkiksi vaitetty, etta yhteiskunnan valillista ja rakenteellista syrjintaa olisi myos se, etta hyvin toimeentulevat elavat pidempaan kuin huonosti toimeentulevat. [4]

Positiivinen syrjinta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Positiivinen syrjinta

Positiivinen syrjinta eli positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa toimia, joilla halutaan ehkaista tai tasata vinoutumia, joita valiton, valillinen ja rakenteellinen syrjinta tai syrjaytyminen aiheuttavat yhteiskunnassa. Tarkoitus on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden aikaansaaminen, minka katsotaan oikeuttavan erottelun muuten kielletylla erotteluperusteella. Positiivisessa erityiskohtelussa ei ole lainopillisesti kyse syrjinnasta. [2] Periaate on kuitenkin herattanyt voimakasta arvostelua. [5]

Syyt [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Normit yllapitavat syrjintaa. Ne ovat osin nakymattomia saantoja ja oletuksia siita, millaisia asiat tai ihmiset ovat, ja millaisia niiden tulisi olla. Normit muodostuvat niin, etta jossain yhteisossa on totuttu pitamaan tiettyja tapoja toimia tavallisina, hyvaksyttyina ja toivottuina. Yleisia normeja ovat esimerkiksi heteronormi , kahden sukupuolen normi, vammattomuusnormi ja ihonvarinormi. Talloin tavallisuus samaistetaan normaaliksi, ja normeista poikkeaminen nahdaan kielteisena. [6]

Syrjinta ei ole aina tietoista pahan tekemista, vaan suuri osa syrjinnan mahdollistavista normeista on sellaisia, joita ihmiset uusintavat huomaamattaan. [7] Kaikkien oletetaan sopeutuvan normeihin, pystyivat he siihen tai eivat. [6] Henkilo ei esimerkiksi mieti korkeita kynnyksia syrjintana, ennen kuin liikkuu itse pyoratuolilla ja huomaa, miten ei enaa paase samoihin paikkoihin kuin muut. [7]

Valillinen syrjinta seka johtuu yhdenmukaisuuden paineista etta johtaa yhdenmukaisuuden paineisiin. Suurin osa nuorista esimerkiksi Suomessa arvioi samanlaisuuden paineen liian vahvaksi. [4]

Vahemmistot ja enemmistot uhreina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toisinaan vaitetaan, etta kantavaestoon tai enemmistoon kohdistuva eriarvoistava kaytos ei voisi olla esimerkiksi rasismia , koska se ei ole rakenteellista. [8] Rakenteellinen syrjinta on kuitenkin vain yksi syrjinnan muoto, ja vahemmistollakin voi olla paikallinen rakenteellinen valta, jota vaarinkayttaa. lahde?

Nuorisobarometrin mukaan enemmisto kaikista nuorista Suomessa kokee tulleensa jossain elamansa vaiheessa syrjityksi. Kuuluminen johonkin kielteisesti varittyneeseen vahemmistoon johtaa kuitenkin korkeampaan syrjintariskiin seka virallisissa ymparistoissa etta nuorten kesken. [4] Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivahemmistoihin kuuluvista nuorista miltei kolme neljasta kokee joskus joutuneensa syrjityksi. Myos maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kokeneet kantavaeston nuoria enemman ja useammin syrjintaa. Heilla syrjintaa ilmeni etenkin virallisissa tilanteissa, kuten viranomaiskohtaamisissa ja asunnonsaannissa. Syrjinta asunnonhaussa voi olla osasyy maahanmuuttajanuorten muita nuoria yleisempaan asunnottomuuteen . [4]

Seuraukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nuorisobarometrin mukaan syrjinnan uhrit eivat totu syrjintaan ja kokevat jatkuvan ja toistuvan syrjinnan haitallisena. Syrjintakokemukset johtavat vahvasti pahoinvointiin, kuten turvattomuuden tunteeseen, heikkoon sosiaaliseen luottamukseen ja heikkoon uskoon tulevaisuutta kohtaan. Syrjinnan uhreilla on muita enemman saannollisia terveysoireita, ja he ovat tyytymattomampia niin terveydentilaansa kuin elamaansakin. [4]

Ehkaisy ja vastustus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syrjinnan jalkihuolto nayttaa toimivan paremmin kuin ehkaisevat toimenpiteet, kertoo nuorisobarometri. Nykyisia syrjintaa ennaltaehkaisevia toimia ei pideta tehokkaina. [4] Syrjityista nuorista puolet kokee saaneensa tarvittaessa apua syrjintaan, kun taas kaikista nuorista suurin osa uskoi, etta apua on tarvittaessa tarjolla. Vain 20 prosenttia arvioi, etta syrjintatapauksen selvittely johti konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten toimintakaytantojen tai ohjeiden muuttamiseen. [4]

Tilanne Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lainsaadanto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen Perustuslain 6 §:n mukaan ketaan ei saa ilman hyvaksyttavaa perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, ian, alkuperan, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkiloon liittyvan syyn perusteella. [9]

30.12.2014 annettu yhdenvertaisuuslaki (YhdenvertL 3:6) kieltaa syrjinnan ian, alkuperan, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkiloon liittyvan syyn perusteella. Syrjinta on kielletty riippumatta siita, perustuuko se henkiloa itseaan vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. [10] Valittoman ja valillisen syrjinnan lisaksi se laskee syrjinnaksi hairinnan, kohtuullisten mukautusten epaamisen seka ohjeen tai kaskyn syrjia. lahde?

Myos tyosopimuslaki (2 luku 2 §) ja rikoslaki (11 luku 11 § ja 47 luku 3 §) kieltavat syrjinnan samantapaisilla perusteilla. [11]

Euroopan unioni on hyvaksynyt erityisen syrjimattomyysdirektiivin [12] , joka on voimassa Suomessa muualla kuin Ahvenanmaalla . Suomen tyoministerion JOIN-hanke [13] antaa kyseista direktiivia tasmentavan esimerkin sallitusta syrjinnasta, jossa suomen kielen taitoa voidaan vaatia peruskoulun opettajalta , mutta ei siivoojalta . Direktiivin perusteella Suomeen on perustettu Tyoministerion yhteydessa toimiva syrjintalautakunta , joka voi kieltaa syrjivaksi katsotun menettelyn. Kiellon tueksi voidaan asettaa uhkasakko . Syrjintalautakunnan toimivaltaan kuuluu ainoastaan etnisen alkuperan perusteella tapahtuva syrjinta. lahde?

Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjinta maaritellaan ihmisoikeusloukkaukseksi [14] .

Yleisyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yli puoli miljoonaa suomalaista kokee syrjintaa tai hairintaa, mika kay ilmi kevaalla 2008 tehdysta Eurobarometri -kyselysta. Syrjintaa on kokenut 15 prosenttia kansalaisista viimeisen vuoden aikana. Yleensa syrjinnan aihe on ika tai sukupuoli. Etnisten vahemmistojen jasenista monet kokevat syrjintaa. Lahes kaksi kolmasosaa ilmoittaa tietavansa oikeutensa, jos joutuisi syrjinnan kohteeksi. Tama on eurooppalaisittain paljon, silla koko EU:ssa vain kolmannes on selvilla oikeuksistaan. Suomalaiset ovat tyytyvaisia maansa tasa-arvopyrkimyksiin. Lahes kaksi kolmasosaa luottaa, etta valtiovalta tekee parhaansa estaakseen syrjintaa. lahde?

Joidenkin valtiollisten laitosten vaitetaan harjoittavan syrjintaa omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Kelan on vaitetty syrjivan systemaattisesti pitkaaikaistyottomiksi joutuneita, silla se hylkaa kolme kertaa todennakoisemmin pitkaaikaistyottoman tyokyvyttomyyselakehakemuksen, vaikka pitkaaikaistyottomat ovat tutkimusten mukaan selvasti sairaampia kuin tyossakayvat [15] .

Lahes joka toisen suomalaisen tuttavapiiriin kuuluu maahanmuuttaja tai muu toiseen etniseen ryhmaan kuuluva. Suurta osaa suomalaisista kuitenkin hairitsisi, jos naapuriin muuttaisi romani. Vahiten paheksuntaa herattaisi vammainen naapuri. [16]

Eino Kaikkosen mukaan " kommunistien " syrjinta Suomessa oli opettajankoulutuksessa yleista 1950-1960-luvuilla [17] [18] . 1950?60-luvulla Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki pyrki estamaan vasemmistolaisten paasya opettajiksi seulomalla opettajiksi pyrkivia nuoria. [19]

Kommunistien syrjinta hakeutumisessa upseerikoulutukseen on yleisesti tunnettu tosiasia, niin tunnettu etta asiasta ei edes kiistella. [20]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Mika on syrjintaa? Yhdenvertaisuus valtuutettu. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 30.6.2019.
  2. ↑ a b c d e f g h Timo Makkonen: Syrjinnan vastainen kasikirja  (s. 10?14) 2003. Kansainvalinen siirtolaisuusjarjesto IOM. Viitattu 11.3.2016.
  3. ↑ Kaisu Moilanen: Pyynto rukoushetkesta vei insinoorin tyopaikan  (Tilaajille) Helsingin Sanomat . 20.6.2017. Sanoma. Viitattu 19.6.2017.
  4. ↑ a b c d e f g Enemmistolla nuorista on syrjintakokemuksia nuorisotutkimusseura.fi . Nuorisotutkimusseura ry. Viitattu 11.3.2016.
  5. ↑ Perussuomalaisten eduskuntaryhma: Perussuomalaisten eduskuntaryhman julkilausuma syrjintaa, rasismia ja vakivaltaa vastaan  ( [ vanhentunut linkki ] ) yle.fi . 25.5.2011. Arkistoitu 30.4.2019.
  6. ↑ a b Normit. Normit nurin normit.fi . Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu 11.3.2016.
  7. ↑ a b Syrjinta. Normit nurin normit.fi . Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu 11.3.2016.
  8. ↑ Enemmisto ei koe syrjintaa kepa.fi . Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu 11.3.2016.
  9. ↑ Finlex ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  10. ↑ Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 Saadokset alkuperaisina, finlex.fi . Viitattu 11.3.2016.
  11. ↑ Rikoslaki ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  12. ↑ EY 2000/43 Direktiivi eur-lex.europa.eu [ vanhentunut linkki ]
  13. ↑ http://www.yhdenvertaisuus.net/tikapuut/index.html ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  14. ↑ Pohjanpalo, Olli: Hyvinkaalainen naispappi voitti syrjintajuttunsa. Helsingin Sanomat 23.10.2010, A11. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  15. ↑ Sairaat ja lannistuneet ihmiset juoksevat luukulta luukulle saamatta apua. Helsingin Sanomat 15.11.2018.
  16. ↑ Puoli miljoonaa suomalaista on kokenut syrjintaa Yle.fi
  17. ↑ Tuominen, Esa: Suomi karsi ”Kommunistit” opettajista ? Ei meita vasemmistolaisia opettajia monta ollut, muistelee 1960-luvulla opiskellut Eino Kaikkonen KU . 3.12.2023. Helsinki: Kansan Uutiset. Viitattu 6.12.2023.
  18. ↑ Hannula, Marja: Tuttuja politiikkoja toimi porvarien salaisessa saatiossa. Helsingin Sanomat . 17.10.2010. Arkistoitu 12.5.2014. Viitattu 17.2.2013.
  19. ↑ Helsingin Sanomat, Veli-Pekka Leppanen: Salainen saatio yritti estaa vasemmistolaisten paasyn opettaja­korkeakouluihin hs.fi . 30.08.2023. Viitattu 14.09.2023.
  20. ↑ Vuorio, Olli: Vasemmistolainen nakokulma jatkosotaan. (Viittaus Sakari Selin: Vasemmistolainen nakokulma Jatkosotaan ISBN 978-952-99991-7-0 (PDF)) Kylkirauta, Maanpuolustuksen ja johtamisen erikoislehti 1/2012 , 2012, 1912. vsk, nro 1, s. 60-61. Helsinki: Kadettikunta ry. [kylkirauta https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/01/kr1_12.pdf ] (pdf) . Viitattu 18.12.2023.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Aaltonen, Milla & Joronen, Mikko & Villa, Susan:  Syrjinta Suomessa 2008 . Helsinki: Ihmisoikeusliitto, 2009. ISBN 978-952-99667-5-2 .
  • Jasinskaja-Lahti, Inga & Liebkind, Karmela & Vesala, Tiina:  Rasismi ja syrjinta Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia . Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-850-8 .
  • Syrjinnan vastainen kasikirja . Helsinki: Kansainvalinen siirtolaisuusjarjesto IOM, Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto, 2003. ISBN 92-9068-168-3 . Teoksen verkkoversio (PDF) . [ vanhentunut linkki ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syrjinta&oldid=22250454 ”