Synnytys on raskauden paatosvaihe, jossa nisakkailla naaraan kohdussa kasvanut poikanen siirtyy ulkomaailmaan naaraan emattimen kautta tai keisarileikkauksella . Ihmisilla synnytys tapahtuu keskimaarin noin 38 viikon (9 kk) kuluttua hedelmoittymisesta . Raskaus on taysiaikainen, kun se on kestanyt vahintaan 37 ja enintaan 42 viikkoa. Synnytys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, joita ovat avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja raskausjaannosten poistuminen. ^[1] Synnytyksen kaynnistamiseen voidaan laakeaineista kayttaa esimerkiksi oksitosiinia tai dinoprostonia . ^{[2] [3]}

Synnytykset on monissa maissa pyritty siirtamaan sairaaloiden synnytysosastoille tai erikoistuneisiin synnytyssairaaloihin tai synnytyslaitoksiin. Kuitenkin esimerkiksi Hollannissa noin joka kolmas lapsi syntyy suunnitellusti kotona. ^[4] Tyypillisesti katilo avustaa synnyttajaa seka sairaala- etta kotisynnytyksessa. Erikoistuneiden laitosten etuna on mahdollisuus hatasektioon . Toisaalta esimerksi Isossa-Britanniassa suunniteltu kotisynnytys on todettu matalan riskin synnyttajille yhta turvalliseksi kuin synnytys sairaalassa ^[5] , ja sita suositellaan erityisesti niille matalan riskin synnyttajille, jotka ovat kokeneita synnyttajia. ^[6] Aikaisemmin synnytykset ovat tapahtuneet esimerkiksi maaseudun saunoissa . Neuvostoliitossa vierailijoiden paasy synnytyssairaaloihin oli kielletty infektioiden pelon vuoksi. ^[7]

Yleensa synnytys alkaa kohdun supistuksilla, jotka ovat ensin harvempia ja tihenevat seka voimistuvat kohti ponnistusvaihetta. Kohdun alaosa ja ematin laajenevat supistuksien johdosta synnytyskanavaksi, jolloin yleensa sikiokalvot puhkeavat ja lapsivesi poistuu emattimen kautta ulos. Lapsiveden meno voi tapahtua myos ennen supistuksien alkamista. Avautumisvaihe alkaa, kun supistuksia tulee saannollisesti noin 10 minuutin valein. Kohdunkaula lyhenee, ja kohdunsuu avautuu. Kun kohdunkaula on halkaisijaltaan 10 senttimetria ja sikion paa laskeutunut lantionpohjalle, avautumisvaiheen katsotaan paattyneen. Avautumisvaiheen kesto vaihtelee paljon, se on useita tunteja ja aiemmin synnyttaneilla yleensa lyhyempi kuin ensisynnyttajilla. ^[8]

Sikion paan laskeuduttua lantionpohjalle se alkaa painaa supistusten aikana aidin peraaukkoa, mika saa aidille aikaan voimakkaita ponnistuksia. Ponnistusvaiheessa, joka kestaa parista minuutista useaan tuntiin, sikio syntyy normaalisti paa edella kasvojen ollessa aidin selkaa kohden. Liian nopea paan ulostulo saattaa aiheuttaa valilihan repeamia. Paan synnyttya katilo avustaa ensin vuorotellen sikion olkapaat ja sitten lopun kehon ulos aidista. Ponnistusvaihe paattyy lapsen syntymaan. ^[8]

Naiden synnytysvaiheiden jalkeen aidista poistuvat viimeisessa vaiheessa, jalkeisvaiheessa, sikiokalvot ja istukka . ^[8] Synnytyksen jalkeen voi viela tuntua jalkipolttoja, jotka johtuvat kohdun supistelusta sen palatessa normaaliin kokoonsa. ^lahde?

Sikio voi syntya eri tarjonnalla. Sana tarkoittaa sikion asentoa suhteessa aidin vartaloon synnytyksen alkaessa. Tarjontoja ovat esimerkiksi

• Raivotarjonta = vauvan kasvot aidin selkaan pain; yleisin ^[9]
• Avosuinen tarjonta = vauvan kasvot aidin vatsaan pain ^[9]
• Kasvotarjonta = vauva on syntymassa kasvot edella eika mahdu syntymaan alakautta; tarvittaessa apuvalineiden kaytto tai keisarileikkaus ^{[10] [11]}
• Peratila = vauva on syntymassa jalat edella; alakautta synnyttaminen on riskialtista ja vaatii laakarin toimenpiteita (ulkokaannos, apuvalineet tai keisarileikkaus) ^[12]

Jos synnytys ei onnistu aidin omin voimin, synnytysta avustetaan synnytysinstrumenteilla, lahinna imukupeilla tai pihdeilla. Naiden komplikaatioriskit koskevat niin aitia kuin lasta ja voivat pahimmillaan olla vakavia. Vaikeammissa tapauksissa tehdaan keisarileikkaus . ^[13] Lapsi voi myos kuolla ennen syntymaansa. Arviolta 0,5 prosenttia raskauksista paattyy kohtukuolemaan . Suomessa kohtukuolematapauksia on noin 170 vuosittain. ^[14] Maailmanlaajuisesti aitiyskuolleisuus on laskussa, ja se on melkein puolittunut. 100 000 synnyttajaa kohti kuolee 216 aitia, kun vuonna 1990 kuoli 385 aitia samaa maaraa kohden. ^[15]

Nykyisin synnytys tapahtuu kehittyneissa maissa yleensa sairaaloissa , koska normaalistikin alkanut synnytys voi muuttua vaaralliseksi aidille, sikiolle tai molemmille. Yleensa synnytys kuitenkin tapahtuu itsestaan eika avustavia toimenpiteita tarvita. Synnytykseen liittyvan kivun voimakkuus on yksilollista, ja sen hallintaan on kaytettavissa tehokkaita keinoja. Suomessa jopa 80% synnyttajista saa epiduraali- tai spinaalipuudutuksen. ^[8]

Aidin hyvinvointia koskevia riskeja ovat lahinna eritasoiset repeytymat, jotka voivat johtaa alapaan tunnottomuuteen, pidatyskyvyn ongelmiin, virtsaamis- ja ulostamiskipuihin seka seksielaman ongelmiin. Vauriot voivat olla sisaisia tai ulkoisia, ja niiden aiheuttamat haavat voivat tulehtua aiheuttaen lisakomplikaatioita. Lisaksi pitkittynyt tai ongelmallinen alatiesynnytys johtaa usein sektioon , mika voi aiheuttaa aidille traumoja. Noin 20?30 % ensisynnytyksista paatyy keisarileikkaukseen. Alatiesynnytyksen harvinaisempia komplikaatioita ovat muun muassa suolen repeytyminen ja muut vakavat alapaan komplikaatiot, lantion tai hapyluiden repeaminen, napanuoran esiinluiskahdus, lapsivesiembolia ja raskauskouristus. ^lahde?

Keisarileikkaus on alatiesynnytysta riskialttiimpaa sikiolle seka aidille, eika sita yleensa lahdeta tekemaan turhista syista riskien takia. ^[16] Joissain tapauksissa sektio voi kuitenkin pelastaa vauvan hengen, jos alatiesynnytys ei etene normaalisti. Pitkittynyt alatiesynnytys altistaa sikion muun muassa hapenpuutteelle ja siten aivovaurioriskille. Synnytyksen aikainen hapenpuute, hermostovauriot ja muut synnytykseen liittyvat tekijat ovat syita 12 %:iin kehitysvammoista. Lisaksi synnytys voi aiheuttaa olkahermopunoksen vaurion (3 % synnytyksista) tai olkapaiden kiinnijuuttumisen (0,5?1,5 % synnytyksista). Aivoihin kohdistuvan paineen johdosta n. 20?25 % vastasyntyneista karsii jonkinasteisesta aivojen sisaisesta verenpurkaumasta, joka vakavimmillaan voi aiheuttaa mm. kehitys- ja koordinaatiohairioita. Pahimmillaan epaonnistunut alatiesynnytys voi johtaa lapsen kuolemaan. Aivovauriot seka kuolemaan johtaneet alatiesynnytykset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia Suomessa. ^lahde?

Raskausviikkojen 22 ja 37 valilla eli ennenaikaisesti syntynyt lapsi on keskonen . ^{[17] [18]}

Synnytysmasennus tarkoittaa aidin synnytyksen jalkeen kokemaa masennusta. ^[19] Joskus puhutaan myos isien synnytysmasennuksesta. ^[20]

Synnytyksen voi suorittaa monessa eri asennossa , joilla on erilaiset vaikutukset synnytyksen helppouteen ja synnytyskipuun . Pystyasennot, kuten seisominen, istuminen ja kyykky, saattavat olla helpompia kuin makuuasennot. Synnyttaa voi myos konttausasennossa tai polvistuen etunojassa. ^[21]

Suomessa suurin osa synnyttajista valitsee puoli-istuvan asennon. ^[8]

Varpajaiset ovat juhla, jonka tuore isa jarjestaa (miespuolisille) ystavilleen pian lapsen syntyman jalkeen. ^[22]

• Vanhemmuus
• Perhe
• Synnytyssali

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta synnytys .

• Synnytyspelko ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Synnytyskivun hoito , Suomen Anestesialaakariyhdistyksen opas synnyttajalle (pdf)
• Synnytyksesta Kuopion yliopistollisen sairaalan Tutuks -palvelu
• Ohjeita isalle synnytyksesta ja siihen valmistautumisesta ( Arkistoitu ? Internet Archive), nayte teoksesta Vaippavapaalla - Vaihtoehtoinen opaskirja uudelle isalle (Ajatus Kirjat 2007)