Syktyvkar
(
komiksi
Сыктывка?р
,
ven.
Сыктывка?р
, v:een 1930 asti Усть-Сысольск, Ust-Sysolsk) on
Komin tasavallan
paakaupunki
Pohjois-
Venajalla
Koillis-Euroopassa
lahella
Sysola
- ja
Vyt?egdajokien
yhtymakohtaa.
[6]
Kaupungin nimi on
komin kielta
ja tarkoittaa Sysola-joen (komiksi
Syktyv
) kaupunkia.
Kaupungin vuoden 1780 vaakuna
Syktyvkarin paikalla Sysola-joen vasemmalla rannalla on ollut asutuskeskus jo 1500-luvulla. Paikalle perustettiin Ust-Sysolsk-niminen asutuskeskus
1586
ja siita tuli kaupunki
1780
.
[7]
[8]
1800-luvun loppupuolella alueelle muutti poliittisia pakolaisia maanpakoon.
[8]
Vuonna
1930
kaupungin nimi muutettiin komilaiseen muotoon Syktyvkar. Vuosina 1936-91 kaupunki toimi Komin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan paakaupunkina.
[8]
1950-luvulla kaupunki suunniteltiin uudelleen, jolloin tuhottiin mm. kuusi vanhaa kirkkoa. Nykyisessa rakennuskannassa nakyy neuvostofunktionalismin tyyli, vaikka uudistumista onkin tapahtunut 1990-luvulta alkaen. Keskustassa Sysolan rannassa on vanhaa puutaloasutusta.
Ilmasto on mannermainen ja sita kuvaavat pitkat, melko ankarat talvet ja lyhyet, varsin lampimat kesat. Kaupungin saaaseman mittausten mukaan tammikuun keskilampotila on -15 °C ja heinakuun 17 °C. Keskimaarainen vuosisademaara on 650 mm.
[8]
Vuoden 2010 vaestonlaskennan alustavien tulosten mukaan
Syktyvkarin kaupunkipiirin
asukasluku oli 250 874. Tama sisalsi Syktyvkarin kaupungin (235 006 as.), kolme
kaupunkityyppista taajamaa
(Krasnozatonski, 8 603 as.; Verhnjaja Maksakovka 4 198 as. ja Sedkyrke?t? 1 999 as.) ja 1 068 lahikylien maaseutuasukasta. Kaupungin asukasluku vastaa runsasta neljannesta koko Komin tasavallan vaestosta.
[1]
Kaupungin vakiluku on kehittynyt 1800-luvun lopun jalkeen seuraavasti:
Vakiluku
|
1897
|
1926
|
1939
|
1959
|
1970
|
1979
|
1989
|
2002
|
2005
|
2010
|
Syktyvkar
|
4 500
[8]
|
5 000
[8]
|
24 000
[8]
|
69 000
[8]
|
125 000
[8]
|
171 000
[8]
|
261 673
|
230 011
|
228 900
|
235 006
[1]
|
Venajan keisarikunnassa jarjestettiin vaestonlaskenta
1897
ja Neuvostoliitossa
1926
,
1939
,
1959
,
1970
,
1979
ja
1989
seka Venajan federaatiossa
2002
seka 2010. Kaikki luvut eivat siten ole virallisen vaestonlaskennan tuloksia.
Vuoden 2002 vaestonlaskennan mukaan kaupungin asukkaista 58,4 % on venalaisia, 30,6 %
komeja
, 3,9 % ukrainalaisia, 1,4 % saksalaisia ja 1,2 % valkovenalaisia
[9]
.
Syktyvkarin teollisuutta ja kaupunkiliikennetta.
Syktyvkarin rautatieasema yolla.
Syktyvkar on huomattava sellu- ja paperiteollisuuden keskus.
[8]
Siella toimii mm.
Mondi Syktyvkarski LPK
-hienopaperi- ja selluloosatehdas.
lahde?
Kaupungissa on toiminut myos saha-, puunjalostus- ja huonekaluteollisuutta, rakennusmateriaalien ja elintarvikealan teollisuusyrityksia.
[8]
Kaupungissa tuotettiin (2005) 35 % tasavallan leivasta ja leipomotuotteista, 43 % maitotuotteista, 90 % alkoholijuomista, 62 % sahatavarasta, 51 % vanerista, 67 % lastulevysta ja 24 % sahkosta
[10]
.
Syktyvkarissa on jokisatama ja
lentoasema
.
Kaupungin rautatieasemalta
on rautatieyhteys
Kotlasin
?
Vorkutan
radalle, joka on Komin tarkein rata.
[6]
[11]
Syktyvkar on Komin tasavallan koulutuksen ja tieteen keskus. Siella on
Syktyvkarin valtionyliopisto
(perustettu 1972) seka Venajan tiedeakatemian Uralin osaston Komin tiedekeskus (1941), kasvatustieteellinen instituutti ja Pietarin metsatieteellisen akatemian haarainstituutti.
[8]
Kaupungissa toimii
Komin tasavallan kansalliskirjasto
(rakennus vuodelta 1958),
[12]
V.A. Savinin mukaan nimetty teatteri ja filharmoninen orkesteri. Nahtavyyksiin kuuluu esimerkiksi Komin tasavallan kansallismuseo (Ul. Kommunistet?eskaja 6) ja Komin kansallisgalleria (Ul. Kirova 44), kansanperinteen ja -taiteen tutkimus- ja koulutuskeskus.
[13]
[7]
[8]
Ammattilaisnyrkkeilija
Victor Oganov
on syntynyt Syktyvkarissa.
Katunakyma kantakaupungista.
|
Syktyvkarin kompaktin lentoaseman edustaa.
|
Vakea Akateemisen draamateatterin sivustalla.
|
Yliopiston paarakennus.
|
- ↑
a
b
c
Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник
(pdf)
(Alustavat tulokset: Koko Venajan kattavan vaestonlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto)
Федеральная служба государственной статистики (Venajan federaation tilastovirasto), www.gks.ru
. 2011. Moskova: ИИЦ ≪Статистика России≫. Viitattu 21.4.2012.
(venajaksi)
- ↑
Jussi Nurminen:
Venaja siirtyy ikuiseen talviaikaan
1.7.2014. Yleisradio. Viitattu 27.10.2014.
- ↑
Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time"
22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014.
(englanniksi)
- ↑
Respublika Komi: Pot?tovnyje indeksy
ruspostindex.ru. Viitattu 21.4.2012.
(venajaksi)
- ↑
Respublika Komi: Telefonnyje kody
ruspostindex.ru. Viitattu 21.4.2012.
(venajaksi)
- ↑
a
b
Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск.
ISBN 985-409-072-8
.
(venajaksi)
- ↑
a
b
1000 Mest Rossii kotoryje nu?no uvidet. Artikkeli Syktyvkarista ja sen nahtavyyksista sivuilla 281-282/640. 1000 Мест России которые нужно увидеть. Изд. 3-е испр./Автор-составотеля В.В. Потапов. Марин, Москва, 2010.
ISBN 978-5-8475-0554-3
.
(venajaksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
Goroda Rossii: Syktyvkar
kirjan Goroda Rossii (1994) Syktyvkar-artikkelin verkkoversio
. Viitattu 21.4.2012.
(venajaksi)
- ↑
Respublike Komi ? 85 let: Istoriko-statistit?eski sbornik
, s. 170. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi slu?by gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006.
ISBN 5-903273-01-7
.
- ↑
Respublike Komi ? 85 let: Istoriko-statistit?eski sbornik
, s. 171. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi slu?by gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006.
ISBN 5-903273-01-7
.
- ↑
Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venajan ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010
ISBN 978-5-95230323-3
.
(venajaksi)
- ↑
Komin tasavallan kansalliskirjasto
fulr.karelia.ru. Viitattu 15.1.2018.
- ↑
Национальная галерея Республики Коми. Komin kansallisgallerian kuvaus Venajan museoiden sivustolla.
(venajaksi)
Komin piirit ja
kaupunkipiirit