Isotjarvet eli Pohjois-Amerikan Isotjarvet ^[1] tai Suuret jarvet ^[2] ( engl. Great Lakes ) on viiden suuren jarven ? Ylajarven , Huronjarven , Michiganjarven , Eriejarven ja Ontariojarven ? muodostama jarviryhma Pohjois-Amerikan itaosassa Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla . Valtionraja jakaa kaikki jarvet paitsi Michiganjarven, joka on kokonaisuudessaan Yhdysvalloissa. Isotjarvet muodostavat maailman suurimman sulan makean veden keskittyman. ^[3]

Isotjarvet syntyivat noin 10 000 vuotta sitten viimeisen jaakauden paatyttya. Jarvet muodostuivat matalien jokilaaksojen laajenemiin, jotka tayttyivat jaatikoiden sulamisvesilla. Aluksi jarvet olivat paljon nykyisia suurempia, ja muinaisrantaa loytyy nykyisin sisamaasta satoja metreja jarvien nykyista pinnankorkeutta ylempaa. Maankohoaminen on pienentanyt jarvia ja siirtanyt niiden laskujoen jarvien itapuolelle. ^[4] Huronjarven ja Michganjarven valissa sijaitsevan Mackinac Islandin itapuolella on jarven pohjassa 30 m korkea kalkkikivinen kynnys Mackinac Falls, jonka on ajateltu muodostaneen osana muinaista jokea noin 10 000 vuotta sitten vesiputouksen Michiganista Huroniin. ^[5]

Kun eurooppalaiset saapuivat Isoillejarville, intiaanit harrastivat alueella pienimuotoista metsastysta ja maataloutta, ja jarvien ekosysteemi oli suhteellisen vakaa. Siirtolaisten harjoittama laajamittainen metsatalous, maatalous ja kalastus ovat muuttaneet jarvien ekologiaa huomattavasti. Myos kaupungistuminen on heikentanyt vesien laatua. Jarvia alettiin suojella vuonna 1972 solmitulla sopimuksella, ja sen jalkeen jarvien saastuttamista on vahennetty. Taman ansiosta jarvien happitasot ovat palautuneet, levalautat kadonneet, jatteiden ja oljyn maara vahentynyt, ja monet rannat ovat avautuneet uudelleen. ^[4]

Isotjarvet sijaitsevat Kanadan osalta Ontarion provinssissa ja Yhdysvalloissa Minnesotan , Wisconsinin , Michiganin , Illinoisin , Indianan , Ohion , Pennsylvanian ja New Yorkin osavaltioissa. Kanadan ja Yhdysvaltojen raja kulkee neljan jarven keskella, ja ainoastaan Michiganjarvi jaa kokonaan Yhdysvaltojen puolelle. Myos jarvien laskujoki Saint Lawrence on osan juoksustaan valtioiden rajajoki. ^[4]

Jarviketju on lansi-itasuunnassa yli 1 200 kilometria pitka, jarvet kattavat yhteensa 244 000 neliokilometrin alan, ja niissa on noin 23 000 kuutiokilometria vetta eli noin 18 prosenttia maapallon makeasta pintavedesta. ^[4] Rantaviivaa jarvilla on yhteensa noin 17 000 kilometria. ^[6]

Nelja ylinta jarvea ovat vedenpinnaltaan jokseenkin samassa tasossa, lannesta itaan 183?173 metria. Ne purkautuvat Niagaran putousten kautta Ontariojarveen, jonka pinta on 73 metrin tasalla. Ontariojarvi laskee Saint Lawrence -joen kautta Atlantin Saint Lawrencen lahteen . ^[4]

Ylajarvi on Isoistajarvista ylivoimaisesti suurin niin pinta-alaltaan kuin tilavuudeltaankin. Kaikkien muiden neljan jarven vedet mahtuisivat siihen. Suuren vesimaaransa johdosta Ylajarven viipyma on perati 191 vuotta. Ylajarvi sijaitsee muita jarvia pohjoisempana, joten sen vesi on kylmempaa kuin muiden jarvien vesi, ja sen rannoilla on vahemman maataloutta. ^[4]

Huronjarvi on jarvista kolmanneksi tilavin. Sen matalat hiekkaisat rannat ovat suosittuja mokkirantoja. ^[4]

Michiganjarvi on jarvista toiseksi suurin ja ainoa, joka on kokonaan Yhdysvaltojen puolella. Jarven etelaosan rannat ovat tiheaan asutetut, ja siella sijaitsevat muun muassa Chicagon ja Milwaukeen suurkaupungit. ^[4]

Eriejarvi on viidesta jarvesta pienin tilavuudeltaan, koska se on niista matalin. Jarven rannoilla on runsaasti maataloutta ja asutusta. Mataluutensa vuoksi jarvi lampenee kevaalla nopeasti ja jaatyy usein talvisin. Sen viipyma on vain 2,6 vuotta. ^[4]

Ontariojarvi on jarvista pienin pinta-alaltaan, mutta tilavuudeltaan Eriejarvea suurempi. Sen Kanadan-puoleisella rannalla sijaitsee muun muassa Toronton kaupunki. Yhdysvaltain puolella asutusta ei ole yhta paljon. ^[4]

Jarvi	Ylajarvi	Huron	Michigan	Erie	Ontario
Vedenpinnan taso merenpinnasta (m) [4]	183	176	176	173	74
Pinta-ala (km²) [4]	82 100	59 600	57 800	25 700	18 960
Tilavuus (km³) [4]	12 100	3 540	4 920	484	1 640
Keskisyvyys (m) [4]	147	59	85	19	86
Suurin syvyys (m) [4]	406	229	282	64	244
Viipyma (v) [4]	191	22	99	2,6	6

• St. Marys River yhdistaa Ylajarven ja Huronjarven. ^[4]
• Mackinacinsalmi erottaa samassa tasossa olevia Huron- ja Michiganjarvea. ^[4]
• St. Clair River yhdistaa Huronjarven Lake St. Clair -jarveen . Detroit River yhdistaa Saint Clair- ja Eriejarvet. ^[4]
• Niagarajoki , jossa sijaitsevat Niagaran putoukset , yhdistaa Erie- ja Ontariojarvet. ^[4]
• Saint Lawrence -joki yhdistaa Ontariojarven Atlanttiin. ^[4]

Saint Lawrencen vesitie on vuosina 1954?1959 rakennettu suluista , kanavista ja vesivaylista muodostuva vesireitti, joka yhdistaa Isotjarvet ja Saint Lawrence -joen Atlantin valtamereen. ^[7]

• Soo Locks on sulkujen sarja, joka yhdistaa Ylajarven ja Huronjarven ja ohittaa St. Marys Riverin kosket. ^[8]
• Wellandin kanava yhdistaa Eriejarven ja Ontariojarven ja ohittaa Niagaran putoukset. ^[8]

Muita vaylia:

• Ohion ja Erien kanava yhdistaa Ohiojoen Eriejarveen. ^[9]
• Erien kanava yhdistaa Hudsonjoen Eriejarveen.

Michiganjarven ja Huronin valisen kahdeksan kilometria levean Mackinacinsalmen yli kulkee jannevaliltaan 1 158 metria pitka, vuonna 1957 valmistunut silta, Mackinac Bridge . ^[10]

Isoissajarvissa on yli 35 000 saarta. Monet niista ovat pienia ja asumattomia. Suurin saari on Manitoulin Island Huronjarvessa. Sen pinta-ala on 2 766 neliokilometria, ja se on maailman suurin jarvessa sijaitseva saari. ^[11]

Isojenjarvien rannoilla on useita miljoonakaupunkeja, ja 25 prosenttia Kanadan ja 7 prosenttia Yhdysvaltain maataloustuotannosta sijaitsee niiden valuma-alueella. Lisaksi koska jarvien ulosvirtaus on vain alle yksi prosentti vuodessa, jarvet ovat alttiita saastumiselle. ^[4]

Isotjarvet ovat niin isoja, etta ne vaikuttavat merkittavasti koko alueen ilmastoon. Kesaisin vesi imee lampoa ja viilentaa aluetta, ja syksylla jarvet luovuttavat lampoa viivyttaen talven alkua. Talvella kylma ilma lannesta imee kosteutta jarvista, ja saavuttaessaan maanpinnan jarvien itapuolella kosteus jaahtyy nopeasti ja sataa lumena maahan. ^[3]

Isoissajarvissa eli ennen ihmisen saapumista arviolta 180 kotoperaista kalalajia. Rantojen lahella elavia tai elaneita lajeja ovat muun muassa pikkubassi , isobassi , hauki , jattihauki ja pilkkupiikkimonni . Jarvenselkien lajeja ovat esimerkiksi amerikanmuikku , sillisiika , valkosilmakuha , hietakuha , Aplodinotus grunniens - rummuttaja , harmaanieria ja valkobassi . Koska jarvet ovat erilaisia, eri jarvissa on elanyt eri kalalajeja. Ylikalastus, elinymparistojen katoaminen ja vieraslajit ovat johtaneet monen lajin katoamiseen. Myos patoaminen, kanavat ja saasteet ovat pienentaneet kalakantoja. ^[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isotjarvet Wikimedia Commonsissa