Suomen kielen hallintoalue
on
suomenkielinen
vahemmistokielialue
Ruotsissa
. Hallintoalueeseen kuuluvien kuntien asukkailla on oikeus saada suomenkielista esikoulutoimintaa ja vanhustenhuoltoa kokonaan tai oleellisilta osin seka asioida kunnan kanssa suomeksi. Hallintoalueeseen kuuluu 64 kuntaa, ja yli 61 prosenttia
ruotsinsuomalaisista
asuu hallintoalueella.
[1]
Hallintoalue perustettiin sen jalkeen, kun Ruotsi ratifioi
Euroopan neuvoston
vahemmistokielisopimukset vuonna 1999. Suomen kielen hallintoalue perustettiin vuoden 2000 alussa ja siihen kuuluivat aluksi
Haaparannan
,
Jallivaaran
,
Kiirunan
,
Pajalan
ja
Ylitornion
kunnat. Vuonna 2010 perustettiin myos
meankielen hallintoalue
, johon samaiset kunnat liittyivat myos.
[2]
Ruotsissa uudistettiin kielilakia 1. heinakuuta 2009, jossa maaritettiin, etta Ruotsissa on yksi yhteinen kieli,
ruotsi
. Taman lisaksi maaritettiin viisi virallista vahemmistokielta, jotka ovat
suomi
,
saame
,
meankieli
,
romani
ja
jiddi?
, joita tulee suojella ja tukea. Laki astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Heti taman jalkeen suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin, kun siihen liitettiin 18
Malarinlaakson
kuntaa mukana muun muassa
Tukholma
,
Sodertalje
ja
Eskilstuna
. Myohemmin toukokuussa liittyivat
Surahammar
,
Vasteras
ja
Boras
. Vuoden 2011 helmikuussa alueeseen liittyivat
Goteborgin
,
Hoforsin
,
Kainuun
,
Skinnskattebergin
,
Sundbergin
ja
Uumajan
kunnat.
Kunnat on jarjestetty alueeseen liittymisvuoden mukaan.