Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjesto SAK

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjesto SAK
Perustettu 1969
Toimiala Ammattiliittojen keskusjarjesto
Kotipaikka Helsinki
Jasenmaara 17 ammattiliiton keskusjarjesto
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta
Aiheesta muualla
www.sak.fi

Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjesto SAK ry (lyhenne SAK, [1] ruots. Finlands Fackforbunds Centralorganisation FFC rf , lyhenne FFC) on Suomen suurin ammatillinen keskusjarjesto. SAK kertoo edustavansa vuonna 2023 noin 800 000 suomalaista. [2] [3] Heista noin 500 000 on jasenmaksunsa maksaneita palkansaajajasenia. [4] SAK:hon kuuluu 17 teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen, yksityisten palvelualojen ja kulttuurialojen ammattiliittoa . Sen edeltajia ovat Suomen Ammattijarjesto ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto .

Jarjeston puheenjohtaja on ollut vuodesta 2016 lahtien Jarkko Eloranta . SAK:n edustajiston puheenjohtaja on Annika Ronni-Sallinen ja varapuheenjohtajat ovat Jarmo Markkanen ja Mika Byman . Hallituksen varapuheenjohtaja on Katja Syvarinen .

SAK on poliittisesti sitoutumaton organisaatio, joka osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ennen kaikkea kolmikannan ja tulopolitiikan kautta. SAK on myos kampanjoinut vaalien alla ja julkaissut kannanottoja tarkeina pitamistaan asioista, kuten asuntorakentamisen kohtaanto-ongelmista [5] ja tyoelaketurvan hoitamisesta. [6]

SAK:n suomenkielisen Palkkatyolainen -lehden paperiversion julkaiseminen lopetettiin vuoden 2016 lopussa. Ruotsinkielisen Lontagaren -lehden julkaiseminen lopetettiin vuoden 2017 lopussa. SAK toimii yhteistyossa Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto ? SAKKI ry:n kanssa. [7] SAK on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa tukeva jarjesto. [8]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1957 postimerkin Ammattiyhdistysliikkeen 50-vuotisen toiminnan kunniaksi.

SAK:n edeltaja, Suomen ensimmainen keskusjarjesto Suomen Ammattijarjesto SAJ perustettiin 15. huhtikuuta 1907, ja se oli laheisessa suhteessa Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen . Suomen sisallissodan jalkeen SAJ:ssa saivat enemmiston kommunistit ja vasemmistososialistit, ja heinakuussa 1930 viranomaiset lakkauttivat sen Lapuan liikkeen painostuksen takia. Uuden keskusjarjeston, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) perustajia 19. lokakuuta 1930 olivat lahinna sosiaalidemokraatit. SAK:n jasenmaara ylitti vuoden 1944 lopussa 100 000, vuonna 1947 jasenmaara oli 341 600 henkiloa. [9]

1950-luvun lopulla sosiaalidemokraattien keskinainen riita ulottui myos ammattiyhdistysliikkeeseen. SAK:n jaatya TPSL:n kannattajien haltuun, osa SDP:n kannattajien hallitsemista liitoista erosi ja muodosti uuden Suomen Ammattijarjeston , osin CIA:lta saadun rahoituksen turvin. [10] TPSL:n kuihduttua SAJ ja SAK yhdistyivat jalleen 1969 Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjestoksi, eli nykyiseksi SAK:ksi.

Vuonna 1969 SAK:ta hallitsivat sosiaalidemokraatit ja puolueriidan jakaman SKP:n enemmisto eli saarislaiset . Vuonna 1976 keskusjohtoon valittiin 14 sosiaalidemokraattia ja 8 saarislaista kommunistia. Vain K umi- ja nahkatyovaen Liitto oli vallankumouksellisten kommunistien eli SKP:n vahemmiston kasissa. SAK:n jasenmaara oli tuolloin 920 000. [11]

Toiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Osa artikkelisarjaa:
Tyovaenkulttuuri
Suomessa
Punainen lippu.
  • Historia
Jarjestot
Puhujat
Arkistot
Aanenkannattajat
Aikakauslehdet
Kulttuurilehdet
Toimittajat
  • Kirjallisuus
Tietokirjat
Kaunokirjallisuus
Kustantajat
Kirjailijat
Runous
  • Taide
Taiteilijaryhmat
Teatteri
Naytelmat
Nayttelijat ja ohjaajat
Musiikki
Saveltajat
Kuvataiteilijat
  • Koulutus
Jarjestot
Opistot
  • Tapahtumat

Yhteiskunnallinen toiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SAK on julkisesti kannattanut muun muassa viidennen ydinvoimalan rakentamista ja Euroopan unionin jasenyytta. EU:n rahaliiton jasenyyden edellytykseksi muodostettiin niin sanotut EMU-puskurit, joita SAK muiden tyomarkkinajarjestojen lailla piti jasenyyden edellytyksina. [12]

Tulopolitiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SAK jasenliittoineen on tulopolitiikan osapuoli. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, etta tehtaisiin tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, jotka hillitsisivat inflaatiota estamalla suuret palkankorotukset, mutta samalla tukisivat tulonjaon tasaisuutta. Tasta seuraa, etta SAK:lla on kantoja myos nettotuloihin vaikuttaviin asioihin, muun muassa verotukseen, veronalennuksiin jne. SAK:n paaekonomisti on Ilkka Kaukoranta .

Vaalikampanjat ja -rahoitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomalaisissa medioissa SAK:n kampanjointia on useaan otteeseen pidetty vasemmiston tukemisena. [13] Tama ei ole mitenkaan poikkeuksellista, silla poliittisella tyovaenliikkeella ja ammatillisella tyovaenliikkeella on yhteista tyolaisten elinolojen puolustaminen ja parantaminen.

Vuoden 1997 kampanjassa esiintyi mieshahmo, joka laukoi karkkaita mielipiteita. Vuoden 1999 vaaleissa SAK kampanjoi televisiomainoksella, jossa oykkarimaisesti kayttaytyvat rikkaat mollasivat aanestamatta jattavaa tyovaestoa.

SAK tuki avoimesti Tarja Halosta vuoden 2006 presidentinvaaleissa . [14]

Keskusjarjesto kampanjoi vaalien edella (erityisesti oman jasenkunnan) aanestysaktiivisuuden nostamiseksi. SAK:n lahtokohtana on, etta mita korkeampi aanestysprosentti eduskuntavaaleissa, sita enemman eduskuntaan tulee valituksi palkansaajien asioita ymmartavia kansanedustajia. [15]

SAK:n jasenet aanestavat selvasti muuta vaestoa laiskemmin: [16] esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien edella helmikuussa 2007 tehtyssa tutkimuksessa SAK:n jasenista 55 % ilmoitti aanestavansa varmasti ja 26 % melko varmasti [15] . Kaikkien suomalaisten aanestysikaisten vastaavat luvut olivat 63 % ja 22 %. [15] Puhelimitse tehdyn tutkimuksen virhemarginaali oli 4 % suuntaansa.

Presidentinvaaleissa 2018 SAK:laiset jasenliitot tukivat n. 132 000 eurolla Tuula Haataisen presidentinvaalikampanjaa. [17] [18]

Eduskuntavaaleissa 2019 SAK perusti Vapaiden valtakunta -kampanjan, jota SAK jasenliittoineen rahoitti 1,4 miljoonalla eurolla. Yhdistys rakensi epavirallisen vaaliorganisaation tukemaan vasemmistopuolueiden, erityisesti SDP:n, kampanjointia. Yhdistyksen tavoitteena oli Sipilan hallituksen puolueiden saaminen pois vallasta. [19] [20]

Eduskuntavaaleissa 2023 SAK perusti Pro Reilumpi Yhteiskunta ry -yhdistyksen, joka jakoi 632 355 eurolla vaalirahoitusta 214 eduskuntavaaliehdokkaalle. Ehdokkaista 115 oli SDP:n, 60 vasemmistoliiton ja 13 vihreiden ehdokkaita. [21] [22]

Presidentinvaaleissa 2024 SAK:laiset jasenliitot tukivat 38 000 eurolla Jutta Urpilaisen presidentinvaalikampanjaa. [23]

Vuoden 2007 eduskuntavaalien kampanja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessa toteutetun kampanjan juliste SAK:n silloisen paatoimipaikan, Helsingin Metallitalon julkisivussa.

Vuoden 2007 sensuroidussa televisiomainoksessa Oiva Lohtanderin esittama oykkarimainen johtaja massaili ruualla ja pilkkasi tyolaisia, jotka eivat edes vaivaudu aanestamaan. Mainoksen tarkoituksena oli heratella palkansaajia aanestamaan. Vaalien jalkeen erityisesti SDP:n piirissa on arvioitu, [24] etta mainoskampanja heikensi vasemmiston suosiota.

Mainos heratti ihmetysta muun muassa Perheyritysten liitossa ja Helsingin Sanomissa . [25] Vastalauseita tuli myos SDP:n piirissa ? muun muassa Jukka Gustafsson [26] katsoi blogissaan SAK:n menneen mainonnassaan jo liian pitkalle. Vaikka aluksi SAK:n johto seisoi mainoksensa takana, [27] [28] luovuttiin mainoksen esittamisesta ennen ensimmaista TV-esityskertaa. [29]

Kansainvalinen toiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SAK on ollut mukana kansainvalisessa toiminnassa perustamisestaan lahtien. Liitto kuuluu vuonna 2006 perustettuun Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjarjestoon (ITUC). Ennen ITUC:n perustamista SAK oli sen edeltajan, Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvalisen liiton (VAKL), jasen. Eurooppa-tasolla SAK on vuodesta 1974 alkaen kuulunut Euroopan ammatilliseen yhteisjarjestoon (EAY). Pohjoismainen kattojarjesto on Pohjolan ammatillinen yhteisjarjesto (PAY), johon SAK on kuulunut vuodesta 1972.

Kansainvalisen ay-liikkeen yksi vaikutuskanava on myos ay-liikkeen neuvoa-antava komitea OECD:ssa (TUAC).

Vuonna 1991 SAK, STTK ja Akava perustivat yhteisen toimiston edunvalvontaan Euroopassa. Toimiston nimi oli aluksi Keskusjarjestojen Eurooppa-yhteistyo (KEY) ja vuodesta 2006 se on toiminut nimella Palkansaajajarjestojen EU-edustusto FinUnions. Toimisto siirtyi Brysseliin 1. helmikuuta 1995. Akava irtautui FinUnionsin toiminnasta vuoden 2017 alussa. Samaan aikaan Akavan yksityisen sektorin neuvottelujarjesto Ylemmat Toimihenkilot YTN liittyi toimiston yllapitajaksi. [30]

Jasenliitot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jasenisto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SAK:n suurimmat jasenliitot ovat suuruusjarjestyksessa: Palvelualojen ammattiliitto Pam, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Teollisuusliitto, Rakennusliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Auto- ja Kuljetusalan Tyontekijaliitto AKT, Paperiliitto ja Sahkoalojen ammattiliitto.

SAK:n kertoma jasenliittojen yhteenlaskettu jasenmaara oli vuoden 2023 alussa 812 534, joista miehia 451 007 (56 %) ja naisia 361 527 (44 %). [31] Jarjestojen yhteenlaskettu jasenmaara on ollut laskussa, nimittain viela vuonna 2003 jasenia oli yhteensa 1 049 259 ja vuonna 2017 yhteensa 966 354. [32] [33] Vuonna 2023 SAK kuitenkin tilitti ainoastaan 521 778 palkansaajasta jasenmaksuja Euroopan ammatilliselle yhteisjarjestolle . Tasta luvusta on poistettu opiskelijajasenet, elakelaiset ja jasenmaksunsa maksamatta jattaneet. [34]

Vuonna 2005 keskimaarin SAK:laiset olivat 45-vuotiaita kunnan palveluksessa olevia naisia ja 42-vuotiaita metallialalla toissa olevia miehia. [32] SAK:laisilla ammattiliitoilla on yhteensa 170 000 alle 30-vuotiasta jasenta. [35]

Nykyiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

[36]

Kuljetusala [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Teollisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Julkinen sektori [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yksityinen palveluala [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lehtimiesliitot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Entiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Merkittavia henkiloita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Puheenjohtajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SAK:n puheenjohtajana on toiminut historian aikana kuusi henkiloa: [38]

Varapuheenjohtajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

2. puheenjohtajat (Vuodesta 1991 lahtien varapuheenjohtaja)

3. puheenjohtajat

Sihteerit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • SAK:n kotisivut
  • SAK osana kansainvalista ay-liiketta
  • Jalometallialan tyontekijoilla 40 vuotta ammatillista yhteistoimintaa
  • Metallin toimintakertomus 1974
  • Kemian Tyontekijain Liitto r.y.n ja Kemian Tyontekijain Tyottomyyskassan Perustavan kokouksen poytakirja 1970
  • SAK:n vuosikirja 1946
  • SAK:n vuosikirja 1970
  • Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry:n toimintakertomus vuosilta 1970-1973

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 9.1.2014.
  2. ↑ Me olemme SAK SAK . 5.7.2017. Viitattu 3.2.2024.
  3. ↑ SAK:n esittely SlideShare . 2.11.2021. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Kommentti: Nyt se sitten tapahtui ? ”Loimaan kassa” selatti mahtijarjesto SAK:n juuri lakkosyksyna Ilta-Sanomat . 27.11.2023. Viitattu 3.2.2024.
  5. ↑ SAK:n Matti Huutola: Asuntorakentamisella kohtaanto-ongelman kimppuun SAK. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 25.3.2007.
  6. ↑ SAK:n Pertti Parmanne: Tyoelaketurvan hoitamisessa kilpailu on renki, ei isanta SAK. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 25.3.2007.
  7. ↑ SAK:n kalvosarja oppilaitoskayttoon (word-tiedosto)  (sivu 8 Kalvo 5, viimeinen ranskalainen viiva. (ei loydy enaa SAK:n sivulta, mutta Archive.orgissa on) SAK. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 25.3.2007.
  8. ↑ Verkosto, joka pelastaa ihmishenkia Vapepa . Viitattu 6.10.2023.
  9. ↑ Osmo Jussila, Seppo Hentila, Jukka Nevakivi:  Suomen poliittinen historia 1809-2006 , s. 232. Helsinki: WSOY, 2006 (5.,uudistettu painos).
  10. ↑ Palkkatyolainen vuosina 1959?69: Yli orkesterin Palkkatyolainen . 4.5.1999. Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjesto. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2. tammikuuta 2007.
  11. ↑ Bjøl, Erling:  Kansojen historia. Osa 23. Rikas lansi , s. 422. WSOY, 1985. ISBN 951-0-09751-9 .
  12. ↑ EMU-puskuri oli 90-luvun lopulla poliittisessa keskustelussa kaytetty talouspoliittinen termi. Niilla viitattiin talouden liikkumavaraan esimerkiksi valtion asuntorahaston omaisuudella. Kannanottoja puolesta ja vastaan ? joissa viitataan tyomarkkinajarjestojen osuuteen ? esimerkiksi Sinikka Monkare 10/1997 ja Esko Aho 04/1998
  13. ↑ YLEn Lauantaiseura 10.3.2007 ja MTV3:n puheenjohtajatentti 5.3.2007
  14. ↑ Lauri Ihalainen YLEn Launtaiseura 10.3.2007
  15. ↑ a b c SAK haluaa nostaa aanestysprosenttia 26.02.2007. SAK. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 31.3.2008.
  16. ↑ Matti Tukiainen: SAK:n mainos on kannanotto aanestamisen puolesta 01.03.2007. SAK. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 4.3.2007.
  17. ↑ Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Presidentinvaali 2018 www.vaalirahoitusvalvonta.fi . Viitattu 3.2.2024.
  18. ↑ Ammattiliittojen antama rahallinen tuki presidentinvaaleissa romahti Yle Uutiset . 20.1.2024. Viitattu 3.2.2024.
  19. ↑ Paivi Lakka: SAK:n liitot rynnivat vaaleissa Sdp:n tueksi Vapaiden valtakunta ?kampanjalla ? 1,4 miljoonasta eurosta kului merkittava osa Ilta-Sanomat . 19.4.2019. Viitattu 3.2.2024.
  20. ↑ SAK liittoineen masinoi kansanliikkeen - antoivat 1,4 miljoonan euron vaalirahoituksen, jolla tavoitellaan hallituspuolueiden heittamista vallasta www.iltalehti.fi . Viitattu 3.2.2024.
  21. ↑ Tukea saaneet Pro Reilumpi Yhteiskunta . Viitattu 3.2.2024.
  22. ↑ SAK:n vastaisku: 700 000 euroa vaalirahaa ehdokkaille www.iltalehti.fi . Viitattu 3.2.2024.
  23. ↑ Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Ennakkoilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Presidentinvaali 2024 www.vaalirahoitusvalvonta.fi . Viitattu 3.2.2024.
  24. ↑ SDP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Esko Ranta Aamu-TV:ssa 23.3. ja Arja Alho YLE TV-uutisissa esitetyissa patkissa 19.3. ja 20.3. Liisa Jaakonsaari YLEn Aamu-TV:ssa 23.3.: ... paljasti sen vahan pimean puolen, joka on SAK:ssa ja SDP:ssa...
  25. ↑ Punaisen maailman strategia perustuu muiden lokaamiseen 3.3.2007 00:44. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 10.03.2007.
  26. ↑ Jukka Gustafsson: Mielikuvamainonnasta nyt vilkkaasti SDP:n tavoitteisiin jukkagustafsson.net . Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 3.2.2008.
  27. ↑ Matti Tukiainen: SAK:n mainos on kannanotto aanestamisen puolesta 1.3.2007. SAK. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 4.3.2007.
  28. ↑ Ihalainen puolustaa SAK:n aanestyskampanjaa 2.3.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 4.3.2007.
  29. ↑ SAK luopuu kohutuista televisiomainoksistaan 4.3.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 16.6.2008. Viitattu 4.3.2007.
  30. ↑ YTN mukaan palkansaajien EU-edunvalvontaan YTN.
  31. ↑ Jasenmaarat SAK . 29.11.2017. Viitattu 3.2.2024.
  32. ↑ a b SAK:n kalvosarja oppilaitoskayttoon (Word-tiedosto) SAK. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 25.3.2007.
  33. ↑ SAK:n jasenmaarista paljastui hurja maara ilmaa ? nain ay-jarjestot liioittelevat lukujaan 9.1.2018. Ilta-Sanomat.
  34. ↑ Kommentti: Nyt se sitten tapahtui ? ”Loimaan kassa” selatti mahtijarjesto SAK:n juuri lakkosyksyna Ilta-Sanomat . 27.11.2023. Viitattu 3.2.2024.
  35. ↑ SAK:n esittelykalvot 2013 sak.fi . Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 18.6.2014.
  36. ↑ Jasenliitot SAK, luettu 6.9.2019
  37. ↑ Jasenet Teatteri- ja mediatyontekijoiden Liitto. Viitattu 27.1.2016.
  38. ↑ SAK:n puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit SAK 10.3.2006

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Ammattiliittojen_Keskusjarjesto_SAK&oldid=22287627 ”