Suomalaisen teatterin historia alkoi Turun akatemian vihkiaisista vuonna 1640. Opiskelijoista koottu teatteriryhma esitti saksalaisen ylioppilaskomedian Studentes , ja se on ensimmainen tiedossa oleva teatteriesitys Suomessa. ^[1]

Teatterin varhaishistoria, kiertavien teatteriseurueiden kausi 1600-1800 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomalaisen kansanperinteen menoista voi loytaa piirteita, jotka muistuttavat nykyaikaista nayttamotaidetta. Naita ovat ?amaanin loitsinta, haat ja hautajaiset, karhun ja hirven peijaiset seka kevatkylvojuhla . ^[2]

Harrastajateatteri kukoisti 1600-luvulla Turun akatemiassa . ^[3] Ruotsin maaseutukaupungeissa kiersi 1600-luvun lopulla ulkomaisia kiertueteattereita. Osa naista saattaa olla vieraillut Turussakin, mutta siita ei ole varmaa tietoa. Suuri Pohjan sota vuosina 1700-1721 pysaytti teatteritoiminnan vuosikymmeniksi. Ensimmaisia yksittaisia ulkomaisia esiintyjia tunnetaan 1730-luvulta. ^[4] 1700-luvun lopulla Turku kuului jo ruotsalaisteattereiden kiertueohjelmaan. Niiden esitystilana toimi Uudellatorilla sijainnut varasto ja myohemmin 1810-luvulla Rettigin tupakkatehtaan piharakennuksen ylakerta siihen asti, kunnes uusi teatteritalo rakennettiin. ^[3]

Ruotsalainen kiertueteatteri vallitsi Suomessa 1760-luvulta 1870-luvulle asti. Aluksi Carl Gottfried Seuerlingin johtama ruotsalainen teatteriryhma vieraili useasti Suomessa, paasiassa Turussa, mutta myos muissa kaupungeissa. Suomen sodan jalkeen Seurlingin lesken, Margareta Seuerlingin , johtama ryhma jai Suomeen. Suomen kaupungeissa kiertava ryhma piti paamajaansa Turussa. Vuodesta 1813 ryhmaa johtanut Karl Gustav Bonuvier kaytti ryhmastaan nimitysta Finska Teathern . Bonuvierin seurue rakennutti Turkuun ensimmaisen teatteritalon. Seurue rekrytoi nayttelijansa Ruotsista, mutta vuonna 1818 siihen liittyi turkulainen Maria Silfva , jota pidetaan ensimmaisena suomalaisena nayttelijana. ^[5] Silfvan aviomiehen, Carl Wilhelm Westerlund , aikana seurue teki kiertueita pieniakin sisa-Suomen paikkakuntia myoten. Westerlundin jalkeen ryhma jatkoi toimintaansa vuoteen 1854 asti ^[6] ja esitti kotimaista draamaa ensimmaisen kerran Porvoossa 2. helmikuuta 1845, esittaessaan Runebergin naytelman Friaren fran landet . ^[7]

Kaupunkien pienuuden vuoksi teatteritoiminta keskittyi 1800-luvulla markkina-aikojen ymparille. Pienet seurueet kiersivat markkinoiden perassa kaupungista toiseen. 1800-luvun puolivalissa Seurahuoneiden rakennuskauden yhteydessa nahtiin merkittava porvarillisen harrastajateatterin kukoistuskausi. ^[8]

1830- ja 1840-lukujen vaihteessa hoyrylaivaliikenteen ja teatteritilojen kohentumisen seurauksena tukholmalaiset ja pietarilaiset korkeatasoiset ryhmat alkoivat tehda vierailuja Turkuun, Helsinkiin ja Viipuriin. Tukholmalaiset teatterit vierailivat kaupungeissa talvikausina. Pietarin saksalainen hoviteatteri teki vierailuja Viipuriin 1830-luvulta 1870-luvulle. 1800-luvun lopulla Tallinnan saksalainen teatteri oli vakiovieras Helsingissa. ^[9]

Ensimmaiset suomalaisista nayttelijoista koostuneet seurueet perustettiin 1870-luvun alussa. Myos ne olivat luonteeltaan kiertueteattereita. ^[10]

Kansallinen teatteri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa alettiin kiinnostua saksalaisten esikuvien mukaisesta kansallisesta teatterista. Tallaisen teatterin toivottiin rakentavan kansallista identiteettia seka edistavan kansan kielta ja kirjallisuutta. ^[11] Kansallisen teatterin tarkeimpiin puuhamiehiin lukeutuvat Zachris Topelius ja Fredrik Cygnaeus . Topeliuksen kaavailuissa nayttelijat olisivat ainakin aluksi Suomessa asuvia ruotsalaisia ammattilaisia, mutta myohemmin ehka myos suomeksi esiintyvia suomalaisia nayttelijoita. ^[12]

Vuosina 1850?1853 Helsingin, Turun ja Viipurin teatteritalot vuokrattiin Edvard Stjernstromin Finska sallskapet -ryhmalle. Ryhma kiersi esiintymassa vuoden mittaan niissa kaikissa. ^[13]

Aleksanteri II :n myontaman lainan turvin Helsinkiin Erottajalle saatiin rakennettua uusi teatteritalo vuonna 1860. Uuteen teatteritaloon kiinnitettiin J. F. Hogfedtin johtama pysyva nayttelijakunta vuoden kestavilla sopimuksilla teatterin johtokunnan alaisuuteen. Talossa oli myos tarkoitus kouluttaa suomalaisia nayttelijoita ja sinfoniaorkesteria. ^{[14] [13]}

Uusi teatteritalo ehti kuitenkin toimia vain muutaman vuoden, kun se vuoden 1863 kevaalla paloi. Uusi teatteri, Nya Teatern , valmistui paikalle vuonna 1866. Teatterin tueksi perustettiin pian myos kannatusyhdistys, jonka jasenet sitoutuivat takaaman mahdollisia tappioita. Yhdistyksen kautta teatterin toiminta ja ohjelmisto olivat vahvasti sidoksissa oppineeseen ja varakkaaseen helsinkilaisyleisoon. ^[14]

Svenska Teatern, vanhin ammattiteatteri 1860 -> [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen vanhin ammattiteatteri Svenska Teatern sijaitsee Erottajalla Helsingin sydamessa. Teatteri sai alkunsa vuonna 1827, kun Helsingin ensimmainen teatterirakennus valmistui. Pienen puurakenteisen, Esplanadin puistossa nykyisen Mikonkadun tienoilla sijainneen rakennuksen suunnitteli saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel , joka oli suunnittelut suuren osan silloisesta Helsingin keskustasta. Teatterissa ei tuolloin ollut vakituista teatteriseuruetta, mutta tuohon aikaan Helsingissa vieraili saannollisesti kiertavia ulkomaisia teatteriseurueita, jotka olivat useimmiten matkalla Pietariin tai sielta pois. Ennen teatteritalon rakentamista ryhmat olivat esiintyneet aitoissa, varastoissa ja muissa vaatimattomissa tiloissa, kuten Kampin vanhassa tupakkavarastossa, jota kansan parissa kutsuttiin "komedialadoksi".

Teatterista tuli pian suosittua viihdetta, ja Engelin teatteritalo kavi ahtaaksi. Ensimmainen kotimainen ooppera Kung Karls jakt ( Kaarle-kuninkaan metsastys ) esitettiin harrastelijavoimin vuonna 1852. Esitys vauhditti Helsingin uuden teatteritalon rakentamishanketta, mika johti Nya Teaternin syntyyn vuonna 1860. Syksylla 1860 vihittiin kayttoon uusi, arkkitehti G. T. Chiewitzin piirtama teatteritalo, joka seisoi samalla paikalla kuin nykyinen Svenska Teatern. Talo oli ensimmainen kivesta rakennettu teatteritalo. Vihkimistilaisuudessa 28.11.1860 paikalliset amatoorit esittivat kotimaisen Zachris Topeliuksen tekstiin perustuvan musiikkinaytelman Kypron prinsessa , jonka savelsi Fredrik Pacius .

Talon omistaja, Nya Teaterhusaktiebolaget (Uusi teatteriosakeyhtio), hoiti siita lahtien teatterin toimintaa. Yhtio vuokrasi taloa niin lyhyiksi kuin pidemmiksikin ajanjaksoiksi ruotsinkielisille teatteriryhmille. Chiewitzin teatteritalon tarina jai kuitenkin hyvin lyhyeksi, silla toukokuun 8. paivan vastaisena yona vuonna 1863 teatteri tuhoutui taysin rajussa tulipalossa. Jalleenrakennustyot kaynnistyivat nopeasti, ja jo lokakuussa 1866 teatterirakennus vihittiin kayttoon juhlallisella konsertilla. Siita lahtien Svenska Teatern on toiminut samassa rakennuksessa. Svenska Teaternin perustamisvuotena pidetaankin juuri vuotta 1866, vaikka samalla paikalla oli jo aiemmin ollut teatteritoimintaa. Talla kertaa rakennuksen suunnittelijana toimi pietarilainen arkkitehti Nicolas Benois . Noin kuusi kuukautta myohemmin perustettiin Garantiforeningen for Svenska Teatern, jonka hallitus viela nykyaankin johtaa teatteria. Kevaalla 1867 palkattiin myos vakituinen nayttelijakaarti, ja siita lahtien toiminta on jatkunut keskeytyksetta.

Ensimmaisina vuosina teatteria kutsuttiin Nya Teaterniksi (Uudeksi teatteriksi). Kun Helsinkiin perustettiin vuonna 1872 suomenkielinen kansallisnayttamo teatteria alettiin vuonna 1887 kutsua Svenska Teaterniksi (Ruotsalaiseksi Teatteriksi).

Suomenkielinen teatteri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1869 fennomaanien iltamissa esitettiin Aleksis Kiven Lea suomen kielella. Paaosaa esitti suosittu ruotsalaisnayttelija Charlotte Raa . Tata tapahtumaa pidetaan suomenkielisen ammattiteatterin alkuna ^[15] ja se oli ensimmainen Helsingin teatteritalossa esitetty suomenkielinen naytelma. ^[16] Suomen kielta oltiin toki kuultu jo aiemmin teatterilavalla. Ainakin jo 8. helmikuuta 1833, kun Maria Westerlund (Silfva) esitti suomenkielisia lauluja ja tekstikatkelmia Helsingissa esityksessa Finska flickan eller Hittebarnet pa Kyrkogarden . ^[6] Kokonaisia naytelmiakin oli esittetty harrastajavoimin jo 1840-luvun lopulta. ^[17]

Ensimmaisena kotimaisista nayttelijoista koostuvana teatterina voidaan pitaa Nya Teaternin nayttelijan August Westermarkin vuosina 1870?1872 johtamaa kiertueteatteria, jota kutsuttiin nimilla Uusi suomalainen oppilasteatteri ja myohemmin Unga Finska Teatern . Teatteri esiintyi paaasiassa ruotsiksi, mutta silla oli myos suomenkielisia naytantoja. Osa Westermarkin nayttelijoista (kuten August Aspegren , Aurora Toikka , Oskari Vilho ) siirtyi perustettavaan Suomalaiseen Teatteriin ja muodosti sen puheosaston ydinjoukon. ^[18]

1800-luvun puolivalissa syntyi useassa Euroopan maassa kansankielisen teatterin kokeiluja. Aate levisi myos Suomeen ja suomenmieliset aikalaiset vaativat kansankielista teatteria. Tarkeimpia suomenkielisen teatterin puolestapuhujia oli Kaarlo Bergbom . Bergbom oli jo ohjannut fennomaanien teatteria 1860-luvulla Arkadia-yhdistyksessa ja Suomalaisen Seuran iltamissa. Suomalainen Teatteri perustettiin 22. toukokuuta 1872 Bergbomin ja hanen sisarensa Emilie Bergbomin johdolla ja sita yllapiti fennomaanien piirista tuleva kannatusyhdistys. Aluksi teatteri toimi kiertueteatterina esiintyen eri paikkakunnilla aina Pietarissa asti. Vuonna 1875 Arkadia-teatteri ostettiin Suomalaisen Teatterin kotipaikaksi ja 1880-luvulla teatteri alkoi esiintya paaasiassa Helsingissa sen suomenkielisen vaeston kasvaessa nopeaan tahtiin. ^[19]

Suomalainen Teatteri 1872 -> [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomalaisen Teatterin (myoh. Suomen Kansallisteatteri ) ensimmaiset naytannot esitettiin Porissa 13. lokakuuta 1872. Ensi-illan ohjelmistossa oli mm. Runebergin runosta sovitettu kuvaelma Pilven veikko ja Sotilasvanhuksen joulu . Perustajana toimi Kaarlo Bergbom ja paikkana oli hotelli Otavan salonki, jossa oli teatterinaytoksia pidetty aiemminkin. ^[20]

Suomenkielisen ammattiteatterin alkuna voidaan pitaa Aleksis Kiven Lean kantaesitysta vuonna 1869. ^[15] Ensimmainen suomenkielinen kotimainen ammattiteatteri , Suomalainen Teatteri , perustettiin toukokuussa 1872 Kaarlo Bergbomin johdolla ja sen ensiesitys oli Porissa 13.10.1872. ^[20] Viela Kung Karls jaktin aikana keskusteltiin Topeliuksen esittaman kaksikielisen kotimaisen teatterin mahdollisuudesta, mutta 1860-luvun loppua kohden liike jakaantui kieliryhmien mukaan. ^[21] Suomalainen Teatteri pyrki toteuttamaan kansansivistyksellista linjaa, Nya Teattern korosti enemman taiteellista puolta. ^[22]

Teatterimuseo on perustettu vuonna 1962 ^[23] ja ensimmainen nayttely avattiin vuonna 1963. ^[24] Suomen Nayttelijaliitto on perustettu vuonna 1913. ^[25]

Ensimmainen teatterirakennus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Karl Gustav Bonuvierin seurue rakennutti tiettavasti Suomen ensimmaisen varsinaisen teatteritalon Turkuun 1810-luvulla lahelle Abo Svenska Teaterin nykyista toimitaloa. Bonuvier’n puurakenteinen teatteri tuhoutui Turun suuressa palossa 1827 . Paikalle pystytettiin kaupunginarkkitehti P. J. Gylichin piirtama uusi puurakenteinen teatteri, jossa ulkomaalaiset vierailevat teatterikiertueet esiintyivat 1830-luvun taitteessa. ^[26]

Uuden ajanmukaisen teatteritalon aikaansaaminen kaupunkiin oli kuitenkin herannyt tuonaikaisen turkulaisten teatterin ystavien mielessa, ja sen toteuttamisen nakyvimmiksi hahmoiksi nousivat tohtori Nils Henrik Pinello ja kauppaneuvos Abraham Kingelin . Rakentamispaatos saatiin aikaan vuonna 1836, ja jo 21. tammikuuta 1839 uusi teatteritalo voitiin vihkia tarkoitukseensa. Uuden uusklassismia edustavan teatterin suunnitteli jalleen P. J. Gylich ja julkisivun suunnitteli Carl Ludvig Engel . Alkuvuosikymmenet teatteritalo palveli lukuisten, paaasiassa Ruotsista saapuneiden teatterikiertueiden ja myohemmin myos vierailevien suomalaisten teatterien esityspaikkana. Vuosien 1894?1919 aikana teatteri toimi paaasiassa Svenska Inhemska Teaterin teatterina, joka toimi kotimaisin nayttelijoiden voimin. Myos Turun Suomalainen Teatteri aloitti teatterin alivuokralaisena vuosina 1918?1928. Nykyisin tama Suomen vanhin yha kaytossa oleva teatteritalo toimii Abo Svenska Teaternin tyyssijana. ^[26]

Kolmisalista, eurooppalaiseen tyyliin kultaelementein, samettiverhoin ja punaisin plyysein sisustettua teatterirakennusta on kunnostettu useaan kertaan, mm. vuonna 1881 talossa riehuneen tulipalon jalkeen ja Hansakorttelin rakentamisen yhteydessa 1980-luvulla. Vuoden 2005 aikana toteutettiin massiivinen ja kallis paalutusurakka rakennuksen vajoamisen pysayttamiseksi.

Teatterikoulutus Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa teatterialan koulutusta ovat antaneet seuraavat oppilaitokset

• Nya Teaternin oppilaskoulu (1866?1868) ^[27]
• Dramatiska foreningenin oppilaskoulu (1892?1894) ^[27]
• Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulu (1904?1918) ^[27]
• Svenska Teaterns elevskola (myoh. Svenska Teaterskolan, perustettu 1908) ^[27]
• Suomalaisen Maaseututeatterin oppilaskoulu (1909?1911) ^[27]
• Suomen Nayttamoopisto (1920?1940) ^[27]
• Suomen Teatterikoulu (aloitti 1943) ^[27]
• Tampereen yliopiston Naty (aloittanut 1967) ^[27]
• Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (Suomen Teatterikoulu ja Svenska Teaterskolan yhdistettiin 1979 Teatterikorkeakouluksi, joka liittyi 2013 Taideyliopistoon ) ^[27]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Suomen kirjallisuushistoria 1: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin . Paatoimittaja: Yrjo Varpio. Toimittaneet Yrjo Varpio ja Liisi Huhtala. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1999. ISBN 951-717-886-7 .
• Suomen teatteri ja draama . Toimittaneet Mikko-Olavi Seppala ja Katri Tanskanen. Helsinki: Like, 2010. ISBN 978-952-01-0147-3 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Taideyliopisto .