Sudeettialueet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saksankielisten osuus vaestosta oikeuspiireittain T?ekissa vuoden 1930 vaestonlaskennassa.

Sudeettialueet olivat ensimmaisen maailmansodan jalkeen uuteen T?ekkoslovakian valtioon liitettyja, paaosin saksankielisia alueita. Nimitys johtuu T?ekin pohjoisrajan tienoilla sijaitsevasta Sudeettien vuoristosta.

Ennen ensimmaista maailmansotaa Sudeettialueet kuuluivat Itavalta-Unkariin ja muodostivat osan Boomia ja Maaria , joihin kumpaankin kuului seka saksan- etta t?ekinkielisia alueita. Sodan jalkeen vanhat Boomin ja Maarin alueet tulivat kokonaisuudessaan, myos saksankielisten alueiden osalta, kuulumaan uuteen T?ekkoslovakian valtioon, mika vahvistettiin Saint-Germainin rauhassa vuonna 1919.

Alueen saksankielisen vaeston keskuudessa kuuluminen T?ekkoslovakiaan heratti alusta lahtien tyytymattomyytta, mita Adolf Hitlerin oli myohemmin helppo kayttaa hyvaksi. Saksa vaati ja sai T?ekkoslovakialta Sudeettialueet vuonna 1938 Munchenin sopimuksella . Vuonna 1939 alueen asukasluku oli 2 943 187 ja pinta-ala 22 587 km². T?ekkoslovakian sudeettialueella asui huomattava saksalaisenemmisto. Sudeetti­kriisin seurauksena T?ekkoslovakia luovutti natsi-Saksan vaatimuksesta Sudeettialueensa sen hallintaan Munchenin sopimuksen mukaisesti vuonna 1938. Saksa muodosti alueesta Sudetenland -nimisen Reichsgau-alueen ja miehitti puoli vuotta myohemmin koko T?ekkoslovakian.

Saksalaismiehityksesta maa vapautui 1945 ja sudeettialue palautettiin T?ekkoslovakialle samana vuonna. Sodan jalkeen vuosina 1945?1947 alueen noin 2,6 miljoonaa saksalaista karkotettiin presidentti Edvard Bene?in saatamilla laeilla maasta. T?ekit tekivat jonkin verran kostoiskuja Saksaan siirtyvia saksalaisia, etenkin aseensa luovuttaneita sotilaita kohtaan. Arviolta 30 000 sudeettisaksalaista teloitettiin. [1]

Vuonna 1996 Saksa ja T?ekki antoivat sovintojulistuksen, jossa t?ekit valittivat syyttomien karkotettujen karsimyksista. Karkotettujen Sudeettiliitto ( saks. Sudetendeutsche Landsmannschaft ) ei hyvaksy sopimusta edelleenkaan.

Vuonna 2015 Sudeettiliitto luopui vaatimuksesta karkotettujen sudeettisaksalaisten omaisuuden palauttamisesta T?ekin tasavallalta. [2]

  1. Filmi nayttaa saksalaisiviilien teloituksen. Tieteen Kuvalehti Historia , 2010, nro 14, s. 7. Bonnier. ISSN 0806-5209 .
  2. Aittokoski, Heikki: Sudeettisaksalaiset eivat enaa vaadi alueita T?ekilta Helsingin Sanomat . 1.3.2015. Arkistoitu 2.3.2015. Viitattu 5.3.2015.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]