Henkisyys ja hengellisyys

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Spirituaalisuus )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Buddhalainen munkki on omistautunut hengelliselle elamalle.

Henkisyys ja hengellisyys ovat toisiinsa keskeisesti liittyva kasitepari. [1] Ne ovat molemmat ihmisen elamalle ominaisia ulottuvuuksia, jotka muodostuvat uskonnollisista ja psykologisista tekijoista. Hengellisyys maaritellaan uskonnollisuudeksi, kun taas henkisyys nahdaan kiinnostuksena arvoihin ja merkityksiin elamassa. Henkisyys on pyrkimysta oman olemassaolon ja elamanfilosofian reflektointiin. Hengellisyyden voidaan nahda merkitsevan samaa, siten etta se ulottuu myos uskonnollisuuden alalle. [2] [3]

Hengellisyys voi viitata aarimmaiseen tai materiattomaan todellisuuteen, [4] sisaiseen polkuun, joka mahdollistaa yksilon sisaisen voiman loytamisen, tai syvimpiin arvoihin ja merkityksiin, joiden mukaan ihmiset elavat. [5]

Hengelliset riitit sisaltavat usein rukoilua ja mietiskelya , joiden tarkoitus on kehittaa yksilon sisaista elamaa. Tallaiset harjoitukset johtavat usein kokemukseen yhteydesta suuremman todellisuuden kanssa tuottaen kokonaisvaltaisemman minan; toisten ihmisten tai yhteison kanssa, luonnon tai kosmoksen kanssa, tai jumalallisen ulottuvuuden kanssa. [6]

Hengellisyys on usein koettu inspiraation lahteena tai suunnanantajana elamassa. [7] Se voi kasittaa uskon materiattomien todellisuuksien kanssa tai kokemuksia lasnaolosta tai luonnon transsendenttisesta luonteesta. Usein siihen liittyy ihmisen suhtautuminen yliluonnolliseen ja siten uskonnollinen ajattelu ja opit, mutta hengellisyyden paino on henkilokohtaisessa kokemuksessa. Hengellisyys on osa ihmisen maailmankatsomusta .

Hengellisyys hoitotieteessa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hoitotieteessa ja hoitoteologiassa kaytetyssa hengellisyyden kasitteessa on piirteita seka henkisyydesta etta hengellisyydesta. [1] Sen sisalle kuuluu elaman merkityksen ja tarkoituksen pohdiskelua seka yritys ymmartaa ihmista suuremman olemassaoloa ja omaa suhdetta toisiin ihmisiin, maailmankaikkeuteen tai Jumalaan. Hengellisyytta pidetaan ihmisen voimavarana, joka yllapitaa toivoa, auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia omassa elamantilanteessa ja rakentaa luottamusta tulevaisuuteen. [8] Hengellinen ulottuvuus ihmisessa ilmenee eksistentiaalisina ja uskonnollisina kokemuksina, mutta sita voidaan myos ilmaista esimerkiksi taiteessa, runoudessa tai musiikissa. [9]

Hengellisyys vaikuttaa syvallisella tavalla ihmisen henkiseen hyvinvointiin. Hengellisyytta ja sen merkitysta on sen syvasti henkilokohtaisen luonteen vuoksi vaikea kuvailla kaikenkattavasti. Hengellisyys voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Eraat asiat kuitenkin nousevat tyypillisesti esiin kun ihmiset kertovat omasta hengellisyydestaan: [10]

  • Merkitys ? elaman tarkoitus , maailman jasentaminen jarjellisesti
  • Arvot ? uskomukset, normit ja etiikka
  • Transsendenssi ? itsen ulkopuolelle ulottuvat transsendenttinen elaman arvostus ja kokeminen
  • Yhteys ? laheisen yhteyden kokeminen itseen, muihin ihmisiin, luontoon ja yliluonnolliseen
  • Muutos ? elaman tapahtumien ja kokemusten pohdiskelu, omakuvan muodostaminen

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Korpinen, Taru & Jokela, Teresa:  Hengellisyys osana psykiatrista hoitotyota: Opas hoitohenkilokunnalle , s. 9. opinnaytetyo. Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.4.2022).
  2. ↑ Valopaasi, Mirjam (toim.):  Uskonnollisuus hoitotyon arjessa , s. 13. Tampere: Kirjayhtyma, 1996. ISBN 951-26-4156-9 .
  3. ↑ Kielitoimiston sanakirja . Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5 .
  4. ↑ Ewert Cousins, preface to Antoine Faivre and Jacob Needleman, Modern Esoteric Spirituality, Crossroad Publishing 1992.
  5. ↑ Philip Sheldrake, A Brief History of Spirituality, Wiley-Blackwell 2007 p. 1?2
  6. ↑ Margaret A. Burkhardt and Mary Gail Nagai-Jacobson, Spirituality: living our connectedness, Delmar Cengage Learning, p. xiii
  7. ↑ Kees Waaijman, Spirituality: forms, foundations,methods Leuven: Peeters, 2002 p. 1
  8. ↑ Hanhirova, Marjaana & Aalto, Kirsti:  Ihmisen hengelliset tarpeet , s. 12. Teoksessa: Ihmisen lahella - Hengellisyys hoitotyossa . Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-914-4 .
  9. ↑ Eriksson, Katie & Barbosa da Silva, Antonio (toim.):  Usko ja terveys - Johdatus hoitoteologiaan , s. 34. ( Vardteologi , 1991). Suomentanut Viinikkala, Terttu. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussaatio, 1994. ISBN 951-26-4156-9 .
  10. ↑ Martsolf D.S. & Mickley J.R. (1998): The concept of spirituality in nursing theories: differing world-views and extent of focus, Journal of Advanced Nursing 27, s. 294?303

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tama uskontoon liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Henkisyys_ja_hengellisyys&oldid=21479283 ”