Sosiaalinen konstruktionismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keskeisia teoreetikkoja

Emile Durkheim
Karl Marx  · Max Weber

Sosiaalinen konstruktionismi on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille , joiden taustaoletuksena on tiedon ja kasitteiden sosiaalinen eli yhteisollinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista. [1]

Maarittely [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sosiaalisen konstruktionismin alkuteoksena pidetaan usein Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin kirjaa Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (1966). Berger ja Luckmann tarkastelevat teoksessaan sita, kuinka ihmisten tavat hahmottaa ja ymmartaa arkitodellisuutta ovat sosiaalisesti rakentuneita. Muun muassa narratiivisuuden ja diskurssien tutkimus ovat jatkaneet ajatuksen kehittelya. [1]

Tieteenfilosofi Ian Hacking on luonnehtinut konstruktionistisia tutkimuksia seuraavasti: jos tutkija vaittaa, etta asia X on sosiaalisesti rakentunut, niin silloin han pitaa totena seuraavaa:

(0) Nykyisessa tilanteessa X:aa pidetaan itsestaan selvana; X vaikuttaa vaistamattomalta.

(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole valttamatonta seurausta asioiden luonteesta; X ei ole vaistamaton. [2]

Konstruktionistiset tutkimukset ihmistieteissa ovat yleensa tutkimuksia siita, kuinka jokin myohemmin itsestaan selvana pidetty ajatus tai kasite on rakentunut historian saatossa ja yhteiskunnallisten kehityskulkujen myota. Tallaisissa tutkimuksissa vaitetaan naiden ajatusten olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti vaitetaan, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan kasitteen [3] , tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset yhteiskunnalliset tapahtumasarjat ovat vaikuttaneet nykyaan olemassa olevan kasitteen syntyyn. [2]

Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sosiaalinen konstruktionismi on herattanyt yleista huomiota tieteentutkimuksessa . Bruno Latour ja Steve Woolgar esittivat teoksessaan Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts (1979), etta tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Tieteensosiologiassa vaikutusvaltaisen Edinburghin koulukunnan nimekkaimmat edustajat Barry Barnes ja David Bloor ovat myos soveltaneet konstruktionistisia ajatuksia tieteen tutkimiseen. [4] Konstruktionistisessa tieteentutkimuksessa katsotaan, etta tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessa kaytetyt kasitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita. [5]

Yhteys valheellisiin uskomuksiin [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Plos One -lehdessa julkaistun laajan tutkimuksen mukaan ne, jotka uskoivat etta faktat ovat poliittisesti rakentuneita, uskoivat epatosiin asioihin merkitsevasti todennakoisemmin. Sen sijaan niiden, jotka katsovat faktojen vaativan empiirista todistusaineistoa, uskomukset olivat paljon tarkemmin tosia. Luottamus omaan kykyyn intuitiivisesti tunnistaa totuus ennusti voimakkaasti uskoa salaliittoteorioihin. Uskomus, etta totuus on suhteellista ja poliittisesti konstruoitua ja sosiaaliset ja poliittiset prosessit muovaavat sita, on levinnyt laajalle. Myos luonnontieteellisten tosiasioiden uskotaan yha useammin olevan sosiaalisesti muovattuja. Tama voi johtua yhteiskuntatieteiden kaanteesta sosiaaliseen konstruktionismiin. [6]

Arvostelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nakyvin sosiaalisen konstruktionismin arvostelu on kohdistunut vaitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan kayty vaittelya tieteiden sodassa . [7] Sanojen "sosiaalinen konstruktio" asema muoti-ilmauksena sai lisahuomiota [7] , kun ranskalainen fysiikan professori Alan Sokal onnistui julkaisemaan postmodernistisessa, kulttuurintutkimuksen alaa edustavassa lehdessa Social Text parodiajulkaisun , jonka tarkoitus oli paljastaa, etta oli mahdollista kirjoittaa taysin jarjeton artikkeli ja saada se julkaistuksi, kunhan vain kaytti riittavan samanlaista sanastoa ja kieliasua kuin lehti yleensa kaytti. [8] Myohemmin Sokal julkaisi yhdessa Jean Bricmont 'n kanssa kirjan Fashionable Nonsense [9] , jossa he kritisoivat postmodernismin lisaksi myos konstruktionistista tieteentutkimusta. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi Paul Boghossian kirjassa Fear of Knowledge [10] ja psykologi Bradley Franks kirjassaan Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives [11] , seka niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan evoluutiopsykologit John Tooby ja Leda Cosmides kirjassaan The Adapted Mind . [12]

Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmartaa myos hyvin jyrkaksi kannaksi, jossa ei vaiteta vain tieteellisen tiedon, vaan myos tieteellisten tosiasioiden olevan sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteelliset tosiasiat olisivat talloin yhteiskunnallisten olosuhteiden maaraamia ja koko todellisuus sellaisena kuin tiede sen kuvaa olisi sosiaalisesti rakentunut. [5] Aarimmainen versio jyrkasta konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Ian Hackingin mukaan on hyvin vaikea loytaa yhtaan universaalia konstruktionistia, joka vaittaisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta. [2] Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samaistetaan joskus jyrkkaan konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. Valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ei kuitenkaan ota mitaan kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta. [2]

Joskus konstruktionistiset tutkimukset ymmarretaan vaitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Hacking huomauttaa etta rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritaan yleensa muuttamaan vallitsevaa kasitysta tutkittavan asian luonteesta, ei vaittamaan sita olemattomaksi. [2]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Hacking, Ian:  Mita sosiaalinen konstruktionismi on? . (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008. ISBN 978-951-768-224-4 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Sosiaalinen konstruktionismi Sosiaalipsykologian peruskurssi . Tampereen yliopiston verkko-opinnot. Viitattu 3.6.2009.
  2. ↑ a b c d e Hacking 2008.
  3. ↑ Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys ? 1800-luvun nationalismin erityispiirteista ja perinnosta poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi ? Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyvaskyla, 1999, s. 124-125.
  4. ↑ Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia , Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 58-64.
  5. ↑ a b Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia , Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.
  6. ↑ R. Kelly Garrett ja Brian E. Weeks: Epistemic beliefs’ role in promoting misperceptions and conspiracist ideation. Plos One , 18.9.2017. doi : 10.1371/journal.pone.0184733 . Artikkelin verkkoversio .
  7. ↑ a b Slezak, Peter: Social Constructivism and the Science Wars [ vanhentunut linkki ] . Viitattu 10.11.2012.
  8. ↑ Sokal, Alan: A Physicist Experiments With Cultural Studies physics.nyu.edu . 1996. Viitattu 12.11.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean:  Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science . New York: Picador, 1998. ISBN 0-312-19545-1 . (englanniksi)
  10. ↑ Boghossian, Paul:  Fear of knowledge: Against relativism and constructivism . Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0-19928718-5 . (englanniksi)
  11. ↑ Franks, Bradley:  Culture and cognition: Evolutionary perspectives . Hampshire: Palgrave Macmillan, 2011. ISBN 978-0-23000889-2 . (englanniksi)
  12. ↑ Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John:  The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture . New York: Oxford University Press, 1992. ISBN 978-0195101072 . (englanniksi)

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas:  Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma . (The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge, 1966.) Suomentanut Vesa Raiskila. Helsinki: Gaudeamus, 1994 (3. painos 2000). ISBN 951-662-583-5 .
  • Boghossian, Paul:  Fear of Knowledge: Against Relativism and Constructivism . Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0199287185 . (englanniksi)
  • Kuusela, Pekka & Saastamoinen, Mikko (toim.):  Ruumis, mina ja yhteiso: Sosiaalisen konstruktionismin nakokulma . Kuopio: Kuopion yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, 2000. ISBN 951-781-420-8 .
  • Newton, Roger G.:  The Truth of Science: Physical Theories and Reality . Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1997. ISBN 978-0-674-91092-8 . (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sosiaalinen_konstruktionismi&oldid=22112780 ”