Sosiaalinen konstruktionismi
on yleisnimi erilaisille
tutkimussuunnille
, joiden taustaoletuksena on
tiedon
ja
kasitteiden
sosiaalinen eli yhteisollinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja
merkitysten
rakentumista.
[1]
Sosiaalisen konstruktionismin alkuteoksena pidetaan usein
Peter Bergerin
ja
Thomas Luckmannin
kirjaa
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen
(1966). Berger ja Luckmann tarkastelevat teoksessaan sita, kuinka ihmisten tavat hahmottaa ja ymmartaa arkitodellisuutta ovat sosiaalisesti rakentuneita. Muun muassa
narratiivisuuden
ja
diskurssien
tutkimus ovat jatkaneet ajatuksen kehittelya.
[1]
Tieteenfilosofi
Ian Hacking
on luonnehtinut konstruktionistisia tutkimuksia seuraavasti: jos tutkija vaittaa, etta asia X on sosiaalisesti rakentunut, niin silloin han pitaa totena seuraavaa:
(0) Nykyisessa tilanteessa X:aa pidetaan itsestaan selvana; X vaikuttaa vaistamattomalta.
(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole valttamatonta seurausta asioiden luonteesta; X ei ole vaistamaton.
[2]
Konstruktionistiset tutkimukset
ihmistieteissa
ovat yleensa tutkimuksia siita, kuinka jokin myohemmin itsestaan selvana pidetty ajatus tai kasite on rakentunut historian saatossa ja yhteiskunnallisten kehityskulkujen myota. Tallaisissa tutkimuksissa vaitetaan naiden ajatusten olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti vaitetaan, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan kasitteen
[3]
, tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset yhteiskunnalliset tapahtumasarjat ovat vaikuttaneet nykyaan olemassa olevan kasitteen syntyyn.
[2]
Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Sosiaalinen konstruktionismi on herattanyt yleista huomiota
tieteentutkimuksessa
.
Bruno Latour
ja
Steve Woolgar
esittivat teoksessaan
Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts
(1979), etta tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita.
Tieteensosiologiassa
vaikutusvaltaisen
Edinburghin koulukunnan
nimekkaimmat edustajat
Barry Barnes
ja
David Bloor
ovat myos soveltaneet konstruktionistisia ajatuksia tieteen tutkimiseen.
[4]
Konstruktionistisessa tieteentutkimuksessa katsotaan, etta tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessa kaytetyt kasitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita.
[5]
Plos One -lehdessa julkaistun laajan tutkimuksen mukaan ne, jotka uskoivat etta faktat ovat poliittisesti rakentuneita, uskoivat epatosiin asioihin merkitsevasti todennakoisemmin. Sen sijaan niiden, jotka katsovat faktojen vaativan empiirista todistusaineistoa, uskomukset olivat paljon tarkemmin tosia. Luottamus omaan kykyyn intuitiivisesti tunnistaa totuus ennusti voimakkaasti uskoa salaliittoteorioihin. Uskomus, etta totuus on suhteellista ja poliittisesti konstruoitua ja sosiaaliset ja poliittiset prosessit muovaavat sita, on levinnyt laajalle. Myos luonnontieteellisten tosiasioiden uskotaan yha useammin olevan sosiaalisesti muovattuja. Tama voi johtua yhteiskuntatieteiden kaanteesta sosiaaliseen konstruktionismiin.
[6]
Nakyvin sosiaalisen konstruktionismin arvostelu on kohdistunut vaitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan kayty vaittelya
tieteiden sodassa
.
[7]
Sanojen "sosiaalinen konstruktio" asema muoti-ilmauksena sai lisahuomiota
[7]
, kun ranskalainen fysiikan professori
Alan Sokal
onnistui julkaisemaan postmodernistisessa,
kulttuurintutkimuksen
alaa edustavassa lehdessa
Social Text
parodiajulkaisun
, jonka tarkoitus oli paljastaa, etta oli mahdollista kirjoittaa taysin jarjeton artikkeli ja saada se julkaistuksi, kunhan vain kaytti riittavan samanlaista sanastoa ja kieliasua kuin lehti yleensa kaytti.
[8]
Myohemmin Sokal julkaisi yhdessa
Jean Bricmont
'n kanssa kirjan
Fashionable Nonsense
[9]
, jossa he kritisoivat postmodernismin lisaksi myos konstruktionistista tieteentutkimusta. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi
Paul Boghossian
kirjassa
Fear of Knowledge
[10]
ja psykologi
Bradley Franks
kirjassaan
Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives
[11]
, seka niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan
evoluutiopsykologit
John Tooby
ja
Leda Cosmides
kirjassaan
The Adapted Mind
.
[12]
Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmartaa myos hyvin jyrkaksi kannaksi, jossa ei vaiteta vain tieteellisen tiedon, vaan myos tieteellisten tosiasioiden olevan sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteelliset tosiasiat olisivat talloin yhteiskunnallisten olosuhteiden maaraamia ja koko todellisuus sellaisena kuin tiede sen kuvaa olisi sosiaalisesti rakentunut.
[5]
Aarimmainen versio jyrkasta konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Ian Hackingin mukaan on hyvin vaikea loytaa yhtaan universaalia konstruktionistia, joka vaittaisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta.
[2]
Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samaistetaan joskus jyrkkaan konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. Valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ei kuitenkaan ota mitaan kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta.
[2]
Joskus konstruktionistiset tutkimukset ymmarretaan vaitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Hacking huomauttaa etta rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritaan yleensa muuttamaan vallitsevaa kasitysta tutkittavan asian luonteesta, ei vaittamaan sita olemattomaksi.
[2]
- Hacking, Ian:
Mita sosiaalinen konstruktionismi on?
. (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008.
ISBN 978-951-768-224-4
.
- ↑
a
b
Sosiaalinen konstruktionismi
Sosiaalipsykologian peruskurssi
. Tampereen yliopiston verkko-opinnot. Viitattu 3.6.2009.
- ↑
a
b
c
d
e
Hacking 2008.
- ↑
Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys ? 1800-luvun nationalismin erityispiirteista ja perinnosta poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi ? Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyvaskyla, 1999, s. 124-125.
- ↑
Panu Raatikainen:
Ihmistieteet ja filosofia
, Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 58-64.
- ↑
a
b
Panu Raatikainen:
Ihmistieteet ja filosofia
, Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.
- ↑
R. Kelly Garrett ja Brian E. Weeks: Epistemic beliefs’ role in promoting misperceptions and conspiracist ideation.
Plos One
, 18.9.2017.
doi
:
10.1371/journal.pone.0184733
.
Artikkelin verkkoversio
.
- ↑
a
b
Slezak, Peter:
Social Constructivism and the Science Wars
[
vanhentunut linkki
]
. Viitattu 10.11.2012.
- ↑
Sokal, Alan:
A Physicist Experiments With Cultural Studies
physics.nyu.edu
. 1996. Viitattu 12.11.2012.
(englanniksi)
- ↑
Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean:
Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science
. New York: Picador, 1998.
ISBN 0-312-19545-1
.
(englanniksi)
- ↑
Boghossian, Paul:
Fear of knowledge: Against relativism and constructivism
. Oxford: Oxford University Press, 2006.
ISBN 978-0-19928718-5
.
(englanniksi)
- ↑
Franks, Bradley:
Culture and cognition: Evolutionary perspectives
. Hampshire: Palgrave Macmillan, 2011.
ISBN 978-0-23000889-2
.
(englanniksi)
- ↑
Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John:
The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture
. New York: Oxford University Press, 1992.
ISBN 978-0195101072
.
(englanniksi)
- Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas:
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma
. (The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge, 1966.) Suomentanut Vesa Raiskila. Helsinki: Gaudeamus, 1994 (3. painos 2000).
ISBN 951-662-583-5
.
- Boghossian, Paul:
Fear of Knowledge: Against Relativism and Constructivism
. Oxford: Oxford University Press, 2006.
ISBN 978-0199287185
.
(englanniksi)
- Kuusela, Pekka & Saastamoinen, Mikko (toim.):
Ruumis, mina ja yhteiso: Sosiaalisen konstruktionismin nakokulma
. Kuopio: Kuopion yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, 2000.
ISBN 951-781-420-8
.
- Newton, Roger G.:
The Truth of Science: Physical Theories and Reality
. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1997.
ISBN 978-0-674-91092-8
.
(englanniksi)