Kasvuhormoni (GH) eli somatotropiini on aivolisakkeen etulohkosta erittyva hormoni. Se saatelee muun muassa kasvua. Kasvuhormoni vaikuttaa paaasiassa maksassa muodostuvien kasvutekijoiden (IGF-1) kautta. ^[1] 21?26-vuotiailla naisilla kasvuhormonia on 80 kertaa enemman kuin samanikaisilla miehilla. ^[2]

Ihmisen kasvuhormoni (hGH tai hGH-N ”normaali ihmisen kasvuhormoni”) on 191 aminohaposta koostuva proteiini . Se on yhden ketjun polypeptidi . Sen molekyylimassa on 22 kDa . Vaihtoehtoisella silmukoinnilla syntyvaa 20 kDa:n varianttia on ihmisella myos jonkin verran. ^[3]

Useimmilla elaimilla on yksi kasvuhormonigeeni. ^[4] Ihmisen kromosomin 17 lokuksessa q22?24 on viisi rakenteeltaan samankaltaista geenia , joista yksi koodaa aivolisakkeen kasvuhormonia. ^[3] Muut nelja ilmentyvat istukassa , jossa niista syntyy istukan somatomammotropiini -hormoneja (hCS-A ja hCS-B), ^[4] somatomammotropiinin kaltaista proteiinia (hCS-L) ja kasvuhormonin istukkavarianttia (hGH-V). ^[5]

Kasvuhormonin nopeita, suoria vaikutuksia ovat muiden muassa proteiinisynteesin kiihtyminen useissa kudoksissa, rasvojen pilkkoutumisen ( lipolyysi ) lisaantyminen rasvakudoksessa seka glukoosin soluunoton vahentaminen. Lisaamalla glukoneogeneesia seka vahentamalla glukoosin siirtymista soluihin kasvuhormoni suurentaa veren glukoosipitoisuutta . Mainitut vaikutukset ovat vastakkaisia insuliini -hormonin vaikutuksille, ja niita kutsutaan diabetogeenisiksi vaikutuksiksi. Kasvuhormoni siis heikentaa insuliinin vaikutusta, joten henkiloilla, joilla kasvuhormonitasot ovat jatkuvasti koholla, havaitaan insuliiniresistenssia . ^[6]

Somatotropiinin valilliset, pitkaaikaiset vaikutukset johtuvat siita, etta se aikaansaa somatomediineiksi kutsuttujen hormonien tuotantoa maksasta ja muista kudoksista. Somatomediinit ovat insuliinin kaltainen kasvutekija 1 (IGF-I) ja insuliinin kaltainen kasvutekija 2 (IGF-II). Kasvuhormoni vaikuttaa vahvasti IGF-I-tasoihin ja heikommin IGF-II-tasoihin. ^[7] IGF-I:n voidaan ajatella vaikuttavan hormonin tavoin, kun se erittyy maksasta verenkiertoon, ja kudoshormonin tavoin, kun sita vapautuu muista kudoksista paikallisesti. ^[8]

Muiden kasvutekijoiden ohella kasvuhormoni ja somatomediinit vaikuttavat luuston kehitykseen ja kasvuiassa ( kasvulevyjen luutumiseen saakka) luiden pituuskasvuun ja tata kautta ruumiin pituuteen. ^[9] Muita pituuskasvuun vaikuttavia hormoneja ovat kilpirauhashormonit , sukupuolihormonit ja insuliini . Kasvuhormoni vaikuttaa pituuskasvuun epasuorasti stimuloimalla kasvulevyjen rustosolujen hyperplasiaa (maaran lisaantymista). Nama rustosolut erittavat kypsyessaan insuliininkaltaista kasvutekijaa, joka edelleen kiihdyttaa rustosolujen jakautumista kasvulevyissa.

Kasvuhormonia syntyy aivolisakkeen etulohkon somatotroopeiksi kutsutuissa soluissa. ^[10] Somatotropiinin eritysta lisaa hypotalamuksesta erittyva somatoliberiini . Hypotalamuksen erittama somatostatiini puolestaan estaa kasvuhormonin eritysta.

Kasvuhormonin kohdalla tapahtuu negatiivista takaisinkytkentasaatelya. Insuliininkaltainen kasvutekija vahentaa aivolisakkeen etulohkon somatotropiinin eritysta seka suoraan etta lisaamalla somatostatiinin ja vahentamalla somatoliberiinin eritysta. Somatotropiini itse jarruttaa somatotropiinin eritysta. ^[8]

Ruumiillinen rasitus, stressi, paasto ja alhainen verensokeriarvo vaikuttavat somatotropiinin erityksen lisaantymiseen.

Somatropiini on biosynteettisesti valmistettu ihmisen kasvuhormoni, jonka vaikutus on samanlainen kuin somatotropiinilla. Somatropiinia kaytetaan muun muassa lasten lyhytkasvuisuuden hoidossa. Eri elainlajien kasvuhormonit eroavat toisistaan, joten ihmiselle valmistettava kasvuhormoni valmistetaan geeniteknologian menetelmin.

Dopingaineena kaytetty somatotropiini on usein eristetty ihmisen aivolisakkeesta ja saattaa sisaltaa terveydelle haitallisia prioneja . ^[11]

• Koulu & Tuomisto (toim.): ”Aivolisakkeen ja hypotalamuksen hormonit”,  Farmakologia ja toksikologia . 6. painos. Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X . Luku verkossa (PDF) . ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.:  Medical Physiology . Updated edition. Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9 . (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasvuhormoni Wikimedia Commonsissa