Tama artikkeli kertoo laaketieteellisesta ?okista.
Taloustieteessa sokki
tarkoittaa yllattavaa tapahtumaa.
Shokki
oli suomalainen levymerkki etenkin 1960-luvulla.
Shokki
oli myos 1970-luvulla ilmestynyt sarjakuvalehti.
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
Tarkennus:
Pitka artikkeli ilman lahteita
|
?okki
(myos
sokki
tai
shokki
[1]
<
ransk.
choc
) on elimiston akillinen vaikea hairiotila.
[2]
Yleisimmin ?okilla tarkoitetaan verenkierto?okkia, mutta sanalla tarkoitetaan myos esimerkiksi reaktiota akilliseen henkiseen iskuun.
Yhteista kaikille ?okkityypeille on, etta ne suojaavat elimistoa akillisen kriisin (joko fyysisen tai psyykkisen) sattuessa kohdalle.
selvenna
Sahkoiskun
aiheuttamaa
sahko?okkia
kaytetaan
hoitokeinona
. Yleiskielessa ?okilla tarkoitetaan jarkyttymista.
Verenkierto?okilla tarkoitetaan
verenkierron
vakavaa hairiotilaa, jossa kiertava
veren
maara on joko riittamaton
verisuoniston
tilavuuteen nahden tai verenkierto on heikentynyt. Seurauksena on riittamaton verenkierto kudoksissa, jolloin
solut
eivat saa riittavasti
happea
ja ravinteita eika
kuona-aineita
ja
hiilidioksidia
saada poistettua soluista.
Verenkierto?okki voidaan jakaa useisiin eri tyyppeihin, joista tassa yleisimmin kaytetyt:
Hypovoleeminen ?okki johtuu yleensa
verenhukasta
, joskus myos vakavasta
nestehukasta
, joka voi olla seurausta esimerkiksi voimakkaasta oksentelusta tai ripulista. Talloin
verisuonistossa
kiertavan
veren
maara on liian pieni verisuoniston tilavuuteen nahden, jolloin
verenpaine
laskee ja
kudosten
hapensaanti heikkenee. Yleensa ?okissa ihminen on menettanyt jopa viidenneksen verestaan. Seka ulkoiset etta sisaiset verenvuodot voivat johtaa ?okkiin.
Oireita ovat yleinen tuskaisuus,
hikoilu
, hengityksen tihentyminen ja kalpea
iho
; myos sekavuus ja tajunnan hamartyminen ovat mahdollisia. Yleista on myos janoisuus, mutta sita ei voi helpottaa juomalla, silla se johtaa oksenteluun suoliston lamaantumisen vuoksi. Syke on nopea ja heikko, raajojen karkiosat aluksi viileat ja myohemmin kylmanhikiset.
?okkipotilaan verenvuodot on tyrehdytettava, on peiteltava potilas lampimasti ja asetettava potilaan jalat koholle. Samalla on varmistuttava siita, etta potilaan
hengitystiet
pysyvat avoimina ? tajuton potilas on kaannettava
kylkiasentoon
. Loukkaantunutta potilasta on kasiteltava varoen, silla
kipu
pahentaa oireita. Sisaisten verenvuotojen tapauksissa vaaditaan valitonta sairaalahoitoa. Menetetty veritilavuus korvataan mahdollisimman pian antamalla suonensisaisesti nesteita.
Vasodilatorinen ?okki johtuu verisuonten laajenemisesta, jolloin kiertava verimaara ei riita yllapitamaan riittavaa verenpainetta. Seuraukset ovat samat kuin hypovoleemisessa ?okissa. Syita verisuonten laajenemiseen on useita. Tyypillinen esimerkki on anafylaktinen ?okki, jossa
allerginen reaktio
vaikkapa hyonteisen pistolle tai ruoka-aineelle saa aikaan verisuonia laajentavien valittajaaineiden (muun muassa
histamiini
) vapautumisen. Muita mahdollisia aiheuttajia ovat
verenmyrkytys
tai
endotoksemia
vaikean
infektion
yhteydessa.
Tavallisia oireita anafylaktisessa ?okissa ovat hengitysvaikeudet seka kasvojen,
suun
ja
nielun
turpoaminen. Lisaksi
nokkosrokon
tyyppinen ihottuma on mahdollinen. Muuten matalavastuksisen ?okin oireet muistuttavat hypovoleemisen ?okin oireita, mutta iho on yleensa lammin ja sen verenkierto on kohtalaisen hyva.
Anafylaktisen ?okin oireita helpottaa
kortisoni
(esimerkiksi kyypakkaus), mutta se ei korvaa jatkohoitoa. Jos potilaalla on mukana oma ensiapulaake, hanelle pitaa antaa
adrenaliinia
. Muuten ensiapu on sama kuin hypovoleemisessa ?okissa.
Kardiogeeninen ?okki johtuu
sydamen
toimintahairiosta kuten
sydaninfarktista
: sydanlihas ei syysta tai toisesta jaksa pumpata riittavasti verta kudoksille. Oireet ja ensiapu kuten hypovoleemisessa ?okissa.
Diabeettinen ?okki johtuu
verensokerin
pitoisuuden laskemisesta liian alas joko elimiston itse tuottaman tai (tavallisemmin) ruiskeena annetun
insuliinin
liian suuren maaran vuoksi. Verensokeria alentavia tekijoita voivat olla aterian poisjaanti tai viivastyminen, liian suuri insuliiniannos tai alkoholinkaytto. Tallainen ?okki saattaa olla hengenvaarallinen, silla
glukoosi
toimii
aivojen
lahes ainoana energianlahteena ja niiden on saatava glukoosia jatkuvasti verenkierron kautta.
Alkuvaiheessa oireita ovat voimattomuus ja
vasymys
. Potilas saattaa myos valittaa paansarkya. Muita tyypillisia oireita ovat kalpeus ja huonovointisuus, heikotus ja
vapina
, hikoilu ja kouristukset seka sekavuus tai joskus aggressiivisuus. Puhe voi muistuttaa humalaisen sammallusta. Lopulta ?okki johtaa ilman hoitoa tajuttomuuteen ja jopa kuolemaan.
Ensiapuna sairastuneelle tulee valittomasti antaa sokeripitoista syotavaa tai juotavaa, jos han on siina maarin tajuissaan, etta pystyy itse syomaan tai juomaan. Tajuttomalle ei saa laittaa mitaan kiinteaa suuhun tukehtumisriskin vuoksi, mutta hanen suunsa limakalvoille ja ikeniin voidaan sivella hunajaa tai vastaavaa sokeripitoista seosta. Tajuton potilas on kaannettava
kylkiasentoon
ja on varmistettava hengitysteiden avoimuus. Taman jalkeen on soitettava hatanumeroon. Hoitamaton diabeettinen ?okki aiheuttaa vakavia aivovaurioita tai jopa kuoleman.
Kipu?okki on tila, jossa ihminen kokee niin voimakkaan
kivun
tunteen, etta menee ?okkiin tai
pyortyy
.
Psyykkisia traumoja voivat olla akilliset elamantilanteet, kuten laheisen odottamaton kuolema tai joutuminen onnettomuuden tai rikoksen kanssa tekemisiin (ei valttamatta uhrin ominaisuudessa; myos silminnakijat ja auttajat saavat monesti psyykkisia traumoja). Suuret
luonnonkatastrofit
voivat aiheuttaa psyykkisen trauman suurelle joukolle ihmisia.
?okki on traumaattisen psyykkisen kriisin ensimmainen vaihe, joka alkaa heti laukaisevan tilanteen tapahduttua. Se on suojareaktio, joka auttaa suojautumaan yllattavalta ja jarkyttavalta tiedolta, jota mieli ei silla hetkella pysty kasittelemaan. Vaihe voi kestaa jopa muutaman vuorokauden ajan. ?okissa ihminen ei pysty kasittamaan tapahtunutta tai kieltaa sen. Ihmisten reagointi tilanteeseen vaihtelee ? moni lamaantuu ja nayttaa ulospain tyynelta, osa (noin 10?20 % ihmisista) taas joutuu sekavuustilaan, joka ilmenee esimerkiksi huutona ja itkuna. Joku saattaa jopa
nauraa
hillittomasti tai vain lyhyesti. Jalkeenpain monet eivat pysty muistamaan vaiheen tapahtumia, mutta usein tyypillista ?okille on, etta onnettomuustilanteesta jaa aivoihin vahva muistijalki pienimpia yksityiskohtia myoten, jotka myohemmin saattavat palautua mieleen takaumina. Tietoisuuden tasossa saattaa tapahtua muutoksia; esimerkiksi aika voi tuntua hidastuvan. Tunteet saattavat ?okkitilanteessa kytkeytya ”pois paalta”, jolloin ihminen kylla havainnoi ymparillaan tapahtuvat jarkyttavatkin asiat mutta ne eivat aiheuta esimerkiksi
surua
tai
kauhua
. Olo voi tuntua epatodelliselta ja unenomaiselta.
?okkivaiheen psyykkista hoitamista on konkreettisen suojan ja turvan saaminen. Tallaisena toimii esimerkiksi kokemus siita, etta auttajat hallitsevat tilanteen ja kayttaytyvat asianmukaisesti. Konkreettisia auttamistoimenpiteita ovat vaikkapa ensiapu ruumiillisiin vammoihin, lampiman huovan ojentaminen ja asiallinen tiedottaminen.
?okkivaihe muuttuu vahitellen reaktiovaiheeksi osana psyykkisen kriisin luonnollista kulkua.