Slovenian sosialistinen tasavalta
, lyhenteelta
Slovenian ST
(
sloveeniksi
Socialisti?na republika Slovenija, SR Slovenija, SRS
) eli
Slovenian kansantasavalta
, lyhenteelta
Slovenian KT
(
sloveeniksi
Ljudska republika Slovenija, LR Slovenija, LRS
), vuosina (
1945
–
1963
) oli
sosialistinen tasavalta
osana
Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa
vuodesta
1944
vuoteen
1991
. Ennen vuotta 1963 alueen nimi ollut Slovenian kansantasavalta. Vuonna 1990, kun alue oli edelleen osa Jugoslaviaa, Slovenian
kommunistit
sallivat muiden poliittisten puolueiden perustamisen, mika johti valtion muuttumiseen demokraattiseksi.
[1]
8. maaliskuuta 1990 Slovenian sosialistinen tasavalta poisti sanan ”sosialistinen” nimestaan, jolloin siita tuli Slovenian tasavalta, joka itsenaistyi 25. kesakuuta 1991.
Maaliskuussa 1990 Slovenian sosialistisen tasavallan hallitus hyvaksyi alueen
perustuslakiin
joitakin muutoksia, jotka mahdollistivat demokraattisen yhteiskuntajarjestyksen. Heti saman vuoden huhtikuussa pidettiinkin demokraattiset vaalit. Parlamenttivaalit voitti oppositio Jo?e Pu?nikin johdolla. Samaan aikaan
Milan Ku?an
, aiempi kommunistisen puolueen kansanedustaja, aanestettiin alueen presidentiksi. Kristillisdemokraattien
Lojze Peterlesta
tuli paaministeri, ja han lopetti 45 vuotta kestaneen kommunistipuolueen hallinnon virallisesti. Tana ajanjaksona Slovenia palautti vanhan
lippunsa
ja
vaakunansa
, mika viittasi vahvasti alueen tulevaan itsenaistymiseen. Vanhan kansallislaulun,
Naprej zastava slaven
, tilalle oli tullut kappale nimelta
Zdravljica
jo maaliskuussa 1990.
23. joulukuuta 1990 Sloveniassa pidettiin kansanaanestys itsenaisyydesta. Kansanaanestyksen aanista 92,3 % kannatti Slovenian itsenaistymista Jugoslaviasta. 25. kesakuuta 1991 Slovenian parlamentti vahvisti alueen itsenaisyyden. Lyhyen 10 paivaa kestaneen sodan jalkeen Slovenian armeija oli turvannut alueen itsenaisyyden. Pian taman jalkeen muut valtiot alkoivat tunnustamaan Slovenian. Syntyi
Slovenian tasavalta
.
