Uuno Hirvonen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Simo Penttila )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Ei ole kaikkia lahteita ilmoitettu

Uuno Hirvonen
Uuno Hirvonen.
Uuno Hirvonen.
Henkilotiedot
Koko nimi Uuno Ilmari Hirvonen
Syntynyt 24. joulukuuta 1898
Rautu
Kuollut 26. kesakuuta 1971  (72 vuotta)
Helsinki
Kirjailija
Salanimi
  • Simo Penttila
  • Akseli Koskensalpa
  • Artturi Koskensalpa
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta

Uuno Ilmari Hirvonen ( 24. joulukuuta 1898 Rautu ? 26. kesakuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan paremmin kirjailijanimellaan Simo Penttila (myos Akseli Koskensalpa, Artturi Koskensalpa). Han kirjoitti aikoinaan hyvin suosittuja seikkailuromaaneja, joista myohempaan tuotantoon kuuluva Punavyo -sarja on tunnetuimpia. Hirvonen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1959.

Hirvonen oli Uusi Suomi -lehdessa toimittajana 1919?1923, toimitussihteerina 1923?1937 ja toimituspaallikkona 1937?1958. Han toimi myos Suomen Naytelma­kirjailija­liiton puheenjohtajana 1942?1946. [1]

Hanen tunnetuimpia sankareitaan ovat herra ja ylhaisyys kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkila, Kalpea Kamala, Punavyo ja salapoliisin toita harrastava helsinkilainen varatuomari Kaarlo Rautamo. Punavyo seikkaili Arizonassa ja T. J. A. Heikkila Meksikossa.

Penttila kasikirjoitti myos komediallisia jannityselokuvia, joiden paaosia naytteli Joel Rinne . Niita olivat kolme Kuollut mies -elokuvaa , Valkoisen neilikan velho ja Kolmastoista koputus . Penttila voitti Suomi-Filmin vuonna 1940 jarjestaman kasikirjoituskilpailun, joka oli siis alku useammallekin elokuvalle. Ohjaajana oli yleensa Ilmari Unho . Sita ennen Simo Penttila oli jo tosin ohjannut ja kasikirjoittanut (yhdessa Lauri Ahon kanssa) mustavalkoisen mykkaelokuvan Meren ja lemmen aallot (1926).

Kuollut mies -elokuvien paahenkilo on eversti Rainer Sarmo, joka on entiselta nimeltaan Dettman, siis "kuollut mies". Jo ensimmaisessa elokuvassa Kuollut mies rakastuu (1942) paahenkilolla on uskollisena apurinaan Reino Valkaman nayttelema majuri Mikko Vehmer. Kaverusten seikkailut jatkuivat elokuvissa Kuollut mies vihastuu (1944) ja Kuollut mies kummittelee (1952).

Herra ja ylhaisyys filmattiin vuonna 1944. Tauno Palo oli kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkila ja dona Camilla Maria Teresa Escajadillon roolissa oli Regina Linnanheimo . Elokuvan vuoropuhelu on hauskaa, mutta Jorma Nortimon ohjaus kompeloa. kenen mukaan? Pahvinen Nummelan lentokentalle pystytetty satu-Meksiko tuo mukaan tahatonta komiikkaa. kenen mukaan?

Toisen maailmansodan jalkeen Penttilan Kalpea Kamala -romaanit joutuivat kiellettyjen kirjojen listalle. Yleensakin "kirjallinen eliitti" piti hanen romaanejaan roskaviihteena, varsinkin "kalpeita kamalia", jotka pilasivat lukevan nuorison ja rahvaan maun. Tahan asenteeseen saattoi vaikuttaa vahvasti myos Penttilan sankarihahmonsa T.J.A. Heikkilan suuhun istuttama lohkaisu: "Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan revolveristani varmistimen." Lause kuultiin alkujaan saksalaisen kirjailijan Hanns Johstin naytelmassa Schlageter , mutta vaitetaan usein tulleen mm. Goebbelsin tai Goringin suusta.

Simo Penttila kasikirjoitti myos 1630-luvulle sijoittuvan seikkailukomedian Sadan miekan mies (1951), jolla tavoiteltiin amerikkalaisten historiallisten seikkailuelokuvien tunnelmaa Errol Flynnin tyyliin. Taman elokuvatarkastamo palkitsi langettamalle elokuvalle korkean 15 prosentin rangaistusveron.

Teokset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Nimella Artturi Koskensalpa
  • Arthur W. Marchmont: Kansan nimessa (suomennos nimella Akseli Koskensalpa, 1917)
  • Harold MacGrath: Sininen naamio (suomennos nimella Akseli Koskensalpa, 1917)
  • Kadonneet miekankannattimet (1922)
Nimella Uuno Hirvonen
  • Tienristeyksessa (1918)
  • Gyldenbrookien kunnia (1918)
  • Paluu (1921)

Nimella Simo Penttila

Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkila -sarja

  • 1. Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkila ja naiset (1928)
  • 2. Sierranuevan sulotar (1934)
  • 3. Kreivi Kolontsov unohtaa (1935)
  • 4. Herra ja ylhaisyys (1936)
  • 5. Mina en naura rakkaudelle (1939)
  • 6. Sonoran uni (1942)
  • 7. Prinsessa eksyy tielta (1942)
  • 8. Rakkaudesta puhutaan hiljaa (1944)
  • 9. Kuka tuntee naiset? (1947)
  • 10. Ylhaisyys ratsastaa yha (1951)
  • 11. Kaunotarten kapina Mordanassa (1957)
  • 12. Gringon suudelma (1962)
  • 13. Sonoran sankari (1964)

Valikoidut tarinat aikaisemmista julkaisuista:

  • Herra ja ylhaisyys, valikoima kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilan seikkailuja 1925-1945 (1945)
  • Herra ja ylhaisyys ylvaimmillaan (1965)

Hyppiva Huuli -sarja

  • 01. Hyppiva Huuli, seikkailukertomus Arizonan eramaista (1935)
  • 02. Vasenkatinen kummitus, Hyppivan Huulen seikkailut jatkuvat (1936)
  • Huuto aavikolta, "Hyppivan huulen" ja "Vasenkatisen kummituksen" yhdistetty laitos (1951)

Kalpean Kamala -sarja

  • 01. Kalpea Kamala (1938)
  • 02. Kalpean Kamalan seikkailut jatkuvat (1940)
  • 03. Kalpean Kamalan kosto (1943)

Jussi Jaakonpoika James -sarja

  • 01. Kohtaloni kolme naista (1950)
  • 02. Askeleet yossa (1956)
  • 03. Varjoja Aurinkorannikolla (1966)

Punavyo -sarja

  • 1. Punavyo (1958)
  • 2. Kapteenin perinto (1958)
  • 3. Taistelu kartanosta (1958)
  • 4. Kuvernoori kukistuu (1958)
  • 5. Geronimo (1959)
  • 6. Gilan hirvio (1959)
  • 7. Kaappaus Intiaanivuorilla (1960)
  • 8. Aavekaupunki (1960)
  • 9. Salaperainen kaskija (1960)
  • 10. Kummitusratsastajat (1961)
  • 11. Petturien salaliitto (1962)
  • 12. Paholaisen lahetti (1963)
  • 13. Vuosisadan huimaavin huijaus (1964)
  • 14. Haamutanssijat (1966)
  • 15. Kamelit tietavat kuolemaa (1966)
  • 16. Punavyon parhaat aseet (1967)
  • 17. Rauniolinnan salaisuus (1968)
  • 18. Punavyo ja kostaja etelasta (1969)
  • 19. Punavyon vanhat ystavat (1970)
  • 20. Punavyo lahtee etelaan (1971)

Pentti Lehikko -sarja

  • 01. Kolme turhaa murhaa (1959)
  • 02. Kuolema kauneudessa (1960)
  • 03. Unikukkia vainajille (1961)
  • 04. Naisten valssi (1962)

Muut teokset

  • Ecuadorin konsuli, poliisireportterin seikkailuja (1921) (nimella Uuno Hirvonen 1995)
  • Maailman kaunein nainen (1921)
  • Haaremin ruusu (1922)
  • Purppuravaippa ja baldakiini (1922)
  • Hanen ylhaisyytensa lemmitty (1923)
  • Ryovarin rakkaus (1927)
  • Mies Marseillesta, 3-naytoksinen seikkailufarssi (1936)
  • Vaarallinen ika 3-naytoksinen huvinaytelma (1938)
  • Nauru rakkaudelle 3-naytoksinen komedia (1939)
  • Viimeiset mandariinit (1940)
  • Sankari pimeasta, 3-naytoksinen komedia (1952)
  • Linna Espanjassa, matkakuvia (1953)
  • Nauravan kuoleman maa, matkakuvia Meksikosta (1954)
  • Delaware, 4-naytoksinen naytelma (1956)

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Suomen kirjailijat

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uuno_Hirvonen&oldid=22062257 ”