Sijaissynnytys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sijaissynnytys tarkoittaa jarjestelya, jossa nainen saatetaan raskaaksi ja han synnyttaa lapsen siten, etta jarjestelyn tarkoituksena on luovuttaa lapsi synnytyksen jalkeen toisen henkilon tai pariskunnan ( aiottujen vanhempien ) kasvatettavaksi. [1] Sijaissynnytyksesta kaytetaan myos termia kohdunvuokraus . [2]

Jarjestelyyn saatetaan ryhtya esimerkiksi silloin, jos aidiksi haluavalla naisella ei ole kohtua tai synnyttaminen on terveydellisista syista riskialtista. Myos miesparit saattavat hankkia lapsen sijaissynnyttajajarjestelyilla. [1]

Sijaissynnytysjarjestelyssa on mahdollista kayttaa sijaissynnyttajan omia munasoluja ( perinteinen sijaissynnytys ) tai vaihtoehtoisesti aiotun aidin tai kolmannen naisen luovuttamia munasoluja ( keinohedelmoitykseen perustuva sijaissynnytys ). Usein hedelmoityksessa kaytetaan aiotun isan siittioita , mutta myos luovutettuja sukusoluja voidaan kayttaa. Jos jarjestelyssa kaytetaan jonkun muun kuin sijaissynnyttajan omia munasoluja, ne hedelmoitetaan koeputkessa hedelmoityshoitoklinikalla . Perinteisessa sijaissynnytyksessa tama ei ole valttamatonta. Syntyva lapsi voi olla molempien aiottujen vanhempien yhteinen lapsi myos geneettisesti, sukua vain toiselle vanhemmista tai geneettisesti taysin vieras aiotuille vanhemmille. [1]

Ei-kaupallisessa sijaissynnytyksessa sijaissynnyttaja suostuu jarjestelyyn sympatiasta lapsetonta pariskuntaa kohtaan eika ota vastaan palkkiota. Talloin sijaissynnyttaja on tyypillisesti aiottujen vanhempien lahipiiriin kuuluva henkilo ? esimerkiksi sisar, aiti tai laheinen naisystava. Kaupallisiin jarjestelyihin, joissa sijaissynnyttaja on usein aiotuille vanhemmille vieras, liittyy palkkio sijaissynnyttajana toimimisesta. Kaupallisten ja ei-kaupallisten sijaissynnytysten valista rajaa hamartavat maksut, joilla korvataan jarjestelyista aiheutuvia kustannuksia (esimerkiksi laakarinpalkkiot, aitiysvaatteet, mahdolliset lisaravinteet tai raskauden aikaiset ansionmenetykset) tai raskauteen ja synnytykseen liittyva kipu ja haitta. [1]

Eraissa maissa sijaissynnytys on laillista, toisissa kiellettya kuten vuodesta 2007 Suomessa [3] ja kolmansissa maissa se on kiellettya esimerkiksi muilta kuin heteropareilta tai esimerkiksi kustannusten korvaamista suuremmat palkkiot ovat kiellettyja. Eraissa maissa tulevat vanhemmat tekevat sijaissynnyttajan kanssa etukateen sopimuksen adoptiosta tai lapsi on jo syntyessaan laillisesti heidan.

Valtiot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa sijaissynnytys ei ollut laitonta ennen kuin vuonna 2007 saadettiin hedelmoityshoitolaki. [3] Hedelmoityshoitolain 8 §:n mukaan hedelmoityshoitoa ei saa antaa, jos on syyta olettaa, etta lapsi aiotaan antaa adoptiolapseksi. Muun muassa Vaestoliitto jarjesti sijaissynnytyksia [4] ja Suomessa on parikymmenta sijaissynnytyksella alkunsa saanutta lasta. [3] Toisaalta avioliittoon vihitty henkilo ei voi hakeutua hoitoihin muun kuin aviokumppaninsa kanssa. Vuonna 2011 oikeusministeriossa on alettu suunnitella sijaissynnytyksen rajoitettua laillistamista. [3] [5] Monet suomalaiset kayttavat yhdysvaltalaisten, venalaisten, ukrainalaisten, valkovenalaisten tai intialaisten klinikoiden palveluita sijaissynnytyksiin. [5]

Tammuz Nordic Surrogacy [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2018 albanialaisnainen kantoi suomalaislaakari Erkko Valimaen lasta Pohjoismaissa Tammuz Nordic Surrogacyn kautta. Valimaki ryhtyi sivutyonaan neuvomaan Tammuzin kautta lapsia hankkivia suomalaisia. Albaniassa sijaissynnytys on laillista. [6]

Sijaissynnyttajien kriteerit ovat, etta naisen tulee olla vapaaehtoinen eika han saa olla liian koyhista olosuhteista. Hanella taytyy olla omaa kokemusta synnyttamisesta, eika siina ole saanut ilmeta komplikaatioita. Vapaaehtoisuus varmistetaan haastattelemalla halukas nainen ja jarjestamalla talle asianajaja ja tarvittaessa tulkki. [6]

Maistraatin henkikirjoittajan mukaan lapsi ei saisi Suomen kansalaisuutta, jos sijaissynnytys kay ilmi. Valimaki kertoo silti tekeilla olevasta sijaissynnytyksestaan samassa artikkelissa. [6]

Ruotsi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruotsissa lainsaadanto kieltaa lapsettomuushoidot niin etta seka vieraan siittion etta munasolun kayttaminen hedelmoityshoitoihin on kielletty. Kaytannossa tama johtaa sijaissynnytykseen tahtaavien hoitojen estymiseen.

Viro [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Virossa ei ole lainsaadantoa sijaissynnytyksiin liittyen. Toiminta ei siis ole kiellettya, mutta ei myoskaan lailla saadeltya. Tilanne siis vastaa Suomen kaytantoja ennen vuotta 2007. Isa saa isyyden tunnustamalla lapsensa, aiottu (usein biologinen) aiti myohemmin perheen sisaisen adoption kautta.

Venaja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venajalla hedelmoityshoidot ovat lailla saadeltya toimintaa. Kantaja allekirjoittaa jo ennen hoitojen alkua sopimuksen lapsen luovutuksesta, joten juridisesti asia on selva. Kantajalle voidaan myos maksaa kohtuullinen hoidon korvaus kustannusten lisaksi.

Yhdysvallat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvalloissa sijaissynnytys on neljassa osavaltiossa kiellettya ja muutamassa rajoitettua. [7] Erityisen suosittua maksullinen sijaissynnytys on Kaliforniassa. [8]

Joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa lapsi on jo syntyessaan tulevien vanhempiensa laillinen lapsi, ei sijaissynnyttajan.

Vuoteen 2007 mennessa Yhdysvalloissa tapahtuneista 15 000 sijaissynnytyksesta 60:ssa oli ollut juridisia ongelmia, joista suurimmassa osassa tulevat vanhemmat eivat halunneetkaan ottaa lasta vastaan, ja pieni osa oli sellaisia, joissa synnyttaja ei halunnut luopua lapsesta. Synnyttajan omia sukusoluja ei kaytetty 96 %:ssa tapauksista. Useimmat tulevat vanhemmat olivat heteropareja. Useimmiten sijaissynnyttajalle maksettiin kymmenia tuhansia dollareita, ja halukkaita synnyttajia klinikoilla on moninkertaisesti kysyntaan nahden. [9]

Israel [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Israelissa maksullinen sijaissynnytys on laillista mutta vain valtion hyvaksymin sopimuksin. [10] Vanhempien pitaa olla samaa uskontoa tunnustava hedelmaton heteropari ja sijaissynnyttajalla ei saa olla puolisoa. [11]

Muut valtiot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sallittua [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joissakin maissa maksulliset sijaissynnytykset ovat sallittuja, toisissa vain maksuttomat, ja monissa maissa on muita rajoituksia.

Sijaissynnytys on laillista muun muassa Belgiassa, [3] Hollannissa, [3] Englannissa [3] ja Kreikassa. [3] Georgiassa sijaissynnytys on ollut laillista vuodesta 1992.

Ukrainassa sijaissynnytys on laillista ja hoitoa tarvitsevien klinikoita on paljon. [12] Intiassa sijaissynnytys on laillista korkeimman oikeuden paatoksen perusteella. [13]

Palkkioton sijaissynnytys on sallittua Australiassa (paitsi Tasmania), Pohjois-Australiassa palkkioitakaan ei ole kielletty. [14]

Kanadassa vain maksuton sijaissynnytys on laillista. [15]

Taysin kiellettya [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hongkongissa sijaissynnytys on laitonta.

Saudi-Arabiassa uskonnolliset viranomaiset eivat hyvaksy sijaissynnytysta, mutta siella on sen sijaan tehty kohdunsiirto hedelmattomalle naiselle. [16]

Eettisia argumentteja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helsingin Sanomien mukaan sijaissynnytys tulee sallia mutta palkkiot tulee kieltaa, jottei kukaan taloudellisessa ahdingossa oleva suostuisi rahan vuoksi sijaissynnyttajaksi. [3]

Sijaissynnytysten siirtyminen ongelmamaihin [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Perhesosiologi Juha Jamsan mukaan sijaissynnytysten kielto siirtaa ilmion ongelmallisiin kehittyviin maihin kuten Venajalle ja Intiaan, ja siksi palkkioon perustuvan sijaissynnytyksen laillistamista tulisi harkita Suomessa. [9]

Tasa-arvo [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan nykyinen lainsaadanto on epatasa-arvoista, koska se sallii hedelmoityshoidot itsellisille naisille muttei sijaissynnytysta miehille. [6]

Adoptio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itsellisen miehen on erityisen vaikeaa adoptoida lasta, koska kehittyneen maailman vaeston vaurastuttua yha harvempi antaa enaa lapsiaan adoptoitaviksi, ja luovuttajamaat asettavat pariskunnat etusijalle. [6]

Raskauden riskit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaestoliiton tutkija pitaa pohtimisen arvoisena sita, etta sijaissynnyttajaan kohdistuu raskauksiin liittyvia laaketieteellisia riskeja, vaikka ne ovatkin pienia. Toisaalta han ymmartaa miesten raastavan lapsenkaipuun ja soisi lapsen kaikille sita haluaville. [6]

Aiti-lapsisuhde [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Family and Child Psychology Research Centren (UK) vuonna 2002 tekeman tutkimuksen mukaan sijaissynnyttajilla ei yleensa ollut vaikeuksia luopua kantamastaan lapsesta ja etta vastaanottajaaidit suhtautuivat lapsiinsa lampimammin kuin lapsensa itse synnyttaneet aidit keskimaarin. [17]

Antropologisten tutkimusten mukaan sijaissynnyttajat kayttavat useita etaannytysmenetelmia raskauden aikana varmistaakseen, etteivat kiinnity lapseen. [18] Monet sijaissynnyttavat pyrkivat kehittamaan tulevan aidin emotionaalista kiintymysta kantamaansa lapseen. [19] Lapsen luovutuksen jalkeen sijaissynnyttajien ylivoimainen enemmisto kokee voimaantuneensa sijaissynnyttajakokemuksestaan. [20] Kahdenkymmenen vuoden aikana tehtyjen kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tutkimusten mukaan suurin osa sijaissynnyttajista on tyytyvaisia, ei kiinnity kantamaansa lapseen ja on tyytyvainen sijaissynnyttamiseensa viela kymmenen vuotta jalkeenpain. [21] Jotkut pitavat sijaissynnytysta elamansa tarkeimpana tekona. [22]

Raskauden viimeisina kuukausina sikion tiedetaan kuulevan etenkin aitiinsa liittyvia aania ja oppivan tunnistamaan aitinsa aanen jo kohdussa. [4]

Sopimukseton tila [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Voi olla ongelmallista, jos lapsi on synnyttyaan oikeudettomassa tilassa, jossa ei ole selkeasti maaritelty, ketka ovat hanen holhoojiaan. [6]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d Silvola, Salla:  Arviomuistio sijaissynnytysjarjestelyista , s. 9. Oikeusministerio, 2012. ISBN 978-952-259-236-1 . ISSN 1798-7067. Muistion verkkoversio (PDF) (viitattu 20.5.2019).
  2. ↑ Kielitoimiston sanakirja  (hakusana "sijaissynnytys") Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.5.2019.
  3. ↑ a b c d e f g h i Sijaissynnytys tulossa uuteen harkintaan HS.fi . 22.5.2011.
  4. ↑ a b Sikio oppii . Web Archive 2013. Yle.fi Akuutti 18.3.2008.
  5. ↑ a b Ahokas, Peppiina: Sijaissynnyttajan kohdussa kasvoi kymmenen pisteen poika HS.fi . 21.5.2011.
  6. ↑ a b c d e f g Thuren, Julia: Erkko Valimaki, 50, haluaa isaksi ? lapsen synnyttaa ukrainalainen nainen, joka luopuu oikeuksista lapseen jo etukateen Helsingin Sanomat . 19.7.2018.
  7. ↑ Map of laws by jurisdiction . WEeb Archive 2012. American Surrogacy Center (TASC).
  8. ↑ Buying babies, bit by bit 19.12.2006. The Economist. Viitattu 5.5.2016.
  9. ↑ a b "Sijaissynnytys selvitettava perusteellisesti", Juha Jamsa, perhesosiologi, puheenjohtaja, Sateenkaariperheet ry, Helsingin Sanomat Mielipide 25.5.2011 Verkkoversio ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  10. ↑ Teman, Elly. 2010. Birthing a Mother : The Surrogate Body and the Pregnant Self. Berkeley: University of California Press.
  11. ↑ Weisberg, D. Kelly. 2005. The Birth of Surrogacy in Israel. Florida: University of Florida Press
  12. ↑ Surrogacy in Ukraine - Actual questions and answers (International Agency "Assisted Motherhood")
  13. ↑ The Associated Press. " India's surrogate mother business raises questions of global ethics ", Daily News, 2007-12-30. Luettu 2008-07-14.  
  14. ↑ Register of Legislation
  15. ↑ Assisted Human Reproduction Act ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  16. ↑ Grady, Denise. " Medical First: A Transplant Of a Uterus ", New York Times , 2002-03-07. Luettu 2010-05-24.  
  17. ↑ MacCallum, Fiona et al. 2003. Surrogacy: The experience of commissioning couples Human Reproduction, Vol. 18, No. 6, 1334-1342; Vasanti Jadva et al. 2003. Surrogacy: the experiences of surrogate mothers. Human Reproduction, Vol. 18, No. 10, 2196-2204; Golombok, Susan et al., 2004. Families Created Through Surrogacy Arrangements: Parent-Child Relationships in the 1st Year of Life. Developmental Psychology, v40 n3 p400-411
  18. ↑ Teman, Elly (2003) "The Medicalization of 'Nature' in the Artificial Body: Surrogate Motherhood in Israel," Medical Anthropology Quarterly 17 (1):78-98. [1] ; Teman, Elly (2010) Birthing a Mother: The Surrogate Body and the Pregnant Self. Berkeley: University of California Press.
  19. ↑ Teman, Elly. 2003. "Knowing the Surrogate Body in Israel," in: Rachel Cook and Shelley Day Schlater (eds.), Surrogate Motherhood: International Perspectives, London: Hart Press, pp. 261-280 [2]
  20. ↑ Ragone, Helena. Surrogate Motherhood: Conception in the Heart. 1994. Westview Books; Teman, Elly. 2010. Birthing a Mother: The Surrogate Body and the Pregnant Self. Berkeley: University of California Press
  21. ↑ Teman, Elly. 2008. "The Social Construction of Surrogacy Research: An Anthropological Critique of the Psychosocial Scholarship on Surrogate Motherhood," Social Science & Medicine. Volume 67, Issue 7, October , Pages 1104-1112. [3] ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  22. ↑ Teman, Elly. 2010. Birthing a Mother: The Surrogate Body and the Pregnant Self. Berkeley: University of California Press
Käännös suomeksi
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:surrogacy

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sijaissynnytys&oldid=21496938 ”