Sienipilvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nagasakin ydinrajahdyksen aiheuttama sienipilvi 9. elokuuta 1945

Sienipilvi eli pyroklastinen pilvi lahde? syntyy rajahdyksen yhteydessa. Yleensa sienipilvi yhdistetaan ydinaseen rajahdykseen, mutta sellainen voi syntya mista tahansa rajahdyksesta. Nimensa se on saanut pilven muodosta, joka muistuttaa suurta sienta .

Muoto syntyy siita etta pilven aiheuttaa hyvin pienialainen lammonlahde joka kuumentaa ilmaa nopeasti, jolloin kaikki nousuliike keskittyy sienen "jalkaan". "Lakki" syntyy nousuliikkeen pysayttavan inversiokerroksen , yleensa tropopaussin alle. Vastakohtana kukkakaalin muotoinen iso kumpupilvi , ja samantapaisen lakin tai alasimen tropopausin alle muodostava kuuropilvi . Kuuropilven alasin syntyy hitaasti ja siksi se on yleensa epasymmetrinen leviten eniten tuulen suuntaan - sienipilven lakki syntyy niin nopeasti ja suurella voimalla etta se leviaa joka suuntaan tuulensuunnasta riippumatta.

Sienipilven koko erisuuruisilla ydinrajahteilla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maan pinnalla tapahtuvissa rajahdyksissa pilvi ei nouse aivan yhta korkealle, koska virtauksen mukana nousee suuri maara maata polyna. Kun pilvi nousee troposfaarin ylarajalle, stratosfaariin, se pyrkii usein leviamaan sivulle, mutta jos energiaa on tarpeeksi, pilvi nousee stratosfaariin. Tama vaatii megatonniluokan rajahdyksen. Myos ilmasto-olot vaikuttavat pilven nousukorkeuteen, johon vaikuttaa eniten rajahdyksen tuottama lampomaara.

Rajahteen koko pilven ylareuna (km) pilven sade (km)
1 kt 3 1
10 kt 9 3
100 kt 16 6
1 Mt 23 15
10 Mt 30 40


Pilven kehitysta kuvaavia lukuja megatonnin rajahdykselle.
Korkeus aika rajahdyksesta /min pilven nousunopeus m/s
3 0,3 125
6 0,75 85
9 1,4 55
15 3,8 40
20 6,3 15

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]