Siachenin konflikti on Pakistanin ja Intian valinen pitkaaikainen konflikti Intian , Pakistanin ja Kiinan rajaseudulla melko lahella Karakorumin solaa Ladakhin alueen pohjoispuolella olevasta Siachenin vuoristojaatikkoalueesta . Alue oli aiemmin Pakistanin hallussa, ja se pitaa aluetta omanaan, mutta Intia miehitti sen vuonna 1984 , jolloin jaatikosta tuli maailman korkein miehitetty kohta. Pakistanilaiset eivat monista yrityksista huolimatta ole onnistuneet ajamaan intialaisia jaatikolta pois.

Siachenin jaatikko lahiymparistoineen on nykyaankin maailman korkein rintamalinja 3 600 ? 6 900 metrin korkeudessa. Intia ja Pakistan sotivat ensimmaista kertaa Kashmirin alueen omistuksesta 1947?1948. Kun aselepo tehtiin vuonna 1949, aselepolinjaa ei piirretty Siachenin alueelle asti, koska siella ei ollut kenenkaan joukkoja ^[1] .

Kun Simlan sopimus solmittiin 1972, se ei maarannyt rajaa Intian ja Pakistanin joukkojen valille jaatikolle. Talle kylmalle vuoristoalueelle lahti ensimmainen brittilainen retkikunta vasta vuonna 1957.

Yhdysvaltain armeijan vuonna 1967 laatiman kartan mukaan Siachen kuului Pakistanille, mika merkittiin moniin muihinkin karttoihin. 1970- ja 1980-luvuilla muutaman Siachenin laheisiin vuorenhuippuihin kiipeilevat retkikunnat lahtivat Pakistanista, jonka mukaan Siachen on osa Pakistania. Ennen vuotta 1984 enempaa pakistanilaiset kuin intialaisetkaan eivat oleskelleet pysyvasti taalla ylavuoristossa . Mutta silti vuonna 1978 intialainen vuoristosotakoulun johtaja eversti Kumar teki kiipeilyoperaation alueella.

Vuonna 1882 eras intialainen lehti ^{lahde tarkemmin?} mainitsi, etta Siachen saattaisi olla tulevan konfliktin alue.

Vuonna 1984 Intia kaynnisti operaatio Meghdootin, jolloin sen joukko-osasto alkoi kiiveta kohti huippua. Pakistanilaiset kuitenkin saivat vakoilemalla selville Intian vaatetuksen laadun, ja tilasivat samalta toimittajalta kuin Intiakin napavaatetuksen. Tasta intialaiset paattelivat Pakistanin aikovan toimia Siachenin jaatikolla. Niinpa Intia ehti muutamaa paivaa ennen Pakistania kaynnistamaan Siachenin operaationsa. Operaatioon osallistui lentokoneita ja helikoptereita.

Pakistan vastasi tahan lahettamalla oman joukko-osastonsa, ja Intia voitti kilpajuoksun huipulle valtaamalla koko jaatikon muutamassa paivassa. Intia onnistui sijoittamaan noin 300 miesta strategisiin kohtiin Siachenin jaatikolla ennen pakistanilaisten joukkojen tuloa. Pakistanille jaivat vain Karakorumin Saltoron harjanteen (Saltoro Muztagh) lansiosan alarinteet.

Intian operaation nimi Meghdoot ( Meghaduuta ) tarkoittaa jumalallista pilvisanansaattajaa. Intialaisia oli kouluttautunut kylmiin oloihin muun muassa vuoden 1982 etelanaparetkella, ja intialaisilla oli sopiva varustus kylmiin oloihin. Pakistan menetti 2 300 ? 2 600 km² aluetta Intialle. Pakistan on yrittanyt muutaman kerran ajaa intialaiset pois jaatikolta, muttei ole onnistunut. Kuuluisin valtausyritys oli 1987, jolloin Intia loi takaisin tulevan Pakistanin presidentin, Pervez Musharrafin 8 000 miehen hyokkayksen, joka yritti kaapata Boilafond Lan solan. Siina oli mukana Yhdysvaltain kommandojen kouluttamia Pakistanin erikoisjoukkoja. Pakistan uusi hyokkayksensa 1990, 1995, 1996 ja 1999 mutta ei silloinkaan menestynyt. Tulitauko solmittiin vuonna 2003, muttei silla ole ollut kaytannon merkitysta, joukot ammuskelevat silloin talloin toisiaan.

Molemmilla mailla on alueella noin 150 asemaa ja 3 000 miesta. ^lahde? Intian asemia jaatikolla huolletaan helikoptereilla. Siachenin jaatikolla on kuollut noin 2 000 ? 3 000 sotilasta paaosin kylmaan ja ohuen ilman aiheuttamiin vuoristosairauksiin. ^[2] Noin puolet Intian uhreista on paleltunut ^[3] , ja yhteensa 97 prosenttia kuollut paleltumiin ja vuoristosairauksiin. Alueen miehittaminen on molemmilla maille erittain kallista.

Seka Intia etta Pakistan ovat kyllastyneita pitamaan joukkoja vaarallisella alueella, mutta koska sopimuksen ei ole paasty, Intian armeija pysyy Siechenissa ja Pakistanin armeija lahistoilla. Toukokuussa 2011 Intian ja Pakistanin viranomaiset kuitenkin kaynnistivat vuoropuhelun alueen demilitarisoimiseksi . ^[4]

Jaatikon lahella noin 4 500 metrin korkeudessa sattui huhtikuussa 2012 onnettomuus, jossa Pakistanin armeijan 124 sotilasta ja 11 armeijan siviilityontekijaa jai lumivyoryn alle. Pataljoonan paamaja on sijainnut paikalla 20 vuotta ilman vastaavia ongelmia. ^[5] Hetki oli arka, silla Pakistanin presidentti Asif Ali Zardari tuli seuraavana paivana jo aiemmin sovitulle vierailulle Intiaan lievittaakseen maiden valista kiistaa. ^[6]