Shenyang
(
yksink.
:
沈?
;
perint.
:
瀋陽
;
pinyin
:
Sh?nyang
) on
Liaoningin
maakunnan paakaupunki Koillis-
Kiinassa
. Kaupungin nimi on aikoinaan ollut
Mukden
. Kaupunki on Kiinaa hallinneen
Qing-dynastian
syntypaikka. Vuonna 2010 Shenyangissa oli 5 718 232 asukasta.
Shenyangissa on
Koppenin ilmastoluokituksen
mukaan lamminkesainen mannerilmasto. Kesat ovat kuumia ja sateisia, talvella on kuivaa ja kylmaa. Vuoden keskilampotila on noin 9 °C ja keskimaarainen sademaara 700 millimetria. Heinakuu on lampimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilampotila on noin 25 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilampotila on noin ?11 °C. Sateisin kuukausi on heinakuu, jolloin sataa keskimaarin noin 180 millimetria. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimaarainen sadanta on 6 millimetria.
[2]
Arkeologit ovat ajoittaneet varhaisimmat merkit ihmisasutuksesta Shenyangin alueelta 10 200 vuoden paahan Kiinan
neoliittiselle kivikaudelle
. Alueelta on loytynyt myos hautapaikkoja
taistelevien laanitysvaltioiden
ja
Han-dynastian
ajoilta ennen ensimmaista vuosituhatta
selvenna
.
Liao-dynastian
ja
d?urt?enien
perustaman
Jin-dynastian
aikana Shenyangin nimi oli Shenzhou. Varsinainen kaupunki alkoi kuitenkin kehittya
Ming-dynastian
keisari
Zhu Yuanzhangin
maarattya sen rakentamisen. Myohemmin kaupunki kehittyi paikalliseksi kaupan ja kasityolaisten keskukseksi. D?urt?enien paallikko
Nurhaci
valitsi kaupungin johtamansa myohemman Jin-dynastian keskukseksi ja rakennutti sinne vuonna 1625 keisarillisen palatsin. Palatsi on yha jaljella, ja se on suosittu matkailukohde. Nurhacin poika
Hong Taiji
nimesi Jin-dynastian uudelleen
Qing-dynastiaksi
, ja sittemmin dynastia hallitsi koko Kiinaa. Shenyang sai nimen Mukden tai Shengjing. D?urt?enien historian mukaan kaupunki on Qing-dynastian syntypaikka.
[3]
[4]
Kaupungin teollistumiskehitys alkoi vuonna 1895 konetehtaan perustamista.
Venalaisten
vuonna 1898 rakentama rautatie yhdisti kaupungin Etela-Mant?urian rautatieverkkoon.
Japani
miehitti Mant?urian vuonna 1931 ja perusti seuraavana vuonna alueelle hallitsemansa nukkevaltion
Mant?ukuon
. Shenyangin lahistolla oli merkittavia hiili- ja rautaesiintymia. Kaupungista kehittyi Mant?urian teollinen keskus.
Toisen maailmansodan
paatyttya japanilaisten vetaytyessa
Neuvostoliiton
joukkojen tielta he
selvenna
tuhosivat suuren osan kaupungin tehtaista.
Kiinan kommunistit
rakennuttivat tehdasinfrastruktuurin uudelleen viisivuotissuunnitelman mukaan vuosina 1953?1957, ja siita tuli
Maon
valtakaudella jalleen tarkea teollisuuden keskus. Taloudellisen vapauden lisaannyttya Maon jalkeen kaupunki on pyrkinyt vahentamaan riippuvuuttaan raskaasta teollisuudesta.
[3]
Shenyangin hallinnollinen jako.
Piirikuntatasolla kaupunki jaetaan 13 osaan seuraavasti (numerointi kuten oheisessa kuvassa):
- Kaupunkipiirit keskustassa (5)
- 1. Shenghe (沈河?)
- 2. Heping (和平?)
- 3. Dadong (大??)
- 4. Huanggu (皇姑?)
- 5. Tiexi (?西?)
- Kaupunkipiirit lahiossa (5)
- 6. Sujiatun (?家屯?)
- 7. Hunnan (?南?)
- 8. Shenbein uusi piiri (沈北新?)
- 9. Yuhong (于洪?)
- 11. Liaozhong (?中?)
[5]
- Piirikuntatason kaupunki (1)
- Piirikunta (2)
- 12. Kangping (康平?)
- 13. Faku (法??)
|
Shenyangin metron
ensimmainen linja avattiin syyskuussa 2010.
Shenyang Taoxianin kansainvalinen lentoasema
palvelee kaupunkia.
Vuonna 2012 Shenyangin
bruttokansantuote
oli 660,68 miljardia
renminbia
. Tarkeita teollisuudenaloja kaupungissa ovat laite-, auto- ja autonosateollisuus seka laake-, kemikaali- ja elintarviketeollisuus. Huomattavan suuri osa kaupungin yrityksista on valtion omistamia.
[6]
Kaupungissa toimii
Shenyangin lentokonetehdas
.
|
|---|
| | Kansallinen
| |
|---|
| | Maakunnat
| |
|---|
| | Autonomiset alueet
| |
|---|
| | Itsehallinnolliset kunnat
| |
|---|
| | Erityishallintoalueet
| |
|---|
|
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Maantieteelliset
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
