Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estajat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taman artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla . Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin nakokulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: valtaosa artikkelista on kritiikkia ja sivuvaikutusten listaamista, laakkeen varsinaisista laakitsevista vaikutuksista ei kerrota juuri mitaan
Laakeaineryhma:
SSRI-laakkeet
Fluoksetiinihydrokloridia sisältäviä kapseleita
Fluoksetiinihydrokloridia sisaltavia kapseleita
Fluoksetiini
Fluoksetiini
Kayttotarkoitukset Masennus , pakko-oireinen hairio , paniikkikohtaukset , bulimia
Antotavat Oraalinen
ATC-DDD N06AB
Mekanismi Serotoniinin valikoiva takaisinoton esto synapsissa
Riippuvuus Fyysiset ja psyykkiset vieroitusoireet
Vaarinkaytto Vahaista

Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estajat ( engl. Selective Serotonin Reuptake Inhibitor eli SSRI ) ovat ryhma laakeaineita, joita maarataan yleensa masennuksen tai ahdistuneisuushairion hoitoon. SSRI-laakkeita kaytetaan myos pakko-oireisen hairion tai paniikkikohtausten , bulimian ja sosiaalisen fobian hoitoon. Niita kaytetaan myos ennenaikaisen siemensyoksyn hoitoon serotoniinin verisuonia supistavan vaikutuksen johdosta. [1] [2]

SSRI-laakkeet ovat suosituimpia masennuksen hoitoon kaytettavia laakkeita. [3] Niihin lisataan Yhdysvalloissa varoitus siita, etta ne saattavat lisata teini-ikaisten potilaiden itsemurhariskia.

Kulutus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SSRI-laakkeet ovat Suomen suosituin masennuslaaketyyppi , silla noin kaksi kolmesta masennuslaakereseptista on kirjoitettu jollekin SSRI-laakkeelle. 230 000 suomalaista kayttaa SSRI-laakkeita. [4]

Historiaa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SSRI-laakkeet perustuvat 1960-luvulla esitettyyn aivojen kemiallisen epatasapainon hypoteesiin [5] , joka muuttui 1980-luvulla serotoniinihypoteesiksi. Serotoniinihypoteesin mukaan masennus johtuisi aivojen serotoniinivajeesta [6] .

Ensimmainen SSRI-laake tsimelidiini tuotiin markkinoille vuonna 1982. [7] Sen kehitti ruotsalainen Astra AB . Tsimelidiinilla oli hengenvaarallisia sivuvaikutuksia, muun muassa Guillain-Barren oireyhtyma , [8] ja sen myyntilupa peruttiin vuonna 1983.

Yhdysvaltalainen Time-lehti julkaisi vuonna 1992 etusivun jutun, jossa vaitettiin, etta fluoksetiinia sisaltava Prozac ja muut SSRI-laakkeet paransivat jopa 90 prosenttia masennuspotilaista [9] . Myohemmin alettiin jopa vaittaa, etta SSRI-laakkeet kohottavat terveidenkin ihmisten mielialaa. SSRI-laakkeita alettiin maarata sittemmin myos erittain esimerkiksi kuukautisia edeltavaan premenstruaalisyndrooman ja esiintymisjannityksen kaltaisiin yleisiin vaivoihin seka surumielisen oloisille koirille. [10] "Onnellisuuspillereiksi" nimetyt SSRI-laakkeet alkoivat yleistya Suomessa jo vuonna 1990 [4] . Naiden niin sanotun kolmannen sukupolven masennuslaakkeiden vaitettiin tuovan huomattavaa apua masennukseen ilman vanhojen masennuslaakkeiden ikavia sivuvaikutuksia, kuten persoonallisuuden muutosta. [11] [12]

Vaikutusmekanismit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Serotoniini. SSRI-laakkeet estavat valikoivasti serotoniinin takaisinottoa synapsissa .

SSRI-laakkeet perustuvat 1960-luvulla kehitettyyn aivojen kemiallisen epatasapainon hypoteesiin, jonka mukaan serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin puute aivoissa aiheuttaisivat masennusta. SSRI-laakkeet poikkeavat niita edeltaneista masennuslaakkeista siten, etta niiden tarkoituksena on lisata naista vain serotoniinin pitoisuutta. [13]

SSR-laakkeet nostavat serotoniinin pitoisuuksia aivoissa, koska ne estavat serotoniinin takaisinottoa esisynaptiseen hermosoluun ( neuroniin ) synapsiraosta , kun hermosolun lahettama viesti on valittynyt toiseen hermosoluun. Laakeaine sitoutuu synaptisen hermopaatteen kuljetusreseptoreihin , mika estaa serotoniinin palautumisen paatteeseen. Nain hermosolujen synapsirakoon jaa enemman serotoniinia, joka vaikuttaa vastaanottavaa hermosolua arsyttavasti.

SSRI-laakkeet aktivoivat serotonergista hermovalitysta. Tarkoituksena on estaa serotoniinin takaisinottoa presynaptisissa hermopaatteissa. Talloin serotoniinipitoisuus kasvaa hermopaatteiden soluvalitilassa ja solukalvoissa reseptoritasolla. [14] Myohemmin ilmaantuva vaste liittyy hermovalityksen herkkyyden muutoksiin, kohdeneuronien signaalitransduktiojarjestelmien ja geeniekspression aktivoitumiseen seka hermokasvutekijoiden ja neuroprotektiivisten tekijoiden aktiivisuuden kasvuun. [15]

Farmakogenetiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joidenkin trisyklisten masennuslaakkeiden seka SSRI-laakkeiden imeytymiseen vaikuttavat yksilolliset, perinnolliset ominaisuudet. Maksan entsyymien CYP2D6 ja CYP2C19 kautta metaboloituvat esimerkiksi trisyklinen amitriptyliini ja SSRI- laake essitalopraami . Naiden entsyymien aktiivisuuden vaihtelut yksiloiden valilla johtavat tiettyjen laakkeiden kohdalla erilaisiin hoitovasteisiin. [16] Potilaan perinnollisten ominaisuuksien perusteella voidaan paatella sopiva laakeannos ja mahdollisten sivuvaikutusten esiintyvyys. Naiden perinnollisten ominaisuuksien selvittamiseen kaytetaan farmakogeneettista testia. [17]

Teho

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aivokemiallisen masennushypoteesin tueksi on kyetty loytamaan vain vahan tieteellista nayttoa, minka vuoksi muun muassa hypoteesin kehittaja George Ashcroftin luopui siita. Lisaksi on kaynyt ilmi, etteivat SSRI-laakkeet olekaan niin selektiivisesti serotoniiniin kohdentuvia kuin aluksi ajateltiin. [13] Serotoniinin tai noradrenaliinin maaran ei ole esimerkiksi osoitettu olevan vahentynyt masentuneilla, eika serotoniinin maara aivoissa korreloi mielialaan myoskaan terveilla ihmisilla. [18]

Kasitys laakkeiden tehosta masennuksen hoidossa johtuu sita, etta laakeyhtiot ovat julkaisseet valikoivasti vain sen osan tekemistaan tutkimuksista, joiden mukaan laakehoidosta on ollut hyotya masennuspotilaille. Brittilainen psykologian tohtori Irving Kirsch sai oikeuden paatoksella tutustua julkaisematta jatettyihin tutkimuksiin. Kun kaikki tutkimukset otettiin mukaan meta-analyyseihin, havaittiin, etteivat mukaan SSRI-laakkeet eivat tehoa kuin hieman lumelaaketta paremmin lievaan masennukseen. Teho oli parempi vaikea-asteisessa masennuksessa, mutta se saattaa johtua siita, etta lumevaikutus tehoaa paremmin vaikea-asteiseen kuin lievaan masennuksen. Toinen mahdollinen selitys on se, etta on olemassa pieni joukko potilaita, jotka hyotyvat aidosti masennuslaakkeista. Eraan koostetutkimuksen mukaan SSRI-laakkeet ovat keskimaarin vain 18?25 prosenttia tehokkaampia kuin lumelaake lievan ja keskivaikean masennuksen hoidossa. [19] On olemassa myos viitteita siita, etta SSRI-laakkeet eivat tehoa, jos masennuksen taustalla on elimiston puolustusjarjestelman kehittama inflammaatio. [20]

Psykologian professori Irving Kirschin tutkimuksissa SSRI-laakkeiden teho ei keskimaaraisesti osoittautunut lumelaaketta merkittavasti tehokkaammaksi. Tutkimuksissa oli taman pohjalta paatelty, etta oikeaa laaketta saaneilla potilailla sivuvaikutukset saattoivat korostaa lumevaikutusta. Paatelmat perustuvat myos tutkimuksiin, joiden mukaan laakkeen oletetulla vaikutusmekansimilla ei ole juurikaan merkitysta siihen, kuinka tehokkaita ne ovat masennuksen hoidossa. Esimerkiksi serotoniinin takaisinottoa tehostavat SSRE-laakkeet, dopamiini- ja noradrenaliinitasoihin vaikuttavat NDRI-laakkeet ja SSRI-laakkeet ovat joidenkin tutkimusten mukaan yhta tehokkaita masennuksen hoidossa. Naiden tutkimusten mukaan arviolta 62 prosentilla potilaista masennusoireet laskevat Hamiltonin asteikolla yli 50 prosenttia lahtotasosta huolimatta siita, syovatko he SSRE, SSRI, NDRI-laakkeita, taikka trisyklisia masennuslaakkeita. [21]

Vuonna 2010 meta-analyysi osoitti, etta hyoty lievan tai keskivaikean masennuksen potilaille saattaa olla lumelaakkeiden tasoa tai vain hieman korkeampi, mutta kaikkein vakavimmista masennuksista karsiville SSRI:n hyoty on huomattavasti suurempi kuin lumelaakkeen. [22] [23] [24] Toisaalta on arveltu, etta masennuslaakkeiden teho vakavissa masennustiloissa on kliinisesti merkitseva vain naennaisesti. Tama johtuu siita, etta vaikean masennuksen lahtotasosta johtuen sokkoutumisen purkautumisesta syntyva vaaristyma tuottaa pistemaaraltaan suuremman eron plasebon ja masennuslaakkeen valilla, kuin lievemmissa masennustiloissa. Ilmiota voidaan havainnollistaa olettamalla, etta sokkoutumisen purkautumisen tuottama vaaristyma on 10 % masennuslaakkeita kayttavalla ryhmalla. Lisaksi voidaan yksinkertaisuuden nimissa olettaa, etta plaseboa saavalla ryhmalla vaaristymaa ei ole lainkaan. Talloin Hamiltonin skaalalla 25 pisteen lahtotaso tuottaa pelkastaan tasta vaaristymasta johtuen 2,5 pisteen eron plasebolla olevien koehenkiloiden ja laakityksella olevien koehenkiloiden valilla. Lievemmassa masennustilassa taas esimerkiksi 15 pisteen lahtotasolla vaaristymisesta johtuva ero on 1,5 pistetta. [25] Esimerkiksi Irving Kircshin meta-analyysin mukaan masennuslaakkeiden ja plasebon valinen ero on erittain vakavissa masennustiloissa 4,36. Erittain vakavaksi masennustilaksi maaritellaan HAMD-D-skaalalla tilat, jotka tuottavat yli 28 pistetta. Esimerkiksi Iso-Britannian terveydenhoidon instituutti NICE (National Institute for Health and Care Excellence) on maaritellyt masennuksen hoidon kliinisen merkitsevyyden rajaksi 3 pistetta HAM-D-skaalalla. [21] Laakkeen erottaa plasebosta eraan tutkimuksen mukaan 78 prosenttia potilaista ja 87 prosenttia laakareista. Tutkitusti masennuslaakkeiden kliininen teho verrattuna plaseboon on myos suoraan yhteydessa sokkoutuksen purkautumiseen. Toisin sanoen mita suurempi ero on plasebon ja laakkeen valilla, sita suurempi osa potilaista arvaa oikein, syovatko he plaseboa vai aktiivista laaketta. [26] [27]

SSRI-laakkeiden tehoa on perusteltu silla, etta itsemurhat ovat vahentyneet niiden kayton yleistymisen aikana. [28] Tutkimusten mukaan SSRI-laakkeiden kaytto kuitenkin lisaa itsemurhayrityksia 40 prosentilla. Sen sijaan itsemurhakuolemien maara on vahentynyt kolmanneksella. [29] Tutkimusnaytto masennuslaakkeiden ja itsemurhien valisesta yhteydesta onkin kiistanalainen. Ekologisissa tutkimuksissa suoraa kausaalisuhdetta masennuslaakkeiden ja itsemurhien maaran valille ei ole voitu todistaa. Monissa maissa itsemurhiin liittynyt laskeva trendi on alkanut kauan ennen, kuin SSRI-laakkeet tulivat markkinoille, eika itsemurhien lasku ole ollut suoraan yhteydessa SSRI-laakkeiden kulutuksen kasvuun. Esimerkiksi pohjoismaista Tanskassa ja Ruotsissa itsemurhat alkoivat laskea yli kymmenen vuotta ennen SSRI-laakkeiden tuloa markkinoille. Toisaalta Islannissa SSRI-laakkeiden myynti on ollut suurempaa kuin muissa pohjoismaissa, mutta itsemurhaluvut ovat pysyneet lahes samoina viimeisen 50 vuoden ajan. [30]

Masennuksesta johtuvien sairauselakkeiden maara on lahes kaksinkertaistunut samaan aikaan kun masennuslaakkeiden kaytto on yli kolminkertaistunut. Selvaa syy-seuraussuhdetta ilmiolle ei ole osoitettu. Masennuspotilaiden maara ei ole lisaantynyt merkittavasti tarkasteltuna ajanjaksona. [4] [31] [32]

Meta-analyysien ja tutkimusten perusteella SSRI-laakkeiden teho masennustilojen hoidossa ei ole parempi kuin vanhempaan RIMA-laakkeiden ryhmaan kuuluvalla moklobemidilla . [33]

2000-luvun jalkipuolella kavi ilmi, etta laaketehtaiden rahoittamia masennuslaaketutkimuksia on julkaistu vuosien varrella valikoivasti, siten etta negatiivisen tuloksen antaneet tutkimukset on jatetty lahes systemaattisesti julkaisematta. [34] [35]

Annostelu ja metabolia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SSRI-laakkeiden annostelun pitaisi olla yksilollista, koska niiden hajoamisvauhti maaraytyy geneettisesti ja vaihtelee suuresti eri ihmisilla. Hitaimmilla metaboloijilla laaketta kertyy elimistoon niin paljon, etta pitoisuudet saattavat olla jopa kaksikymmenkertaisia nopeisiin metaboloijiin verrattuna. [36] Noin 7?10 prosentilta vaestosta puuttuu kokonaan SSRI-laakkeita hajottava entsyymi CYP2D6. Pienikin annos laaketta voi kasautua heilla nopeasti rajuksi yliannostukseksi. [37] Geneettisten ominaisuuksien selvittamiseen kaytetaan farmakogeneettista testia. [38]

SSRI-laakkeiden puoliintumisaika vaihtelee keskivertopotilaalla paroksetiinin 20 tunnista fluoksetiinin noin sataan tuntiin. [39] Fluoksetiinin aktiivisten aineenvaihduntatuotteiden huomiointi pidentaa puoliintumisajan 1?3 viikkoon. [40]

Yliannostuksesta tai paallekkaisista serotoniinitasoihin vaikuttavista laakityksista voi seurata hengenvaarallinen serotoniinioireyhtyma , jota ilmenee 14?16 prosentilla yliannostuksen ottaneista. [41]

Haittavaikutukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SSRI-laakkeita on markkinoitu tehokkaana, mutta huomattavasti paremmin siedettyna laakehoitona verrattuna vanhempiin trisyklisiin masennuslaakkeisiin . Tutkimukset kuitenkin osoittavat, etteivat SSRI-laakkeet eroa haittavaikutusiltaan kovinkaan dramaattisesti trisyklisista laakkeista. [42]

SSRI-laakkeet lisaavat aivoverenvuodon riskia neljanneksella [43] , mika saattaa johtua siita, etta ne hairitsevat veren hyytymista [44] .

Elainkokeissa on havaittu, etta sikioaikana emonsa kautta fluoksetiinille altistuneilla hiirilla ja sitalopraamille syntymanjalkeisena aikana altistuneilla rotilla esiintyy aikuisuudessa heikentynytta seksuaalista motivaatiota. [45] [46] Vastaava pysyvaisvaikutus on havaittu nuoruusaikana fluvoksamiinille tai paroksetiinille altistetuilla rotilla. [47]

SSRI-laakkeiden kayttoon liittyvat seksuaalitoimintojen hairiot ovat hyvin yleisia seka miehilla etta naisilla, ja ilmetessaan ne jatkuvat miltei aina koko laakehoidon ajan. [48] Seksuaalitoimintojen hairioita esiintyy noin kahdella kolmesta potilaasta, riippuen hieman kaytetysta laakeaineesta. [49] Harvinaisissa tapauksissa hairiot ovat jaaneet pysyviksi laakkeen kayton lopettamisen jalkeen. [50] SSRI-laakkeiden aiheuttamat seksuaalitoimintojen hairiot voivat ilmeta seksuaalisten ajatusten, kiinnostuksen, halun, kiihottumisen, tuntoherkkyyden, orgasmin tai nautinnon heikkenemisena tai puuttumisena. [50] [51] Miehilla ilmenee usein erektion heikkeneminen tai impotenssi seka viivastynyt ja heikentynyt siemensyoksy. [1] [52] Pitkaaikaiskayton lopettaminen saattaa johtaa taipumukseen saada ennenaikainen siemensyoksy. [53] Toisinaan SSRI-laakkeiden kayton lopettaminen saattaa aiheuttaa miehilla taipumuksen saada hallitsemattomia erektioita. [54] Pysyvaa genitaalista kiihottumista on raportoitu myos naisilla. [55] Essitalopraamin on havaittu heikentavan siemennesteen laatua laakehoidon aikana, mika saattaa olla sekundaarinen seksuaalitoimintojen hairioille ja koskea siten muitakin SSRI-laakkeita. [56]

Raskauden aikaisen mielialalaakkeen kayton myota voi sikiolla tai vastasyntyneella esiintya voimakkaita vieroitusoireita laakkeen kayton lopettamisen yhteydessa tai synnytyksen jalkeen. [57] [58]

Elainkokeet osoittavat, etta raskauden aikainen masennuslaakkeiden kaytto voi myos johtaa pysyviin muutoksiin jalkelaisissa. [59] Ihmisilla on todettu, etta SSRI-laakkeiden kaytto raskauden ensimmaisella kolmanneksella voi aiheuttaa aukon lapsen sydamen valiseinaan. [60] SSRI-laakkeet voivat myos aiheuttaa vaikeuksia imetyksessa. [61] Lisaksi on havaittu, etta raskausaikana masennuslaaketta kayttaneiden aitien lapset saattavat kehittya hitaammin kuin niiden masentuneiden aitien lapset, jotka eivat kayttaneet laakehoitoa raskauden aikana. [59]

SSRI-laakkeet lisaavat osteoporoosia ja kaksinkertaistavat luumurtumien maaran ikaantyneilla. [62] SSRI-laakkeet aiheuttavat vahintaan 10?15 prosentille potilaista motorista levottomuutta, ahdistuneisuutta, kiihtyneisyytta tai unettomuutta. Joskus SSRI-laakkeet aiheuttavat potilaalle manian tai hypomanian kaltaisia mielialan muutoksia. Tama tayttaa diagnostiset kriteerit kaksisuuntaisen mielialahairion diagnoimiseen huolimatta siita, etta laakkeen lopettamisen jalkeen potilaalla ei esiintyisi naita mielialanvaihteluita enaa koskaan. Kuitenkaan huumeista tai alkoholista aiheutuva mania tai hypomania ei riita kaksisuuntaisen mielialahairion diagnoosiin vaan SSRI-laakkeilla on tassa erityisasema sen ollessa juridisesti laake . [63] SSRI-laakkeet saattavat aiheuttaa myos vapinaa tai kiusallisen voimakasta hikoilua. Lisaksi SSRI-laakkeet voivat lisata vatsa- ja pohjukaissuolen haavojen vuotoa tai muuta verenvuotoalttiutta. [40] SSRI-laakkeiden kaytto lisaa niin ikaan luunmurtumien riskia [64] ja voi aiheuttaa akatisia -tyypin pakkoliikkeita. [65]

SSRI-laakkeet saattavat heikentaa immuunipuolustuksen toimintaa, ja on havaittu, etta SSRI-laakkeita kayttavat keuhkoahtaumatautipotilaat joutuvat muita potilaita 15 prosenttia useammin sairaalahoitoon hengitysoireiden takia ja heilla on 20 prosenttia suurempi kuolleisuus [66] .

Alle 18-vuotiailla nuorilla SSRI-laakkeet saattavat lisata itsetuhoisuutta ja aggressiivisuutta. [4] [65]

Yhteisvaikutukset muiden kemiallisten aineiden kanssa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tupakointi vahentaa SSRI-laakkeiden tehoa, koska nikotiini nopeuttaa SSRI-ryhman laakeaineiden poistumista elimistosta. [67]

Vieroitus ja vieroitusoireet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SSRI-laakkeiden saannollinen kaytto aiheuttaa hermoston mukautumista siten, etta aivoissa seka ennen kaikkea verisuonissa ja ruoansulatuskanavassa sijaitsevien serotoniinireseptorien herkkyys vahenee ja hermoston alkaa erittamaan entista vahemman serotoniinia. Monet vieroitusoireet johtuvat naista muutoksista, joiden vuoksi elimiston on vaikea sopeutua laakkeen maaran vahenemiseen. [68] SSRI-laakitys on lopetettava asteittain annosta pienentamalla muutaman viikon tai kuukauden kuluessa, jotta vieroitusoireet jaisivat mahdollisimman vahaisiksi. [69] On varsin yleista, ettei julkinen terveydenhuolto tarjoa riittavaa tukea psyykenlaakkeista vieroittautumiseen [70] . Vuonna 2016 perustettu Tarpeenmukainen hoito ry yllapitaa SSRI-vieroituksen vertaistukiryhmia [71] .

SSRI-laakkeet aiheuttavat lopetusoireina tasapainohairioita, puutumisoireita ja sahkoiskun kaltaisia tuntemuksia. Yleisia oireita ovat myos vasymys, univaikeudet, painajaisunet, ahdistuneisuus, artyneisyys, tuntoharhat, paansarky ja hikoilu. Ruuansulatuskanavaan kohdistuvina oireina ilmenee lisaksi pahoinvointia, mahakipuja ja ripulia. Vieroitusoireiden ilmaantumisen todennakoisyys ei liity potilaan ikaan taikka siihen, minka sairauden johdosta potilas on laaketta nauttinut. Laakehoidon pituus sen sijaan lisaa vieroitusoireiden riskia. [39]

Suomessa kaytossa olevia SSRI-laakkeita ja niiden kauppanimia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Laakelaitos:  Laakkeiden luokitus (ATC) ja maaritellyt vuorokausiannokset (DDD) . Helsinki: Laakelaitos/Edita Prima Oy, 2006. ISSN 1455-2698.
  • Koulu Markku, Tuomisto Jouko:  Farmakologia ja Toksikologia . 7., uud. p.. Jyvaskyla: Medicina /Gummerus Oy, 2007. ISBN 978-951-97316-2-9 .

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Juhana Piha: Ennenaikaisen siemensyoksyn hoito seksuaaliterveysklinikka.fi . Seksuaaliterveysklinikka.fi. Viitattu 22.1.2019.
  2. ↑ serotoniini Duodecim Terveyskirjasto . Viitattu 9.3.2022.
  3. ↑ Antidepressants nhs.uk . 24.10.2017. Viitattu 16.9.2019. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Jussi Pullinen: Kaksikymmenta onnen vuotta. Helsingin Sanomat 17.12.2007, D2.
  5. ↑ Eternal sunshine the Guardian . 13.5.2007. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Henkilo | Viela 20 vuotta sitten oli erikoista, jos joku kertoi olevansa masentunut, mutta sitten tapahtui kaanne ? ”Ihmiset ovat alkaneet pitaa vaikeita elamanvaiheita sairautena”, sanoo tutkija Helsingin Sanomat . 15.6.2021. Viitattu 17.6.2021.
  7. ↑ Heel RC, Morley PA, et al. Zimelidine: a review of its pharmacological properties and therapeutic efficacy in depressive illness. Drugs. 1982 Sep;24(3):169?206. PMID 6215240
  8. ↑ Fagius J, Osterman PO, et al. Guillain-Barre syndrome following zimeldine treatment. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 1985 Jan;48(1):65?9. PMID 3156214
  9. ↑ Katherine Sharpe: The silence of prozac. The Lancet Psychiatry , 1.10.2015, 2. vsk, nro 10, s. 871?873. doi : 10.1016/S2215-0366(15)00430-7 . ISSN 2215-0366 . Artikkelin verkkoversio . English
  10. ↑ A Brief History of Antidepressants By Laura Fitzpatrick Thursday, Jan. 07, 2010. http://content.time.com/time/health/article/0,8599,1952143,00.html
  11. ↑ Juha Mikkonen Masennus ja serotoniiniselektiiviset laakkeet. 2000. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  12. ↑ Riikka Venalainen: Onnellisuuspilleri ei ole ihmelaake, mutta auttaa monen kiinni elamaan. Aviisi 5/97 .
  13. ↑ a b Eternal sunshine the Guardian . 13.5.2007. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Koulu Markku, Tuomisto Jouko:  Farmakologia ja Toksikologia , s. 387. 7. uud. p.. Medicina /Gummerus Oy, 2007. ISBN 978-951-97316-2-9 .
  15. ↑ Laakeresistentin depression laakehoidon suuntaviivoja. Erkki Isometsa, Erkka Syvalahti: Duodecim Vsk. 47 ? Nr: 7 / 2004 ? s. 821
  16. ↑ JK Hicks et al.: Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium Guideline (CPIC) for CYP2D6 and CYP2C19 Genotypes and Dosing of Tricyclic Antidepressants: 2016 Update. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium . 2016. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium. Viitattu 2.7.2018.
  17. ↑ Elina Hiltunen, Elina Hiltunen:  Masennuksesta selviaa! , s. 180. Docento, 2018.
  18. ↑ Hermoston muovautuvuus ja masennuksesta toipuminen , Eero Castren; Laaketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 16/2009;125(16):1781?6
  19. ↑ Jani Kaaro: Masennuslaakkeen tehoa epaillaan. (Tiede-sivut) Helsingin Sanomat , 19.7.2011, s. B8.
  20. ↑ Antidepressant test. https://spectrumnews.org/news/spotted/antidepressant-test-federally-funded-flop-budget-boost/
  21. ↑ a b Irving Kirsch: Antidepressants and the Placebo Effect. Zeitschrift Fur Psychologie , 2014, nro 3, s. 128?134. PubMed: 25279271 . doi : 10.1027/2151-2604/a000176 . ISSN 2190-8370 . Artikkelin verkkoversio .
  22. ↑ Jay C. Fournier, MA; Robert J. DeRubeis, PhD; Steven D. Hollon, PhD; Sona Dimidjian, PhD; Jay D. Amsterdam, MD; Richard C. Shelton, MD; Jan Fawcett, MD (January 2010). " Antidepressant Drug Effects and Depression Severity ". The Journal of the American Medical Association 303 (1): 47?53. doi : 10.1001/jama.2009.1943 . PMID 20051569 .   Mm. "The magnitude of benefit of antidepressant medication compared with placebo ... may be minimal or nonexistent, on average, in patients with mild or moderate symptoms. For patients with very severe depression, the benefit of medications over placebo is substantial."
  23. ↑ John Kelley. " Antidepressants: Do They "Work" or Don't They? ", Scientific American , March 2, 2010.  
  24. ↑ Pekka Hiltunen: Iso ei. Image 28.10.2010
  25. ↑ Peter C. Gøtzsche, Pernille K. Gøtzsche: Cognitive behavioural therapy halves the risk of repeated suicide attempts: systematic review. Journal of the Royal Society of Medicine , 2017-10, nro 10, s. 404?410. PubMed: 29043894 . doi : 10.1177/0141076817731904 . ISSN 1758-1095 . Artikkelin verkkoversio .
  26. ↑ J. G. Rabkin, J. S. Markowitz, J. Stewart, P. McGrath, W. Harrison, F. M. Quitkin: How blind is blind? Assessment of patient and doctor medication guesses in a placebo-controlled trial of imipramine and phenelzine. Psychiatry Research , 1986?9, nro 1, s. 75?86. PubMed: 3538107 . ISSN 0165-1781 . Artikkelin verkkoversio .
  27. ↑ Christopher Baethge, Oliver P. Assall, Ross J. Baldessarini: Systematic review of blinding assessment in randomized controlled trials in schizophrenia and affective disorders 2000?2010. Psychotherapy and Psychosomatics , 2013, nro 3, s. 152?160. PubMed: 23548796 . doi : 10.1159/000346144 . ISSN 1423-0348 . Artikkelin verkkoversio .
  28. ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00029 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  29. ↑ Maria Tojkander: Masennuslaake lisaa itsemurhayrityksia 5.12.2006. Mediuutiset. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 26.8.2009.
  30. ↑ Per-Henrik Zahl, Diego De Leo, Øivind Ekeberg, Heidi Hjelmeland, Gudrun Dieserud: The relationship between sales of SSRI, TCA and suicide rates in the Nordic countries. BMC Psychiatry , 6.8.2010, nro 1, s. 62. PubMed: 20691035 . doi : 10.1186/1471-244X-10-62 . ISSN 1471-244X . Artikkelin verkkoversio .
  31. ↑ Masennuslaakkeiden kaytto lisaantynyt huimasti 14.8.2009. Helsingin Sanomat.
  32. ↑ Katja Kuokkanen: Masennuksen takia 38 000 elakkeella. Helsingin Sanomat , 4.9.2009.
  33. ↑ Bonnet U. "Moclobemide: therapeutic use and clinical studies." CNS Drug Rev. 2003 Spring;9(1):97?140. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12595913
  34. ↑ Ulrich Tacke: Auttavatko masennuslaakkeet todella? (pdf) 2008;124:1931-1932 . Duodecim. Viitattu 5.8.2009.
  35. ↑ Turner EH, Matthews AM, Linardatos E, Tell RA, Rosenthal R: Selective Publication of Antidepressant Trials and Its Influence on Apparent Efficacy. New England Journal of Medicine , 2008, 358. vsk, s. 252?260. Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  36. ↑ Ncbi.nlm.nih.gov Abstract
  37. ↑ Genetic test allows personalised drug therapy DrugResearcher.com 7.5.2005.
  38. ↑ Elina Hiltunen, Elina Hiltunen:  Masennuksesta selviaa! , s. 180. Docendo, 2018.
  39. ↑ a b Liisa Komulainen: Mita ovat masennuslaakkeiden lopetusoireet? Apteekkari 7?8/2007
  40. ↑ a b Matti O. Huttunen 2008: Masennuksen hoidossa kaytettavat laakkeet ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  41. ↑ Serotoniinisyndrooma, Yhtyneet laboratoriot [ vanhentunut linkki ]
  42. ↑ Juha Mikkonen 2000, Masennus ja serotoniiniselektiiviset laakkeet ( Arkistoitu ? Internet Archive), Tukiasema.net
  43. ↑ Melanie P Jensen, Oliver J Ziff, Gargi Banerjee, Gareth Ambler, David J Werring: The impact of selective serotonin reuptake inhibitors on the risk of intracranial haemorrhage: A systematic review and meta-analysis. European Stroke Journal , 2019-6, nro 2, s. 144?152. PubMed: 31259262 . doi : 10.1177/2396987319827211 . ISSN 2396-9873 . Artikkelin verkkoversio .
  44. ↑ Uutta tietoa masennuslaakkeiden yhteydesta aivoverenvuotoon Ilta-Sanomat . 16.10.2020. Viitattu 18.10.2020.
  45. ↑ Gouvea TS, Morimoto HK, de Faria MJ, Moreira EG, Gerardin DC (September 2008). " Maternal exposure to the antidepressant fluoxetine impairs sexual motivation in adult male mice ". Pharmacol. Biochem. Behav. 90 (3): 416?9. doi : 10.1016/j.pbb.2008.03.025 . PMID 18457868 .  
  46. ↑ Maciag D, Simpson KL, Coppinger D, et al. (January 2006). "Neonatal antidepressant exposure has lasting effects on behavior and serotonin circuitry". Neuropsychopharmacology 31 (1): 47?57. doi : 10.1038/sj.npp.1300823 . PMID 16012532 .  
  47. ↑ de Jong TR, Snaphaan LJ, Pattij T, et al. (January 2006). " Effects of chronic treatment with fluvoxamine and paroxetine during adolescence on serotonin-related behavior in adult male rats ". Eur Neuropsychopharmacol 16 (1): 39?48. doi : 10.1016/j.euroneuro.2005.06.004 . PMID 16107310 .  
  48. ↑ Montejo-Gonzalez AL, Llorca G, Izquierdo JA, Ledesma A, Bousono M, Calcedo A, Carrasco JL, Ciudad J, Daniel E, De la Gandara J, Derecho J, Franco M, Gomez MJ, Macias JA, Martin T, Perez V, Sanchez JM, Sanchez S, Vicens E. "SSRI-induced sexual dysfunction: fluoxetine, paroxetine, sertraline, and fluvoxamine in a prospective, multicenter, and descriptive clinical study of 344 patients." J Sex Marital Ther. 1997 Fall;23(3):176?94. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9292833
  49. ↑ Montejo AL, Llorca G, Izquierdo JA, Rico-Villademoros F. "Incidence of sexual dysfunction associated with antidepressant agents: a prospective multicenter study of 1022 outpatients. Spanish Working Group for the Study of Psychotropic-Related Sexual Dysfunction." J Clin Psychiatry. 2001;62 Suppl 3:10?21. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11229449
  50. ↑ a b Csoka AB, Bahrick AS, Mehtonen O-P (2008). " Persistent Sexual Dysfunction after Discontinuation of Selective Serotonin Reuptake Inhibitors (SSRIs) ". J Sex Med. 5 (1): 227?33. doi : 10.1111/j.1743-6109.2007.00630.x . PMID 18173768 .   ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  51. ↑ Marita Rasanen: Naisen seksuaalitoimintojen hairiot Duodecim 119(3):219?27 . 2003.
  52. ↑ Philipp M, Tiller JW, Baier D, Kohnen R. "Comparison of moclobemide with selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) on sexual function in depressed adults. The Australian and German Study Groups." Eur Neuropsychopharmacol. 2000 Sep;10(5):305?14.
  53. ↑ Adson DE, Kotlyar M (December 2003). " Premature ejaculation associated with citalopram withdrawal ". Ann Pharmacother 37 (12): 1804?6. doi : 10.1345/aph.1D214 . PMID 14632589 .  
  54. ↑ Goldmeier D, Bell C, Richardson D (March 2006). "Withdrawal of selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) may cause increased atrial natriuretic peptide (ANP) and persistent sexual arousal in women?". J Sex Med 3 (2): 376. doi : 10.1111/j.1743-6109.2006.00224.x . PMID 16490037 .  
  55. ↑ Leiblum SR, Goldmeier D (2008). " Persistent genital arousal disorder in women: case reports of association with anti-depressant usage and withdrawal ". J Sex Marital Ther 34 (2): 150?9. doi : 10.1080/00926230701636205 . PMID 18224549 .  
  56. ↑ Koyuncu H, Serefoglu EC, Yencilek E, Atalay H, Akbas NB, Sarıca K. "Escitalopram treatment for premature ejaculation has a negative effect on semen parameters." Int J Impot Res. 2011 Nov?Dec;23(6):257?61. doi: 10.1038/ijir.2011.35. Epub 2011 Jul 21. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21776003
  57. ↑ Masennuslaake voi vaikuttaa sikion kehitykseen ( Arkistoitu ? Internet Archive) Yle terveys 16.5.2003
  58. ↑ Heli Malm, Kirsi Vahakangas, Anna-Liisa Enkovaara ja Olavi Pelkonen: Laakkeet raskauden ja imetyksen aikana (PDF) laakelaitos.fi . 2008. Laakelaitos.fi. [ vanhentunut linkki ]
  59. ↑ a b Lars Henning Pedersen, Tine Brink Henriksen, Jørn Olsen: Fetal Exposure to Antidepressants and Normal Milestone Development at 6 and 19 Months of Age. Pediatrics Vol. 125 No. 3 March 1, 2010, pp. e600 -e608
  60. ↑ Arja Kivipelto: Maallikko sai tiedelehteen hypoteesinsa migreenin syysta. Helsingin Sanomat 26.8.2008
  61. ↑ Women on antidepressant drugs may experience lactation difficulties news-medical.net .
  62. ↑ Osteoporoosi ja psyykenlaakkeet. 30.01.2013. http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=16283&p_palsta_id=4 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  63. ↑ Suositus - Kaypa hoito www.kaypahoito.fi . Viitattu 30.3.2016.
  64. ↑ Surmontilin valmisteyhteenveto ( Arkistoitu ? Internet Archive) Fimea
  65. ↑ a b Seronilin pakkausseloste Laakeinfo.fi
  66. ↑ Osa masennuslaakkeista mahdollisesti haitaksi keuhkoahtaumatautia sairastaville www.duodecim.fi . Viitattu 19.12.2021.
  67. ↑ Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Kaypa hoito 1.12.2006.
  68. ↑ ”Psyykenlaakevieroitus: uhka vai mahdollisuus? - Anna-Kaisa Turpeinen”. fi-FI
  69. ↑ Masennuslaakkeiden kaytto lasten ja nuorten hoidossa  (Laakelaitoksen tiedote 5/2004) nam.fi . Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 26.8.2009.
  70. ↑ Hulluna Suomessa -sivusto. Psyykenlaakevieroittautumisryhma. https://madinfinland.org/toiminta/taho-tampere/vertaistukiryhma/ ( Arkistoitu ? Internet Archive) Viitattu 8.3.2019.
  71. ↑ https://madinfinland.org/toiminta/taho-helsinki/ssri-ryhma/ ( Arkistoitu ? Internet Archive) Viitattu 8.3.2019.
  72. ↑ Ihmisille tarkoitettujen laakevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AB10 Fimea.
  73. ↑ Ihmisille tarkoitettujen laakevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AB03 Fimea.
  74. ↑ Ihmisille tarkoitettujen laakevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AB08 Fimea.
  75. ↑ Ihmisille tarkoitettujen laakevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AB06 Fimea.
  76. ↑ Ihmisille tarkoitettujen laakevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AB04 Fimea.
  77. ↑ Ihmisille tarkoitettujen laakevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AB05 Fimea.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Antidepressantit
Valikoivat takaisinoton estajat ja/tai reseptorimodulaattorit

essitalopraami  • fluoksetiini  • fluvoksamiini  • paroksetiini  • sertraliini  • sitalopraami  • tsimelidiini ‡

SNRI:t

desvenlafaksiini *  • duloksetiini  • levomilnasipraani *  • milnasipraani  • tofenasiini *  • venlafaksiini

NRI:t

atomoksetiini  • reboksetiini  • viloksatsiini *

SARI:t

etoperidoni ‡  • nefatsodoni ‡  • tratsodoni

SMS:t

vilatsodoni  • vortioksetiini

Muut

agomelatiini  • alfaetyylitryptamiini ‡  • alfametyylitryptamiini ‡  • amisulpridi  • bupropioni  • dekstrometorfaani/bupropioni *  • esketamiini †  • flupentiksoli  • indeloksaksiini *  • ketamiini †  • medifoksamiini ‡  • nomifensiini ‡  • pivagabiini ‡  • tandospironi *  • teniloksaksiini *

amineptiini ‡  • amitriptyliini  • amitriptyliiniioksidi  • butriptyliini  • desipramiini  • dibentsepiini  • dosulepiini  • doksepiini  • imipramiini  • imipramiinioksidi ‡  • iprindoli ‡  • klomipramiini  • lofepramiini  • melitraseeni  • metapramiini ‡  • nortriptyliini  • noksiptiliini  • opipramoli  • pipofetsiini  • propitsepiini  • protriptyliini  • tianeptiini  • tiatsesiimi ‡  • trimipramiini

Tetrasykliset masennuslaakkeet

amoksapiini *  • maprotiliini ‡  • mianseriini  • mirtatsapiini  • setiptiliini *

Ei-selektiiviset

feneltsiini *  • iproniatsidi ‡  • isokarboksatsidi  • isoniatsidi ‡  • linetsolidi  • nialamidi  • teditsolidi  • tranyylisypromiini *

MAO A -selektiiviset

bifemelaani  • eprobemidi  • metralindoli †  • minapriini ‡  • moklobemidi  • pirlindoli *  • tetrindoli †  • toloksatooni

MAO B -selektiiviset

selegiliini

‡ markkinoilta poistettu laake, † kokeellinen laake, * ei myynnissa Suomessa

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Selektiiviset_serotoniinin_takaisinoton_estajat&oldid=22116698 ”