Seela Sella

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seela Sella
Seela Sella Helsingin taiteiden yössä 2008.
Seela Sella Helsingin taiteiden yossa 2008.
Henkilotiedot
Koko nimi Seela Maini Marjatta Sella
Syntynyt 30. joulukuuta 1936 (ika 87)
Tampere
Ammatti nayttelija
Puoliso Elis Sella
Nayttelija
Aktiivisena 1959?
Merkittavat roolit Kalteva torni
Sibelius
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Seela Maini Marjatta Sella (o.s. Virtanen , s. 30. joulukuuta 1936 Tampere ) on suomalainen nayttelija . [1]

Ura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Seela Sella vuonna 1959
Seela Sella vuonna 1959

Sella valmistui Suomen teatterikoulusta vuonna 1959. [2] Han on esiintynyt yli 60 vuotta kestaneen uransa aikana muun muassa Turun ja Hameenlinnan kaupungin­teattereissa, Intimiteatterissa , [3] Suomen Kansallisteatterissa , Tampereen Tyovaen Teatterissa , Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa . Han on pitanyt myos monologeja seka laulu- ja lausuntailtoja aluksi yhdessa miehensa kanssa. Sella on nahty myos lukuisissa suomalaisissa elo­kuvissa ja televisio­sarjoissa. Lisaksi han on lukenut useita aani­kirjoja , kuten Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut .

Sellan revyyta Seela Sella seisaallaan esitettiin Tampereen Tyo­vaen Teatterissa, Espoon Kaupunginteatterissa ja Turun Linnateatterissa . Vuonna 1978 valmistuneessa Pirkko Saision kasikirjoittamassa televisio­naytelmassa Elaman­meno Sella nayttelee paa­henkilon Eilan ystavatarta Lempia. Hella Wuoli­joen alku­perais­tekstiin perustuvassa televisio­naytelmassa Entas nyt, Niskavuori? (1987) hanella on Martta Wareliuksen osa.

Sella oli Aino Sibeliuksen roolissa Timo Koivusalon ohjaamassa elo­kuvassa Sibelius 2003. Vuonna 2006 han naytteli Koivusalon elo­kuvassa Kalteva torni . Seela Sella on naytellyt Sylvi Kekkosta Paavo Haavikon televisiolle kirjoittamassa mono­logi­naytelmassa Sylvin kamari [4] . Sella on aani­naytellyt monissa Disneyn animaatioissa. Vuosina 2012?2014 han naytteli tehtaan omistaja Irene Lehtosta Pirkko Saision draama­sarjassa Tehdas . Sella naytteli 2014 myos sarjassa Ihan sama , jossa hanen roolinaan oli Helle Havio. Hanet nahtiin vuonna 2017 Olgan roolissa televisio­elokuvassa Linnan juhlat .

Vuonna 1993 Sellalle myonnettiin Pro Finlandia -mitali. [5]

Sellalle on myonnetty Alfred Kordelinin saation tunnustus­palkinto vuonna 2000 ja nayttamo­taiteen valtion­palkinto vuonna 2009. [2] [6] Vuonna 2007 Sella sai Jussi-patsaan sivu­osastaan elo­kuvassa Kalteva torni . [7]

Vuonna 2022 Sella teki 60-vuotisen uransa ensimmaisen tanssiroolin, kun han esiintyi koreografi Sanna Kekalaisen nykytanssiteoksessa. [8] Vuonna 2024 han naytteli 87-vuotiaana toisen paaroolin Stefano Massinin naytelmassa Eichmann -- mista yo alkaa , mika oli hanen viimeinen suurempi teatteriroolinsa. [9]

Yksityiselama

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seela Sella kaantyi juutalaisuuteen solmiessaan avioliiton suomen­juutalaisen Elis Sellan kanssa. Selloilla on kaksi lasta, poika Ariel ja tytar Ilana. [1]

Seela Sella liittyi vuonna 1970 Suomen Sosiali­demokraattiseen Puolueeseen (SDP), johon myos hanen aitinsa Hilpi Koskinen ja miehensa Elis kuuluivat. Tuosta lahtien Sella on ollut julki­sosiaali­demokraatti. [10] Han oli presidentin valitsijamiehena vuoden 1988 vaaleissa . [11]

Valikoitu filmografia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Seela Sellan filmografia


Aaninayttelijana
Paaartikkeli: Aaninayttelijaroolit ovat omassa luettelossaan .

Teokset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Otsamo, Kirsikka: Viisi kerrosta sisinta Sellaa. (Sunnuntai­asiat -liite) Aamu­lehti , 13.7.2008, 127. vsk, nro 189, s. 15. Kustannus Oy Aamu­lehti.
  2. ↑ a b Seela Sella sai valtion­palkinnon Yle Uutiset . 17.11.2009. Yleis­radio Oy. Viitattu 17.11.2009.
  3. ↑ Veistaja, Verneri (toim.):  Teatterin maailma 1965, Suomen teatteri­laitos ja teatteri­vaki , s. 362. Helsinki: Tammi, 1965.
  4. ↑ Sailynoja, Juhana: Toive­draamoja vallasta ja politiikasta Areenassa Yle Blogit . 9.2.2017. Viitattu 3.4.2017.
  5. ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat 1945?2020  (6.12.1993) Ritari­kunnat . Viitattu 7.6.2021.
  6. ↑ Myonnetyt palkinnot 1991?2008 Alfred Kordelinin saatio. Arkistoitu 4.4.2015. Viitattu 3.1.2011.
  7. ↑ Kaikki Jussi-palkitut Helsingin Sanomat . 4.2.2007. Arkistoitu 7.3.2007. Viitattu 17.11.2009.
  8. ↑ Kun Seela Sellan puoliso kuoli, han oppi, etta keho toimii aina ennen mielta 28.10.2022. Image. Viitattu 13.2.2023.
  9. ↑ EICHMANN - MISTA YO ALKAA Tampereen Tyovaen Teatteri . Viitattu 4.5.2024.
  10. ↑ Matt­son, Anne: Seela Sella ja selustansa: Nayttelijan elama­kerta ja elaman­kaari­psykologia  (Lisensiaatin­tutkimus, s. 115, poliittinen historia) Valtio­tieteellinen tiede­kunta . 2021. Helsingin yliopisto. Viitattu 12.10.2021.
  11. ↑ Paaministerin kirje valtioneuvostolle , saados 197/1988, Finlex.fi. Viitattu 18.4.2024.

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Mattson, Anne:  Seela Sella ja selustansa: Nayttelijan elama­kerta ja elaman­kaari­psykologia . Lisensiaatin­tutkimus, Yhteis­kunta­historia / Poliittinen historia. Helsingin yli­opisto, 2012. Teoksen arkistoitu verkko­versio (PDF) .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seela Sella .
Kansainvaliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilot
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seela_Sella&oldid=22366821 ”