Satu Hassi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Satu Hassi
Ymparistoministeri
Lipposen II hallitus
15.4.1999?31.5.2002
Edeltaja Pekka Haavisto
Seuraaja Jouni Backman
Euroopan parlamentin jasen
20.7.2004?30.6.2014
Tampereen kaupunginvaltuutettu
1985?2000, 2013?2017 [1]
Kansanedustaja
22.3.1991?20.7.2004
22.4.2015?4.4.2023
Henkilotiedot
Syntynyt 3. kesakuuta 1951 (ika 73)
Helsinki
Tiedot
Puolue Vihrea liitto
Koulutus tekniikan lisensiaatti
Uskonto uskonnoton [2]
Aiheesta muualla
www.satuhassi.fi
Video (suomi) / (english) .

Satu Maijastiina Hassi (vuosina 1974?1983 Hernberg , s. 3. kesakuuta 1951 Helsinki ) [3] on suomalainen vihreita edustava poliitikko ja kirjailija . Han on ollut kansanedustaja vuodet 1991?2004 ja 2015?2023 seka Euroopan parlamentin jasen vuosina 2004?2014.

Vuosina 1997?2001 Hassi toimi vihreiden puheenjohtajana ja vuosina 1999?2002 ymparistoministerina Lipposen II hallituksessa .

Koulutus ja tyoura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hassi valmistui ylioppilaaksi Tampereen Sammon yhteislyseosta vuonna 1970 ja opiskeli kansantaloustiedetta Helsingin yliopistossa 1971?1972. Han valmistui sahkotekniikan diplomi-insinooriksi Teknillisesta korkeakoulusta vuonna 1979, minka jalkeen han tyoskenteli Tampella Tamrockin suunnittelu- ja tutkimusinsinoorina (1979?1981) seka Tampereen teknillisen korkeakoulun assistenttina ja yliassistentin sijaisena (1981?1985). Vuonna 1985 Hassi valmistui sahkovoimatekniikan lisensiaatiksi. [3] [4]

Vuosina 1985?1991 Hassi oli vapaa kirjailija. [5] Hanen esikoisteoksensa oli runokokoelma Magdaleena ei hapea enaa (1984). Runojen lisaksi Hassi on kirjoittanut romaaneja , esseita seka fysiikan oppikirjoja. Hanen tuotantonsa on keskittynyt muun muassa naiseuden ja vallankayton pohdintaan. [3]

Poliittinen toiminta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ennen vihreaa heratystaan Hassi toimi 1970-luvun alussa Teiniliitossa , jonka hallituksessa han oli vuosina 1970?1971, vuonna 1971 varapuheenjohtajana. Opiskelijapolitiikassa han vaikutti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (1971?1972) ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnassa (1973?1975) seka taistolaisen Sosialistinen opiskelijaliitto SOL:n hallituksessa 1973?1975. 1980-luvun alussa Hassi oli mukana feministisen Naisunionin toiminnassa. [3]

Hassia pyydettiin vihreiden ehdokkaaksi vuoden 1984 kunnallisvaaleihin , joissa hanet valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon . Han oli valtuuston jasen vuodet 1985?2000. Hassi valittiin valtuustoon jalleen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa . [3]

Vuosina 1989?1991 Hassi oli vihreiden varapuheenjohtaja. Kansanedustajaksi hanet valittiin ensimmaisen kerran vuoden 1991 vaaleissa Hameen laanin pohjoisesta vaalipiirista . Hassi toimi vihrean eduskuntaryhman puheenjohtajana vuosina 1991?1993 seka kevaalla 1997 ja ennen valintaansa europarlamentaarikoksi 2003?2004. Vuosina 1994?1995 han oli vihreiden valtuuskunnan puheenjohtaja ja vuosina 1995?1997 varapuheenjohtaja. Vuosina 1997?2001 Hassi toimi Vihrean liiton puheenjohtajana. Hassi on tyoskennellyt eduskunnassa liikenne- , laki- , ulkoasiain- , puolustus- , talous- ja ymparistovaliokunnissa seka suuressa valiokunnassa. Kaudella 2015?2019 han toimi ymparistovaliokunnan ja kaudella 2019?2023 suuren valiokunnan puheenjohtajana. [6]

Hassi oli ymparisto- ja kehitysministeri Lipposen II hallituksessa huhtikuusta 1999 toukokuuhun 2002 jattaen tehtavan ennenaikaisesti vihreiden erottua hallituksesta vastalauseena Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamispaatokselle. Vihreiden sisalla kysymys hallitukseen jaamisesta toi esille erilaisia nakemyksia. Mm. Osmo Soininvaaran ja Pekka Saurin mielesta vihreiden tuli jatkaa hallituksessa huolimatta ydinvoimapaatoksesta. Hassi ei puolestaan nahnyt hallituksessa jatkoa mahdolliseksi, jos ydinvoimapaatos hyvaksytaan. Kun eduskunta oli hyvaksynyt ydinvoiman lisarakentamisen, vihreiden valtuuskunta ja eduskuntaryhma paattivat kokouksessaan selkeasti aanin 38?8 erota hallituksesta. [7] Hassi on myohemminkin kritisoinut ydinvoimaa ja sen rakentamista Suomeen. [8]

Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa Hassi valittiin Euroopan parlamenttiin Suomen ainoana vihreiden edustajana. Valinnan seurauksena han jatti paikkansa kansanedustajana ja hanen tilalleen eduskuntaan nousi Oras Tynkkynen . Hassi valittiin jatkokaudelle vuoden 2009 vaaleissa . Euroopan parlamentissa Hassi istui Vihreat / Euroopan vapaa allianssi -ryhmassa ja oli jasen ympariston, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa (varapuheenjohtaja 2004?2009), EU:n ja Meksikon parlamentaarisessa sekavaliokunnassa seka Intia -suhteista vastaavassa valtuuskunnassa. Vuosina 2007?2009 han oli lisaksi ilmastonmuutosta kasittelevan valiaikaisen valiokunnan jasen. [9] Hassi ei ollut ehdolla enaa vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa . [10] Helmikuussa 2015 han ilmoitti asettuvansa ehdolle kevaan eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vaalipiirista . [11] Han tuli valituksi 6332 aanella. [12]

Poliittisella urallaan Hassille ovat olleet tarkeita erityisesti tasa-arvokysymykset , ihmisoikeudet ja ymparisto- seka energiakysymykset. Vuosina 2003?2013 han kuului Worldwatch-instituutin johtokuntaan. [3]

Eduskuntavaaleissa 2019 Hassi sai 4 835 aanta ja tuli valituksi Pirkanmaan vaalipiirista. [13]

Hassi hallituspuolueiden ilmastokokouksessa vuonna 2020.

Yksityiselama

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hassi oli vuodesta 1995 naimisissa filosofian tohtori Jukka Valjakan (1949?2021) kanssa. Hanella on kaksi tytarta ensimmaisesta avioliitostaan (1974?1983) Rolf Hernbergin kanssa. [3] Hassin isa on sahkotekniikan professori Osmo Hassi , [6] joka toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1975?1985.

Hassi on sairastanut rintasyovan . [14] Vuonna 2002 hanelta ilmestyi aihetta kasitteleva teos Tukka hattuhyllylla .

Hassi kertoi vuonna 2018 julkaistussa muistelmateoksessaan Mannerheim-solki ja punalippu tulleensa Tampereella kahden 15-vuotiaan pojan raiskaamaksi ollessaan vain 11-vuotias. Raiskaajat olivat etaisesti tuttuja, kadun toisella puolella asuneita teinipoikia. Hassi kertoi asiasta ensimmaista kertaa muille ihmisille 30-vuotiaana 1980-luvulla. [15]

Satu Hassi tyoskentelemassa Brysselin -toimistossaan.
  1. Kauppinen, Touko: Kirjailija Hassi astui jalleen esiin. (70-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat , 2.6.2021, s. B 13. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 . Artikkelin verkkoversio . Viitattu 2.6.2021.
  2. Konttinen, Jussi: Kortti, juutalainen, muslimi ? HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset Helsingin Sanomat . 17.5.2015. Arkistoitu 17.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
  3. a b c d e f g Mickelsson, Rauli: Hassi, Satu (1951?) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen) . 15.4.2014 (paivitetty 29.5.2015). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.2.2016.
  4. Kansanedustaja Satu Hassi Satuhassi.fi . Viitattu 25.2.2016.
  5. Ansioluettelo Satuhassi.fi . Viitattu 25.2.2016.
  6. a b Satu Hassi Suomen kansanedustajat . Eduskunta.
  7. Remes, Tanja: Edella! Vihrea liitto 20 vuotta, s. 218?220. Vihrea Sivistysliitto ry, 2007. ISBN 978-952-5078-24-4
  8. Tarkeita asioita: Ydinvoima Satu Hassi. Arkistoitu 30.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
  9. Parlamentin jasenet: Satu Hassi Euroopan parlamentti. Viitattu 23.9. 2013.
  10. Olen valmis ehdolle kunnallisvaaleihin 2.5.2012. Satu Hassi. Viitattu 23.9.2013.
  11. Satu Hassi ehdolle eduskuntavaaleihin Iltalehti.fi . 4.2.2015. Viitattu 6.2.2015.
  12. Valitut ehdokkaat Pirkanmaan vaalipiiri Oikeusministerio. Viitattu 25.4.2015.
  13. Satu Hassi Yle - Vaalikone . Viitattu 23.12.2021.
  14. Satu Hassilta leikattiin rintasyopa Iltasanomat.fi . 4.9.2000. Arkistoitu 22.9.2015. Viitattu 2.7.2014.
  15. Satu Hassi raiskattiin 11-vuotiaana ? kantoi hirveaa salaisuutta yli 20 vuotta Ilta-Sanomat . 31.1.2018. Viitattu 1.2.2018.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Satu Hassi .
Wikiuutiset
Wikiuutiset
Edeltaja:
Tuija Brax
Vihrean liiton puheenjohtaja
1997 ? 2001
Seuraaja:
Osmo Soininvaara