Tama artikkeli kasittelee kielen perusyksikkoa. Sanan muista merkityksista katso
sana (tasmennyssivu)
.
Kielitieteessa
sana
on
kielen
kirjoitettu tai puhuttu yksikko, joka sisaltaa
merkityksen
. Usein on hyodyllista tunnistaa kolme eri kasitetta, joita vapaassa kielenkaytossa kutsutaan sanaksi:
- Lekseemi
on kasite, joka sisaltaa yhteen kuuluvat sananmuodot; esimerkiksi
koira
,
koiraa
ja
koiralla
kuuluvat samaan lekseemiin. Lekseemia edustaa
lemma
, eli
hakusana
, sananmuoto joka koetaan lekseemin perus- tai oletusmuodoksi. Hakusanoja, kuten
koira
,
koiras
,
koiravaljakko
luetellaan esimerkiksi sanakirjoissa.
- Sananmuoto
, on jonkin lekseemin perusmuoto tai taivutusmuoto, esimerkiksi
koira
,
koiran
,
koiravaljakoissakaan
. Esimerkiksi suomen substantiiveilla on kullakin noin 2 000 eri taivutusmuotoa, kun mukaan lasketaan kaikki sellaisetkin muodot, jossa sen johonkin
sijamuotoon
on lisatty
possessiivisuffiksi
tai yksi tai sita useampi
liitepartikkeli
.
- Sane
eli tekstin juokseva sana, on tietyn sananmuodon esiintyma tekstissa. Vaikka sama sananmuoto esiintyisi tekstissa moneen kertaan, ne ovat eri saneita. Esimerkiksi virkkeessa "kesa kuivaa, kesa kastelee" esiintyy yksi sananmuoto "kesa" kahteen kertaan, siis kahtena eri saneena. Virkkeessa on siis kolme sananmuotoa ja nelja sanetta. Voidaan sanoa esimerkiksi etta tietty kirja on 70 000 saneen mittainen tai etta siina on 70 000 juoksevaa sanaa.
Sanat jakautuvat
morfeemeihin
, jotka edelleen jakautuvat
foneemeihin
.
Lauseet
sisaltavat yhden tai useamman sanan. Sana, jota ei voi edelleen segmentoida on ns.
perussana
.
- Beard, Robert:
Lexeme-morpheme base morphology: a general theory of inflection and word formation
. Albany: State University of New York, 1995.
ISBN 0-7914-2471-5
.
(englanniksi)
- Laalo, Klaus:
Sakeista patoihin: Suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot
. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.
ISBN 951-717-638-4
.