Kielitieteessa sana on kielen kirjoitettu tai puhuttu yksikko, joka sisaltaa merkityksen . Usein on hyodyllista tunnistaa kolme eri kasitetta, joita vapaassa kielenkaytossa kutsutaan sanaksi:

• Lekseemi on kasite, joka sisaltaa yhteen kuuluvat sananmuodot; esimerkiksi koira , koiraa ja koiralla kuuluvat samaan lekseemiin. Lekseemia edustaa lemma , eli hakusana , sananmuoto joka koetaan lekseemin perus- tai oletusmuodoksi. Hakusanoja, kuten koira , koiras , koiravaljakko luetellaan esimerkiksi sanakirjoissa.
• Sananmuoto , on jonkin lekseemin perusmuoto tai taivutusmuoto, esimerkiksi koira , koiran , koiravaljakoissakaan . Esimerkiksi suomen substantiiveilla on kullakin noin 2 000 eri taivutusmuotoa, kun mukaan lasketaan kaikki sellaisetkin muodot, jossa sen johonkin sijamuotoon on lisatty possessiivisuffiksi tai yksi tai sita useampi liitepartikkeli .
• Sane eli tekstin juokseva sana, on tietyn sananmuodon esiintyma tekstissa. Vaikka sama sananmuoto esiintyisi tekstissa moneen kertaan, ne ovat eri saneita. Esimerkiksi virkkeessa "kesa kuivaa, kesa kastelee" esiintyy yksi sananmuoto "kesa" kahteen kertaan, siis kahtena eri saneena. Virkkeessa on siis kolme sananmuotoa ja nelja sanetta. Voidaan sanoa esimerkiksi etta tietty kirja on 70 000 saneen mittainen tai etta siina on 70 000 juoksevaa sanaa.

Sanat jakautuvat morfeemeihin , jotka edelleen jakautuvat foneemeihin . Lauseet sisaltavat yhden tai useamman sanan. Sana, jota ei voi edelleen segmentoida on ns. perussana .

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Pisimmat sanat

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Beard, Robert:  Lexeme-morpheme base morphology: a general theory of inflection and word formation . Albany: State University of New York, 1995. ISBN 0-7914-2471-5 . (englanniksi)
• Laalo, Klaus:  Sakeista patoihin: Suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990. ISBN 951-717-638-4 .

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Sana .