Saksan historia

Antiikin aika

• Germaanit
• Kansainvaellusaika
• Saksi
• Frankkien valtakunta

Keskiaika

• Ita-Frankia
• Saksan kuningaskunta
• Pyha saksalais-roomalainen keisarikunta
• Ostsiedlung
• Kleinstaaterei

Kansakunnan muodostuminen

• Reinin liitto
• Saksan liitto
• Hullu vuosi 1848
• Pohjois-Saksan liitto
• Saksan yhdistyminen

Saksan valtakunta

• Saksan keisarikunta
• Ensimmainen maailmansota
• Weimarin tasavalta
• Natsi-Saksa
• Toinen maailmansota

Saksa vuoden 1945 jalkeen

• Miehitys + Ostgebiete
• Saksalaisten karkotus
• Lansi-Saksa + Ita-Saksa
• Saksan jalleenyhdistyminen

Saksa nykyaan

• Saksa

Aiheittain

• Saksan sotahistoria
• Saksan aluemuutokset

malline:  nayta   ?   keskustele   ?   muokkaa

Saksi ( saks. Sachsen ) on historiallinen alue nykyisen Saksan alueella. Suomenkielinen maannimi Saksa tulee Saksin ja saksien heimon nimesta, silla alkujaan juuri Saksin rannikon kautta pidettiin yhteytta Skandinaviaan pain.

Nykyisin Saksaan kuuluu Saksin osavaltio , mutta se sijaitsee paaosin eri alueella kuin historiallinen Saksi. Saksassa on myos Saksi-Anhaltin ja Ala-Saksin osavaltiot.

Saksi sai nimensa Pohjois- ja Luoteis-Saksassa varhaiskeskiajalla asuneelta heimolta sakseilta. Heidan maakuntiaan, joita olivat Ita-Saksi, Engria ja Westfalen , kutsuttiin yhteisnimella Saksi. Muinaisen saksilaisheimon asuma-alueiden keskeisesta osasta Saksan liittotasavallassa muodostettu osavaltio sai 1900-luvulla nimekseen Ala-Saksi ( Niedersachsen ). Maantieteellisesti siis juuri se osoittaa parhaiten, missa alkuperaiset saksit vaikuttivat.

Ensimmainen Saksin herttuakunta syntyi 700-luvulla nykyisen Ala-Saksin ja Westfalenin alueelle. 900-luvulla Saksin ruhtinaat olivat Saksan kuninkaita ja Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisareita.

Vuonna 1137 Saksi joutui Welfien suvulle. Herttuakunta oli mahtavimmillaan Henrik Leijonan aikana mutta alkoi hajota kun Fredrik Barbarossa kukisti hanet. Vuonna 1180 suuria alueita Weserin lansipuolelta joutui Kolnin piispoille, ja niista muodostui Westfalen, kun taas Henrik Leijonan welfiperillisille muodostui Elben-Weserin valille Braunschweig-Luneburgin herttuakunta. Saksin nimi jai itaisimmalle, askanialaiselle ruhtinaskunnalle. Vuonna 1260 loput askanialaisten maat jaettiin pieniksi Saksi-Lauenburgin ja Saksi-Wittenbergin ruhtinaskunniksi. Saksi-Lauenburgista kaytettiin myohemmin uudella ajalla lyhytta nimea Lauenburg.

Vuonna 1356 Saksi-Wittenbergin hallitsija sai vaaliruhtinaan aseman, minka jalkeen ruhtinaskunnasta kaytettiin nimea Saksin vaaliruhtinaskunta . ^[1] Sen hallitsijat olivat vaaliruhtinaita, joilla oli oikeus ottaa osaa keisarinvaaliin .

Vuonna 1423 Askania-suvun hallitsema Saksi-Wittenberg paatyi Wettinin suvulle, jotka olivat jo valmiiksi Meissenin rajakreiveja ja laaninherroja Thuringenissa . Nain muodostui uusi, voimakas ruhtinaskunta. Naiden vaiheiden jalkeen Saksin nimi, joka alkujaan oli tarkoittanut suunnilleen nykyisen Ala-Saksin aluetta, oli siirtynyt tarkoittamaan nykyista Saksin vapaavaltiota vastaavaa aluetta, joka kuitenkaan ei alun perin ollut kuulunut saksien vaan thuringiheimon ja slaavilaisten vendien asuma-alueeseen.

Tama Saksi oli myohaiskeskiajan ja uuden ajan merkittavia saksalaisia valtioita. Vaaliruhtinas Fredrik August (August Vakeva) kaantyi kuitenkin luterilaisuudesta katolisuuteen pyrkiessaan Puolan kuninkaaksi, ja Saksi menetti johtoasemansa protestanttisten ruhtinaiden joukossa Preussille . Saksi oli kuitenkin edelleen keskitason vaikuttaja Euroopan politiikassa.

Kun Pyha saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi vuonna 1806, Saksista tuli kuningaskunta ja vaaliruhtinas Fredrik August III:sta tuli kuningas Fredrik August I . Han teki erehdyksen jaamalla liian pitkaan uskolliseksi Napoleonille , ja hanet vangittiin. Preussi pyrki anastamaan kaikki hanen maansa 1813. Itavallan, Ranskan ja Britannian vastustuksesta Fredrik August kuitenkin palautettiin valtaan Wienin kongressissa , mutta han menetti Preussille pohjoisimmat osat maistaan. Naista maista tuli Preussin Saksin provinssi , joka kuuluu nykyisin Saksi-Anhaltin osavaltioon. Saksin kuninkaille jaljelle jaanyt osa vastasi suunnilleen nykyista Saksin vapaavaltiota , joskin Saksin vapaavaltioon liitettiin joitakin Preussin anastamia alueita.

Vuosien 1848?1849 kapinoissa Saksista tuli vallankumouksellisten pesa, ja muun muassa anarkisti Mihail Bakunin , hovisaveltaja Richard Wagner seka arkkitehti Gottfried Semper ottivat osaa toukokuun 1849 kansannousuun .

Vuoden 1918 jalkeen Saksi oli osavaltio Weimarin tasavallassa mutta paatyi natsi-Saksan jalkeen Neuvostoliiton miehittamaksi. Saksan demokraattinen tasavalta purki osavaltion 1952, mutta Saksan jalleenyhdistyttya vuonna 1990 Saksin osavaltio palautettiin ja se on nyt yksi Saksan osavaltioista.