Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lahteet puuttuvat

Sairaala on laitos, jossa potilaat saavat laaketieteellista hoitoa. Sairaalassa tyoskentelee terveydenhuollon ammattihenkiloita kuten laakareita , sairaanhoitajia , lahihoitajia , fysioterapeutteja ja psykologeja . Sairaalatyo on moniammatillista yhteistyota, joten edella mainittujen lisaksi laitoksessa toimii lukuisia muita ammattihenkiloita, kuten sosiaalityontekijoita , sihteereja , laboratoriohoitajia , laitoshuoltajia , valinehuoltajia ja teknikoita .

Varhaisimmat laitokset, joiden tarkoitus oli antaa hoitoa sairaille, olivat muinaiset egyptilaiset temppelit. Myos kreikkalaisen ? ja myohemmin roomalaisen ? laakinnan jumalan Asklepioksen temppelit ottivat vastaan sairaita henkiloita. Sri Lankaan perustettiin mahdollisesti maailman ensimmaiset varsinaiset sairaalat noin vuonna 430 eaa., ja 200 vuotta myohemmin kuningas A?oka perusti 18 sairaalan ketjun Hindustaniin , Intiaan . Roomalaiset perustivat noin vuonna 100 eaa. sairaanhoitolaitoksia ( valetudinaria ) sairaille ja haavoittuneille sotilaille. Modernin kasityksen mukaisten sairaaloiden voidaan sanoa saaneen alkunsa keisari Konstantinuksen aikakaudelta vuodelta 331 jaa. Keskiajalla sairaaloilla oli myos muita tehtavia, kuten toimia pyhiinvaeltajien hostellina tai koyhien asujaimistona. Monissa kielissa sairaalaa tarkoittava sana (esimerkiksi engl. hospital , ransk. hopital ) johtuu latinan sanasta hospes ’isanta’, josta juontuvat myos sanat hotelli ja englannin kielen hospitality ’ vieraanvaraisuus ’. ^[1]

1900-luvun alussa modernin ajan piirteen erikoistumisen myota perustettiin myos erityisesti naisille ja lapsille suunnattuja sairaaloita. ^[2]

Suomessa sairaalatoiminnan voidaan katsoa alkaneen 17. joulukuuta 1756, jolloin kuningas Aadolf Fredrik allekirjoitti Turun Lasaretin perustamiskirjan. Turun Lasaretista kehittyi vuosisatojen kuluessa Turun yliopistollinen keskussairaala . Tyks on Suomen vanhin ja Pohjoismaiden toiseksi vanhin edelleen toimiva sairaala. ^[3]

Sairaaloissa on muun muassa seuraavia toimintayksikoita.

Paivystysalue

Paivystyspoliklinikka on paikka, jonne laaketieteellisesti arvioiden kiireellista hoitoa tarvitsevat henkilot saapuvat. Useimmat paivystyspisteet ovat auki ympari vuorokauden. Yleensa sairaalan paivystysvastaanotolle tullaan terveyskeskuslaakarin lahetteella, mutta esimerkiksi ensihoitopalvelu toimittaa suoraan sairaalan paivystysalueelle akillisesti sairastuneet tai vammautuneet henkilot, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoidon palveluja. Paivystyspoliklinikka voi olla jaettu useaan yksikkoon, kuten operatiiviseen ( kirurginen ) ja konservatiiviseen ( sisataudit ) paivystykseen. Useissa kaupungeissa psykiatrian paivystys on eri toimialueella ja eri rakennuksessa kuin niin sanottu somaattinen puoli. Nykysuuntaus on, etta myos perusterveydenhuollon paivystyspalveluja keskitetaan erikoissairaanhoidon eli sairaalan paivystysalueiden yhteyteen. Perusterveydenhuollon paivystyksella voi olla omat toimitilat paivystysalueella, mutta kokonaan jakamattomia paivystyspoliklinikoitakin on jo Suomessa aloittanut tai aloittamassa (tilanne 2012) toiminnan. Talloin paivystysalueella potilaan tutkii ja paasaantoisesti hoitaakin sama laakari potilaan vaivan erikoisalasta riippumatta.

Isoimmissa sairaaloissa paivystysalue sisaltaa myos varsinaista vuodeosastoa lyhytaikaisempaa tarkkailua tarjoavan paivystys- tai tarkkailuosaston.

Vuodeosasto

Vuodeosastoilla hoidetaan potilaita, jotka jaavat sairaalaan yhdeksi tai useammaksi yoksi hoidettaviksi tai tarkkailtaviksi. Vuodeosastoille voidaan ottaa potilaita esimerkiksi paivystysvastaanoton kautta, leikkausten jalkeen tai toisista sairaaloista lahetettyina. Varsinkin suurissa sairaaloissa vuodeosastot on jaettu erikoisalojen mukaan esimerkiksi sisatautien, keuhkotautien ja lastentautien osastoon seka kirurgiseen vuodeosastoon. Tarvittaessa osastot voidaan jakaa viela suppeamman erikoistumisen mukaan, esimerkiksi sisatautien erikoisalalla sydanvalvontaosasto, jossa on mahdollisuus tehostettuun sydanpotilaiden seurantaan ja esimerkiksi jatkuvaan EKG:n monitorointiin.

Leikkausosasto

Leikkausosasto sisaltaa yleensa leikkaussaleja ja heraamon. Mikali potilaalle tehdaan suurehko leikkaus , han siirtyy heraamosta kirurgiselle vuodeosastolle. Vaativimmissa, esimerkiksi sydamen ohitusleikkauksessa, potilas viedaan suoraan teho-osastolle toipumaan. Leikkaussaleissa tehdaan myos paivakirurgisia toimenpiteita, jolloin henkilo paasee kotiin jo samana paivana. Leikkausosastolla tyoskentelee muiden muassa kirurgeja ja leikkaushoitajia .

Poliklinikka

Poliklinikka on sairaalan yhteydessa toimiva laakarin tai sairaanhoitajan vastaanotto, jonne potilas voi tulla terveyskeskus- tai yksityislaakarin lahetteella. Poliklinikat on yleensa jaoteltu erikoisalan mukaan esimerkiksi ortopedian , hematologian ja silmatautien poliklinikkoihin. Sairaaloissa voi myos olla tiettyihin sairauksiin ? esimerkiksi diabetekseen ? erikoistuneita poliklinikoita.

Teho-osasto

Teho-osastolla hoidetaan potilaita, joilla on yhden tai useamman elinjarjestelman henkea uhkaava sairaus. Teho-osastolla potilas kytketaan monitoreihin, jotta vitaalielintoimintoja voidaan seurata kriittisella silmalla. Tarvittaessa elintoimintojen avustamiseen voidaan kayttaa laitteistoja, esim. hengitysvajauspotilaalla hengityskonetta. Osastosta vastaa anestesialaakari .

Synnytysosasto

Synnytysosasto hoitaa synnytykset ja niihin liittyvat tilat. Synnytysosastolla tyoskentelee laakareita ja katiloita . Osaston yhteydessa saattaa olla leikkaussali, jossa suoritetaan keisarileikkaukset .

Rontgen- tai kuvantamisyksikko

Sairaalan yhteydessa toimii kuvantamisyksikko, joka ottaa sairaalan tarvitsemat rontgen- ja muut kuvantamistutkimukset. Yksikossa tyoskentelee radiologi ja rontgenhoitajia . Yksikossa tehtavia tutkimuksia ovat muun muassa natiivirontgenkuvat, tietokonetomografiat , magneettikuvaukset , ultraaanitutkimukset , mammografiat ja toimenpideradiologia.

Laboratorio

Laboratorio huolehtii sairaalan tarvitsemista laboratoriotutkimuksista. Tutkimukset jakaantuvat useampaan alaan, kuten kliininen kemia , patologia , mikrobiologia , kliininen fysiologia ja isotooppilaaketiede. Kliinisen kemian laboratorio muun muassa ottaa verikokeita ja huolehtii verikeskustoiminnasta. Patologian laboratorio tutkii kudos- ja solunaytteita seka saattaa huolehtia ruumiinavauksista . Mikrobiologian yksikko tekee bakteeri - ja virustutkimuksia ja -viljelyita. Kliinisen fysiologian yksikossa tehdaan muun muassa keuhkojen ja sydamen toimintaa kuvaavia tutkimuksia, kuten rasitus-EKG:ita ja spirometrioita , seka neurofysiologisia tutkimuksia, kuten aivosahkokayria eli EEG:ita . Isotooppilaaketiede tuottaa isotooppitutkimuksia ja -hoitoja, kuten PET - ja gammakuvauksia .

Sairaaloissa on, laitoksen koon ja erikoistumisen mukaan, usein myos muita yksikoita. Sairaalassa voi toimia kuntoutusyksikko, jossa kuntoutetaan henkiloita ja parannetaan heidan toimintakykyaan. Dialyysiosastolla voidaan antaa dialyysihoitoa munuaistauteja sairastaville. Lisaksi sairaaloissa toimii laakintalaite-, apuvaline- ja kiinteistohuollon yksikoita seka hallinnollisia yksikoita, kuten ensihoitokeskus, jonka tehtaviin kuuluu vastata sairaanhoitopiirin alueen ensihoitopalvelusta.

Suomen viisi suurinta ja monialaisinta sairaalaa on yliopistollisia sairaaloita. Ne ovat Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala , Tampereen yliopistollinen sairaala , Turun yliopistollinen keskussairaala , Kuopion yliopistollinen sairaala seka Oulun yliopistollinen sairaala . Yliopistollinen sairaala koostuu nimessaan mainittavassa kaupungissa sijaitsevasta paasairaalasta seka useasta pienemmasta alasairaalasta, joista osa saattaa olla sairaalan nimessa mainittavan kaupungin naapurikunnissa. Yliopistollisen sairaalan yhteydessa toimii sairaalan nimessa mainittavassa kaupungissa sijaitsevan yliopiston laaketieteellinen tiedekunta , ja sairaalassa annetaan opetusta eri laaketieteen alojen ja hoitotyon opiskelijoille. Yliopistollisissa sairaaloissa ovat edustettuina kaikki tai lahes kaikki laaketieteen erikoisalat.

Keskussairaala on ei-yliopistollisen sairaanhoitopiirin keskeisin sairaala, jossa useimmat laaketieteen alat ovat edustettuina. Suurin niista on Keski-Suomen Sairaala Nova Jyvaskylassa . Keskussairaaloita on yksi jokaisessa maakunnassa , poikkeuksena Etela-Savo ja Lappi , joissa niita on kaksi. Sairaanhoitopiireja on Suomessa 20, ^[4] ja niiden rajat noudattelevat likimain maakuntarajoja erain poikkeuksin. Kukin keskussairaala kuuluu jonkin yliopistosairaalan alaisuuteen, jonne potilaat voidaan tarvittaessa siirtaa, mikali keskussairaala ei voi tarjota sopivaa hoitoa. Keskussairaaloissa toimii erikoissairaanhoidon ymparivuorokautinen paivystys.

Aluesairaala on sairaanhoitopiirin pienempi sairaala, jossa yleensa toimivat vain keskeiset erikoisalat. Sairaalat voivat olla erikoistuneita johonkin alaan tai potilasryhmaan. Monesti aluesairaaloissa on ainakin sisatautien, usein myos kirurgian osastot. Joskus suuret sairaalat on jaettu yksikoihin, jotka sijaitsevat fyysisesti eri rakennuksissa; esimerkeiksi sopivat lastensairaalat ja psykiatriset sairaalat . Sairaalat voivat olla myos yksityisia; Suomessa ei toistaiseksi kuitenkaan ole yhtaan yksityista yliopistollista sairaalaa.

Suomen sairaalat
nimi	sairaalatyyppi	sijaintikunta	tiedekunta
Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala	yliopistollinen keskussairaala	Helsinki
Kuopion yliopistollinen sairaala	yliopistollinen keskussairaala	Kuopio
Oulun yliopistollinen sairaala	yliopistollinen keskussairaala	Oulu
Tampereen yliopistollinen sairaala	yliopistollinen keskussairaala	Tampere
Turun yliopistollinen keskussairaala	yliopistollinen keskussairaala	Turku

• Luettelo Suomen sairaaloista
• Parantola
• Yksilovastuinen hoitotyo

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sairaala Wikimedia Commonsissa