Saharan etelapuolinen Afrikka eli Musta-Afrikka ^[1] on se osa Afrikkaa , joka sijaitsee Saharan autiomaasta etelaan. Saharan etelapuolinen Afrikka eroaa merkittavasti kulttuurillisesti Saharan siita erottamasta Pohjois-Afrikasta . Viimeisen jaakauden loppumisesta lahtien alueita on Niilin laaksoa lukuun ottamatta erottanut Saharan autiomaa. Saharan etelapuoliseen Afrikkaan voidaan laskea eri maaritelmien mukaan yli 40 valtiota.

Alueen vakiluku on eri maaritelmien mukaan 622?840 miljoonaa, ja se kaksinkertaistuu 25 vuodessa. Syntyvyys on keskimaarin 6,1 lasta naista kohden, ja lapsikuolleisuus on korkea. ^[2]

Saharan etelapuolinen Afrikka on ihmislajin alkukoti, ja sielta, Etiopiasta , on loydetty ihmisen varhaisimmat fossiilit.

1800-luvulla Saharan etelapuolinen Afrikka oli eurooppalaisille ja lansimaille ”pimeaa Afrikkaa”, jota ei ollut tutkittu tai kartoitettu. Eurooppalaiset valloittivat suurimman osan mantereesta 1800-luvun kuluessa ensimmaiseen maailmansotaan paattyneella valloituskaudella siirtomaikseen .

Saharan etelapuolisessa Afrikassa on laajat luonnonvarat ; toisaalta muita kuin mineraaleja on vaikea vieda maailmanmarkkinoille.

Saharan etelapuolinen Afrikka on maailman koyhinta aluetta. ^[2] Alueella on maailman vakavin AIDS -ongelma, ja vuoden 1997 lopussa HI-virusta kantoi 21 miljoonaa aikuista. Lisaksi sita vaivaavat pitkaan jatkuneet aseelliset konfliktit ja laaja korruptio . ^{[2] [3]}

Tulot (GNI) henkea kohden ovat moninkertaistuneet Saharan etelapuolisessa Afrikassa: 137 Yhdysvaltojen nykydollaria vuonna 1962, 503 vuonna 2000 ja 1738 vuonna 2014. Elinianodote oli 41, 51 ja 59 vuotta, vastaavasti. Koulussa kaynti oli 82 % vuonna 2000 ja 98 % vuonna 2014. Vaestonkasvu on kiihtynyt. Hiilidioksidipaastot ovat alempia kuin 1980-luvulla. ^[4]

• Lansi-Afrikka
• Keski-Afrikka
• Ita-Afrikka
• Etelainen Afrikka

• Teppo, Annika (toim.): Afrikan aika. Nakokulmia Saharan etelapuoliseen Afrikkaan . Gaudeamus, 2011 ISBN 978-952-495-199-9