AB SKF (alun perin Svenska Kullagerfabriken AB ) on vuonna 1907 perustettu ruotsalainen teollisuusyritys. Sen kotipaikka on Goteborgissa . SKF on laakereiden , kunnonvalvontatuotteiden ja -ohjelmien, kunnossapidon, avoimen voimansiirron , voitelun ja voitelujarjestelmien, tiivisteiden, mekatroniikan seka naihin liittyvien palvelujen kansainvalinen toimittaja.

Yrityksen historia pohjautuu Sven Wingquistin vuonna 1907 Ruotsissa saamaan patenttiin numero 25406, jonka nimi oli ”Monirivinen, itseasennoituva radiaalinen kuulalaakeri ”. Patentti myonnettiin 6. kesakuuta 1907 samanaikaisesti kymmenessa maassa. Uusi kuulalaakerityyppi oli suosittu heti alusta alkaen. Vuonna 1910 yrityksella oli 325 tyontekijaa ja toimisto Britanniassa . Valmistus aloitettiin myohemmin useissa eri maissa.

Vuonna 1912 SKF toimi 32 maassa ja vuonna 1930 valmisti tuotteita jo 12 eri maassa. Suurin tehdas oli Philadelphiassa , Yhdysvalloissa .

Assar Gabrielsson, joka oli SKF:n myyntijohtaja, ja Bjorn Prytz, SKF:n toimitusjohtaja, perustivat Volvo AB:n vuonna 1926. Aluksi Volvo AB oli SKF:n autoihin keskittynyt alaosasto. Vuoden 1927 alussa SKF rahoitti ensimmaisen tuhannen auton valmistuksen Hisingenissa , Goteborgin lahistolla. SKF kaytti autotuotannossa yhta rekisteroimaansa tuotenimea, ”AB Volvo”, joka on kaannos latinankielisesta ilmauksesta ”Mina pyorin”, ja joka luonnollisesti toi mieleen myos kuulalaakerit. SKF omisti Volvon vuoteen 1935 saakka.

1930-luvulla SKF:lla oli tytaryhtioita ulkomailla, suurimmat niista Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa nimella VKF ( Vereinigte Kugellagerfabriken A.G. ). ^[1] Hugo von Rosen ^selvenna karkotettiin Yhdysvalloista sukulaisensa Eric von Rosenin natsiyhteyksien takia. ^[1] Jossakin vaiheessa toista maailmansotaa noin 10 prosenttia Natsi-Saksan kuulalaakereista tuli Ruotsin tehtailta ja VKF tuotti niista noin 40 prosenttia. ^lahde?

1970-luvulla SKF jarjesteli toimintojaan merkittavasti uudelleen Euroopassa. SKF aloitti edistyksellisen Production Concept for the 80s -projektin, jonka tarkoituksena oli hoitaa tuotannon yovuorot kaytannossa taysin ilman henkilokunnan lasnaoloa. Jotta tuotanto voisi kasvaa ja tuotteiden korkea laatu pystyttaisiin takaamaan, tarvittiin tuotantoon jatkuva ja automaattinen siirtojarjestelma. Tahan SKF kehitti muovisen Flexlink-kuljetinjarjestelman. SKF irrotti FlexLinkin omaksi yrityksekseen vuonna 1997.

SKF on nykyisin maailman johtava vierintalaakereiden tuottaja ^lahde? . Yrityksella on noin 40 000 tyontekijaa ^lahde? . Tuotantoa SKF:lla on 100 tehtaassa 73 maassa ^lahde? . SKF:n liikevaihto vuonna 2017 oli noin 78 miljardia Ruotsin kruunua ja voitto 9,0 miljardia kruunua ^lahde? . SKF Group koostuu talla hetkella noin 150 yrityksesta, joihin kuuluu esimerkiksi entinen Chicago Rawhide Yhdysvalloissa. Uusimmista hankinnoista mainittakoon Economos, joka kuului aiemmin itavaltalaiseen Salzer Holding-yritykseen, seka ABBA, taiwanilainen lineaaritoimilaitteiden toimittaja ^lahde? .

SKF:n merkittavimpia asiakkaita ovat General Motors , Rolls-Royce ja Pratt & Whitney . SKF:n laakereita kaytetaan myos Ferrarin kilpa-autoissa, esimerkiksi Formula 1 -autoissa. SKF myos sponsoroi F1-ajoja. Toinen merkittava SKF:n toiminta-alue on energia-ala , muun muassa sahkon tuotantoon tarkoitetut tuuliturbiinit . ^lahde?

SKF:n tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa:

• laakerit
• kunnonvalvontatuotteet ja -ohjelmat
• avoimen voimansiirron jarjestelmat
• voitelutuotteet ja voitelujarjestelmat
• tiivisteet
• mekatroniikka
• palvelut

SKF:lla on oma Business Excellence -ohjelma, jolla jatkuvasti kehitetaan liiketoimintaprosesseja. Ohjelma perustuu hyvaksi havaittuihin menetelmiin, kuten TQM ja Lean, Six Sigma ja korkeatasoiseen projektinhallintaan. Monessa mielessa SKF:n laatuohjelma muistuttaa EFQM-menetelmaa.

SKF:n toimitusjohtaja, Tom Johnstone, sai Euroopan Six Sigma Leader of the Year -palkinnon 2006. Palkinnon myonsi International Society of Six Sigma Professionals.

Wallenberg-saatio-omistus ( FAM , Foundation Asset Management , Knut ja Alice Wallenbergin saatio) on huomattava. ^{[2] [3] [4] [5] [6] [7] [8]}

• skf.com/portal/skf_gb/home/aboutskf?contentId=057619
• Wilkins, Mira: The history of foreign investment in the United States, 1914-1945 . Harvard studies in business history 43. Cambridge, Mass.: Harvard University Press, 2004. ISBN 0-674-01308-5 .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta SKF Wikimedia Commonsissa

• SKF:n kotisivut (englanniksi)
• SKF:n suomenkieliset sivut

n k m OMX Stockholm 30 ABB Alfa Laval Assa Abloy Astra Zeneca Atlas Copco Autoliv Boliden Electrolux Ericsson Essity Evolution Getinge Hexagon Hennes & Mauritz Investor Kinnevik NIBE Industrier Nordea Bank Sandvik SBB SCA SEB Sinch Sv. Handelsbanken SKF Swedbank Tele2 Telia Company Volvo Paivitetty: 5. tammikuuta 2024