Segoun alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Segoun alue
Region de Segou
Ségoun alue Malin kartalla.
Segoun alue Malin kartalla.
Ségoun alueen piirit.
Segoun alueen piirit.
Valtio Mali
Hallinto
 ? hallinnollinen keskus Segou
Pinta-ala 62 504 km²
Vakiluku (2009) 2 338 300

Segoun alue ( ransk. Region de Segou ) on hallintoalue Malin keskiosassa. Sen pinta-ala on 62 504 neliokilometria [1] . Asukkaita on 2 338 300 henkea (vuonna 2009) [2] .

Maantiede ja ilmasto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Segoun alue rajoittuu pohjoisessa Mauritaniaan , koillisessa Timbuktun ja idassa Moptin alueisiin, kaakossa Burkina Fasoon , etelassa Sikasson ja lannessa Koulikoron alueisiin [3] . Alue on etupaassa tasankoa, joka muuttuu etelassa Mandingon ylangoksi ja pohjoisessa Saharan autiomaaksi. Tarkeimmat vesistot ovat Niger ja sen sivujoki Bani . Nigerin tulvatasanko kasittaa yli 5 300 neliokilometrin laajuisen alueen. [4] Hyotykaivannaisiin kuuluvat kaoliini ja bauksiitti . [5]

Alueen etelaosa kuuluu Sudanin ja pohjoisosa Sahelin ilmastovyohykkeisiin. Vuotuinen sademaara on etelassa 550?750 ja pohjoisessa 150?350 millimetria. Kasvillisuus vaihtelee etelan metsasavannista pohjoisen pensasaroon . [4]

Hallinnollinen jako ja asutus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alue kasittaa seitseman piiria: Baroueli , Bla , Macina , Niono , San , Segou ja Tominian . Niihin kuuluu 115 maalaiskuntaa ja kolme kaupunkikuntaa: Niono , San ja Segou . [1] Kaupunkivaeston osuus on 8,6 % [6] . Kylia on yhteensa 2 203 [3] .

Alueella asuu 16,1 % Malin vaestosta [7] . Asukastiheys on Bamakon ja Sikasson alueen jalkeen maan suurin, 36,3 henkea neliokilometrilla [8] . Yli puolet vaestosta elaa jokien laheisyydessa [9] . Asukkaat ovat bambaroita , miniankoja , boboja , soninkeja , bozoja , somonoja , fulbeja ja maureja [10] . Puhutuimmat kielet ovat bambara (74,5 %), bobo (7,9 %), minianka (5,5 %), fulani (4,5 %), dogon (1,6 %) ja samo (1,0 %) [11] .

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alueen historiaan kuuluu Segun bambaravaltio, jonka Umar Tallin johtamat tukulorit valtasivat vuonna 1861. Ranskalaiset saapuivat alueelle vuonna 1890. Segoun piiri perustettiin vuonna 1893 ja Segoun alue vuonna 1960. [12]

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Segousta on maantieyhteydet Bamakoon, Sikassoon ja Moptiin . Alueen 13 899 kilometrin pituisesta tieverkosta vain 806 kilometria on asfaltoitu. Nigerilla on laivaliikennetta kolme kuukautta kestavan korkean veden ajan. [13] Muuna aikana liikennointi tapahtuu veneilla, ja ainoastaan Segoussa ja Macinassa on satamalaiturit. Alueella on lanka- ja matkapuhelinverkot, mutta useissa maaseutupiireissa ei ole sahkoa. Nigerjoella on Markalan saannostelypato ja Office du Nigerin keinokastelukanavat ja Banijoella Talon saannostelypato. [14]

Seudun paaelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Tarkeimmat viljelykasvit ovat riisi , hirssi , durra , maissi ja fonio . Myytavaksi viljeltyjen puuvillan , maapahkinan ja sokeriruo’on merkitys on vahentynyt, mutta niita ovat korvanneet soija , teehibiskus , seesami ja vihannekset. [15] Kotielaimia ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, siat, hevoset, kamelit ja siipikarja. [16] Segoun alue on Malin suurin karjan vieja ulkomaille. Kalastuksen ja varsinkin kalanviljelyn merkitys on lisaantynyt. [15] Segouhun, Saniin, Pelenganaan ja Nionoon keskittynyt teollisuus jalostaa etupaassa maatalouden tuotteita. Lisaksi harjoitetaan kasityoammatteja ja kaupankayntia. [17]

Koulutus ja terveydenhuolto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2009 alueella kavi koulua 63,4 % alakouluikaisista (tytoista 59,1 %), mika on hieman alle Malin keskiarvon [18] . Segoussa toimii vuonna 2009 perustettu Malin ensimmainen maaseutuyliopisto [19] . Terveyspalveluihin kuuluvat aluesairaala, kahdeksan piiripoliklinikkaa ja 163 kunnallista terveyskeskusta [20] .

Matkailu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alueen matkailunahtavyydet ovat keskittyneet Nigerjoen varrelle seka etelaan Falon ja Timissan valiselle seudulle [21] . Segoussa jarjestetaan vuosittainen musiikkifestivaali Festival sur le Niger ja Markalassa somonokalastajien naamio- ja nukkefestivaali [22] . Alueella on 21 majoituslaitosta (vuonna 2009), jotka sijaitsevat etupaassa Segoussa ja Sanissa [23] .

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Plan, s. 19.
  2. ↑ RGPH, s. 14.
  3. ↑ a b Synthesis des 118 Plans Communaux de Securite Alimentaire de la Region de Segou 2008-2012 aec.msu.edu . 2008. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 16.6.2012. (ranskaksi)
  4. ↑ a b Bienvenue, s. 3.
  5. ↑ Plan, s. 23.
  6. ↑ RGPH, s. 54.
  7. ↑ RGPH, s. 51.
  8. ↑ RGPH, s. 20.
  9. ↑ Bienvenue, s. 4.
  10. ↑ Carte Culturelle du Mali. Esquisse d’un Inventaire de Patrimoine Culturel National malikunnafoni.com . Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 16.6.2012. (ranskaksi)
  11. ↑ 4eme Recensement General de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Tome 1: Serie demographique, s. 440 (pdf) instat-mali.org . Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 3.7.2018.
  12. ↑ Bienvenue, s. 2.
  13. ↑ Profil econimique region de Segou cr-segou.org . Viitattu 7.8.2016. [ vanhentunut linkki ]
  14. ↑ SRAT, s. 29?30.
  15. ↑ a b Plan, s. 22?23.
  16. ↑ SRAT, s. 10.
  17. ↑ Plan, s. 23?24.
  18. ↑ RGPH, s. 68.
  19. ↑ MaliActu.net: Universite regionale de Segou: La formation adaptee a l’offre d’emploi maliactu.net . Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 8.8.2016.
  20. ↑ Monographie de la Region cr-segou.org . Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 8.8.2016.
  21. ↑ Environnement economique cr-segou.org . Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 8.8.2016.
  22. ↑ Office Malien du Tourisme et de l’Hotellerie officetourismemali.com . Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 8.8.2016.
  23. ↑ SRAT, s. 29.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Segoun alue .


Mali
Malin alueet
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Segoun_alue&oldid=22384072 ”