Sahkokirja (myos e-kirja , elektroninen kirja , sahkoinen kirja , digitaalinen kirja ) on sahkoisessa muodossa oleva kirjallinen teos . Sahkokirjoja julkaistaan useimmiten Internetissa (aiemmin CD-levylla ). Sahkokirjaa voi yleensa lukea tietokoneelta , alypuhelimista , taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen naytolta. Usein kaupallisiin sahkokirjoihin on kayttooikeuksien hallinnalla rajoituksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittaa tai tulostaa.

Sahkokirjat kokivat boomin 2010-luvun alussa, jolloin niiden ennustettiin nousevan haastamaan perinteisen kirjan. Yhdysvalloissa sahkokirjojen myynti onkin kasvanut voimakkaasti vuodesta 2008 lahtien. ^[1] Siella sahkokirjojen myynnin huippuvuosi oli 2014, jolloin sahkokirjojen osuus oli 26 % kirjojen kokonaismyynnista. ^[2] Sahkokirjojen lukulaitteiden myynti oli huipussaan 2011. ^[3] Britanniassa kuluttajien tarkoitettujen sahkokirjojen myynti saavutti huippunsa 2014, jonka jalkeen se on ollut laskussa. Nousua on ollut sen jalkeen lahinna oppikirjoissa ja tieteellisessa kirjallisuudessa. ^[4] 2010-luvun puolivalin jalkeen kiinnostus sahkokirjoihin vaheni. Kuluttajille tarkoitettujen sahkokirjojen myynti romahti Britanniassa 2016 17 %. Samaan aikaan perinteisten kirjojen ja lehtien myynti kasvoi 7 %. ^[3] Vuosina 2015–2016 sahkokirjojen myynnin arvo putosi Yhdysvalloissa 21,8 %. ^[5]

Sahkokirjoja on runsaasti vapaassa levityksessa Internetissa. Yksi tunnetuimmista ja laajimmista ilmaisten sahkokirjojen kokoelmista on Gutenberg-projekti , johon on digitalisoitu tuhansia vapaasti levitettavia kirjoja, joiden tekijanoikeudet ovat menneet umpeen. Gutenberg-projektin kirjat jaettiin aluksi tekstitiedostoina, myohemmin niita on muotoiltu myos HTML -kielella ja muissa muodoissa. Kirjat kirjoitettiin digitaaliseen muotoon vuoteen 1989 asti kasin, ennen kuvanlukijoiden ja tekstintunnistuksen kehitysta.

Etenkin tietokirjallisuutta on jaettu paljon PDF -muodossa. Adobe on lisannyt Acrobat -ohjelmaan myos ominaisuudet, joilla PDF-tiedostoja voidaan suojata ja estaa niiden kopiointi ja tulostus. Uudemmat sahkokirjat julkaistaan usein ePub -muodossa.

Syksylla 2004 Google ilmoitti Frankfurtin kirjamessuilla ryhtyvansa kirjojen digitointiin. Google Books avattiin joulukuussa 2004. Sen kautta voi tehda hakuja kirjojen sisallosta, kuten Googlen hakukoneella aiemmin Webista. Googlen hakukone naytti tuloksia myos tekijanoikeuden suojaamista teoksista ja viisi suurta kustantajaa haastoi pian Googlen oikeuteen tekijanoikeuksiensa rikkomisesta. Juttu sovittiin 2008 ^[6] . Vuonna 2010 Google ilmoitti perustavansa sahkoisen kirjakaupan kilpailemaan Amazonin, Barnes & Noblen ja Applen kanssa.

1990-luvulla yleistyivat CD-levylta toimivat suurteokset, kuten tietosanakirjat . CD-levy sisalsi usein itse teoksen ohella myos Windows-sovelluksen sisallon selaamiseen. Nama mahdollisti CD-ROM-asemien yleistyminen 1990-luvun alussa ja vuoden 1991 Multimedia PC -maarittelyt. Tallaiset teokset jaivat melko lyhytaikaiseksi boomiksi . WSOY:n CD-Factaa julkaistiin CD-ROMilla 1994–2005 ja Microsoftin MSN Encartaa vuosina 1993–2009. CD-levylta, ja myohemmin DVD:lta, toimivien teosten lopun syyksi on sanottu Internetin kasvanutta tarjontaa.

Vapaasti jaettavien ja tekijanoikeuksiltaan vanhentuneiden teosten teksti- ja HTML -muodon lisaksi sahkokirjoille on kehitetty eraita erikoistuneita formaatteja.

Kaupallisten sahkokirjojen lukemiseen kaytetaan usein PDF -muotoisia tiedostoja. Niita voi lukea esimerkiksi Adobe Reader ja Adobe Digital Editions -ohjelmilla, jotka ovat tehokkaita suojausominaisuuksiltaan. Ne myos sailyttavat kirjan muotoilun tasmalleen sellaisena, jollaiseksi se on asetettu ? tietokoneesta ja kaytettavista ohjelmista riippumatta. Jonkin verran piratoituja kirjoja on jaettu Microsoftin .CHM-formaatissa (Microsoft Compiled HTML Help) ja sarjakuvia harrastajien CBR ja CBZ-muodoissa, jotka sisaltavat skannattuja kuvia .RAR tai .ZIP-formaatissa.

International Digital Publishing Forum (IDPF) julkaisi 2007 avoimen EPUB -standardin sahkokirjojen levittamiseksi ja myymiseksi. Sen etuna on tekstin juoksevuus, jolla sisalto rivittyy usealle nayttokoolle.

Sahkokirjoja voi itse julkaista ilmaiseksi mm. seuraavilla tahoilla:

Amazon Kindle -lukulaitteelle tarkoitetun kirjan tulee laatia Microsoft Wordin doc- tai docx-formaatissa ja tallentaa htm- tai html (suodattu) -formaatissa.

Lulu -kustantamossa kirjat julkaistaan ePub-formaatissa.

Suomalainen Ellibs -verkkokauppa ottaa myyntiin ilman erillisia kustannuksia PDF- ja ePub-muodoissa olevia kirjatiedostoja.

Smashwords -kustantamossa hyvaksytyt sahkokirjat kulkevat eri jakelupisteille kuten Apple iBookstore, Barnes & Noble, Sony Reader Store, Kobo, the Diesel eBook Store, Baker & Taylor's Blio ja Axis360. Smashwords hyvaksyy ainoastaan MS Wordin *.doc-formaatissa olevat kirjat.

Ylla mainityissa kustannuspaikoissa julkaisija/tekija maarittaa itse kirjansa myyntihinnan. Tekijan osuus on 60?80 prosenttia myyntihinnasta.

Gutenberg-projekti hyvaksyy ainoastaan ilmaisia julkaisuja. Tekstin tulee olla PDF-formaatissa.

Kirjoita itse -palvelun kautta kuka tahansa voi saada kirjansa Elisa Kirjassa myyntiin sahkoisessa muodossa. ^[7]

Projekti Lonnrotissa , vuodesta 2005, digitoidaan suomalaisten kirjailijoiden suomen- ja ruotsinkielisia teoksia seka suomenkielista kaannoskirjallisuutta. Sinne tallennetaan tekijanoikeuksista vapaita kirjoja; kirjailijan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Kirjat on ladattavissa maksutta projektin sivulta helposti omalla koneella avautuvassa zip-muodossa. Kirjat loytyvat kirjailijan mukaan ^[8] tai valmistumisjarjestyksessa. ^[9] Julkaisuja maalis-huhtikuussa 2019 on noin 2000.

Projekti Lonnrot tekee yhteistyota Project Gutenbergin kanssa, joka on vastaava kansainvalinen hanke. Lisarajoitteena ikarajoitteen lisaksi Project Gutenbergilla on, etta teoksen pitaa olla julkaistu ennen vuotta 1924. Eri kielialueilta viisi eniten Gutenbergille julkaisuja tehneet: 1. englanti 48 008, 2. ranska 2 956, 3. suomi 1 985 ^[10] ; 4. saksa 1 736 ja 5. hollanti 797 kpl (21.3.2019). ^[11] Latausmuotoja Gutenbergilla on useita: HTML , epub , Kindle , Plain txt, txt ja zip . Epub ja Kindle ?teokset voidaan lahettaa myos Dropboxiin , Google Driveen ja/tai OneDriveen . Maaliskuussa 2019 Project Gutenbergin teosten lukumaara on yli 59 000.

Erikoistuneet sahkokirjojen lukulaitteet saivat uutta vauhtia 2000-luvun alussa E Ink -yhtion kehitettya samaa nimea kantavan nayttotekniikan, joka mahdollistaa taustavalottoman korkean kontrastin nayton valmistamisen. Lisaksi E Ink -tekniikka ei kuluta lainkaan sahkoa nayton yllapitamiseen, mika pienentaa laitteiden virrankulutusta. Tama tekniikan ensimmaisia edustajia olivat Sonyn laitteet, kuitenkin Amazon Kindle nousi myydyimmaksi verkkokauppa Amazon.comin laajan sisaltovalikoiman ansiosta. Huhtikuussa 2010 Apple julkaisi oman iPad -tablet-tietokoneensa, tosin perinteisella nayttotekniikalla. Sen iBooks-ohjelmalla voi hyodyntaa Applen omaa iBookstore-verkkokauppaa. Lokakuussa 2010 Barnes & Noble julkaisi varillisella kosketusnaytolla varustetun version Nook -lukulaitteestaan ^[12] ja Amazon tiedotti tuovansa Kindle -kayttajiensa ulottuville lahitulevaisuudessa mahdollisuuden lainata ostamiaan sahkokirjoja toisilleen 14 vuorokauden ajaksi ^[13] .

Ensimmaiset suomalaisten julkisten kirjastojen tarjoamat sahkokirjat lienevat olleet Helsingin kaupunginkirjastolla. Kirjakaapelin perustamisen yhteydessa vuonna 1994 sen Kaapelisolmu -palvelimelta oli ladattavissa Helsingin yliopiston ftp.funet.fi -palvelimelta kopioitu Kalevala , Tuva Korsstromin haastattelukirja Berattelsernas aterkoms ja Osuuskunta Katto-Menyn tekema sovitus Wam Katin Zagrebin paivakirjasta . ^[14] Funetissa oli tuolloin ladattavissa Kalevalan lisaksi myos Vanrikki Stoolin tarinat . ^[15]

Myohemmin Suomessa on julkaistu sahkokirjoina muun muassa Creative Commons -lisenssilla levittamisen sallivat Avoin Elama ja Lueminut -kirjat. Gummerus julkaisi marraskuussa 2008 ensimmaisen sahkokirjansa, Tuomas Vimman Gourmet’n . ^[16] Elisa Kirja on Elisa Oyj :n tuottama e-kirjojen ja aanikirjojen palvelu, ja silla on tarjolla kaikkein laajin valikoima suomalaista kirjallisuutta sahkoisessa muodossa. Elisa Kirja perustettiin vuonna 2010, ja sen tarjontaan kuuluu yli 9 000 teosta. Valikoimassa on myos runsaasti ilmaisia kirjallisuuden klassikkoja. ^[17]

Sahkoisten kirjojen lukulaitteet tulivat Suomessa myyntiin syksylla 2010 . ^[18] Syyskuussa 2010 Akateeminen Kirjakauppa avasi Latauskauppa -nimisen palvelunsa, josta oli mahdollista hankkia sahkokirjoja ja lukulaitteita. ^[19]

Suomessa useilla kaupunginkirjastoilla ja erikoiskirjastoilla (esimerkiksi yliopistojen kirjastoilla) on kokoelmissaan jonkin verran sahkokirjoja, joita voi joko lainata Internetin kautta omalta kirjastoalueelta tai lukea kirjastossa. Monet suomalaiset kirjastot ovat ryhtyneet myos lainaamaan lukulaitteita asiakkaille.

Alkuvuosina suomalaiset naiset lukivat sahkoisia kirjoja miehia enemman, mutta vuonna 2018 ero tasoittui kun etenkin alle 40-vuotiaat ja vahemman koulutetut miehet loysivat e-kirjat. ^[20]

Suomen suurimmat sahkokirjojen myyjat loppuvuonna 2018 olivat ^[20] :

• Elisa Kirja (36 %)
• BookBeat (24 %)
• Storytel (12 %)
• Ellibs (9 %)
• Amazon Kindle (6 %) ja
• Suomalainen Kirjakauppa (5 %).
• Muiden osuus oli 8 %.

• Kammentietokone
• Gutenberg-projekti
• Australian Gutenberg-projekti
• Kanadan Gutenberg-projekti
• Runeberg-projekti
• Luettelo sahkokirjojen lukulaitteista

• Heikkila, Harri: Tama ei ole kirja : sahkokirjan valtavirtaistumisen haasteet. Vaitoskirja. Helsinki : Aalto-yliopisto, 2017. ISBN 978-952-60-7300-2 .
• Paavonheimo, Jari: Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2006. ISBN 951-692-628-2
• Saarinen, Lauri, Joensuu, Juri & Koskimaa, Raine (toim.): Kirja 2010: kirja-alan kehitystrendit. Jyvaskyla: Jyvaskylan yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2001. ISBN 951-39-1047-4
• Jeff Gomez: Print is Dead

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sahkokirja .

Tietoa sahkokirjoista

• sahkoinenkirja.fi , informatiivista tietoa sahkoisista kirjoista ja niiden lukemiseen tarkoitetuista lukulaitteista
• sahkoinenkirja.wordpress.com , blogi sahkoisista kirjoista ja niiden lukemiseen tarkoitetuista lukulaitteista
• Matkalla e-maailmaan -videosarja , neliosainen tietopakettisarja e-kirjoista, Kirjastokaista
• Sahkokirjat.fi ( Arkistoitu ? Internet Archive), kaytannollista tietoa sahkokirjoista, lukulaitteista ja tietoa mista sahkokirjoja saa hankittua (kirjastojen palvelut ja kaupat)

Sahkokirjakokoelmia

• Gutenberg-projektin ilmaiset suomenkieliset sahkokirjat
• Runeberg-projekti , pohjoismaisten sahkokirjojen kokoelma
• Projekti Lonnrot , suomen ja ruotsinkielisia tekijanoikeuksista vapautuneita teoksia
• Iltasatu-verkkopalvelun ilmaiset suomenkieliset lastensadut
• Yleisten kirjastojen eKirjasto

Kirjakaupat

• Tuhansia tietokirjoja sahkokirjoina, Ellibs.fi , myos lainaksi useimmista Suomen kirjastoista
• eLibris Kirjakauppa www.elibris.fi Kymmeniatuhansia englanninkielisa e-kirjoja ja satoja suomenkielisia e-kirjoja, fiktiota, dekkareita, tietokirjoja, yms.
• nettikirja.com Suomalainen sahkokirjasivusto
• Kirjoja.fi ( Arkistoitu ? Internet Archive) Suomalainen e-kirjakauppa
• Elisa Kirja Elisan kattava e-kirjakauppa
• iBookstore. Applen e-kirjakauppa, jonka kirjoja voi lukea iPadilla, iPhonella ja iPodilla