Tama artikkeli kasittelee ruteenin kielta, etnisesta ryhmasta katso
ruteenit
. Myos alkuaine
ruteniumista
(Ru) kaytetaan nimitysta ruteeni.
Ruteeni
on
itaslaavilainen kieli
kuten
ukraina
,
valkovenaja
ja
venaja
. Kielta pidetaan uhanalaisena.
[2]
Ruteenia puhutaan
Ukrainassa
Taka-Karpatian alueella
,
Slovakian
itaosissa, Etela-
Puolassa
(jossa sita kutsutaan myos nimella
łemkowski
(
lemko
) kielelle ominaisen sanan
lem
(л?м, ’vain’) vuoksi) ja
Unkarissa
.
Serbian
Vojvodinan
autonomisen alueen
pannonianruteenia
pidetaan monissa yhteyksissa ruteenin kielen murteena, mutta osa kielitieteilijoista pitaa sita erillisena,
lansislaavilaisena kielena
. Ukrainassa ruteenia pidetaan yleisesti ukrainan murteena, koska se on lahella ukrainan
hutsulin
murretta. Suurin osa ruteenin puhujista kuitenkin itse pitaa kieltaan ukrainasta erillisena.
lahde?
Kielen standardoinnin suurimpana ongelmana on puhujien jakautuminen neljaan maahan. Jokaisessa maassa on toisistaan poikkeava
oikeinkirjoitus
(kyrillisin kirjaimin
[3]
) ja kielioppistandardi, jotka perustuvat ruteenin eri murteisiin.
[4]
Ruteenin puhujien maaraa on vaikea tarkasti maarittaa, mutta se on arvioitu miljoonaksi. Ethnologue.com antaa puhujien maaraksi Ukrainassa 560 000 (vuonna 2000) ja Slovakiassa 55 500 (2013).
[5]
Ensimmainen maa, joka tunnusti virallisesti ruteenin kielen, tarkemmin ottaen pannonianruteenin, oli silloinen
Jugoslavia
. Vuonna 1995 ruteeni tunnustettiin vahemmistokieleksi Slovakiassa. Siella ruteeni on virallisen kielen asemassa niissa kunnissa, joissa yli 20 % asukkaista puhuu sita
[6]
. Myos Vojvodinassa kielella on virallinen asema.
[7]
Yhdysvalloissa on ilmestynyt ruteeninkielisia lehtia,
Ameryka
ja
Amerikanskyi Russky Vjestnik
.
[8]
Ensimmainen ruteeninkielinen romaani on Yhdysvalloissa asuneen pastorin
Emil Kubekin
Marko ?oltys
.
[9]
|
Etinen
|
Keskinen
|
Takainen
|
Suppea
|
i
|
?
|
u
|
Lahes suppea
|
?
|
|
|
Puolisuppea
|
e
|
|
? | o
|
Avoin
|
|
a
|
|
Lahde:
[10]
Lahde:
[10]
Lukusanat 1?10 ruteeniksi:
[11]
1
|
2
|
3
|
4
|
5
|
6
|
7
|
8
|
9
|
10
|
?ден
|
два
|
три
|
чотыри
|
пят
|
ш?сть
|
сiм
|
вусям
|
дивять
|
дисять
|
/jeden/
|
/dva/
|
/tri/
|
/?otyry/
|
/pjat/
|
/?ist'/
|
/sim/
|
/vusim/
|
/dyvjat'/
|
/dysjat'/
|