Rudolf Diesel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rudolf Diesel
Henkilotiedot
Syntynyt 18. maaliskuuta 1858
Pariisi , Ranska
Kuollut 29. syyskuuta 1913  (55 vuotta)
Englannin kanaali
Kansalaisuus Saksa
Insinoori
Koulutus Technische Universitat Munchen ja Ludwig-Maximilians-Universitat Munchen
Merkittavat tyot dieselmoottori
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Rudolf Dieselille 1893 myonnetty dieselmoottorin patentti

Rudolf Diesel ( 18. maaliskuuta 1858 Pariisi ? 29. [1] tai 30. syyskuuta 1913 ) oli saksalainen keksija , joka tunnetaan dieselmoottorin keksimisesta.

Varhainen elama ja koulutus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Diesel syntyi Pariisissa vuonna 1858 [2] Elise (o.s. Strobel ) ja Theodor Dieselin kolmantena lapsena. Perhe oli baijerilaisia maahanmuuttajia jotka asuivat Pariisissa Rue Notre Dame de Nazarethin kadulla talossa numero 38. [3] [4] Hanen isansa, kirjansitoja Theodor Diesel oli lahtenyt kotikaupungistaan Augsburgista vuonna 1848. Vuonna 1855 Theodor tapasi Pariisissa tulevan puolisonsa, nurnbergilaisen kauppiaan tyttaren Elise Strobelin. Sittemmin hanesta tuli nahkatuotteiden valmistaja. [5]

Vain muutama viikko Rudolfin syntymasta hanet vietiin Vincennesissa asuvan maanviljelijaperheen luokse, jossa han vietti ensimmaiset yhdeksan kuukautta elamastaan. Kun han palasi takaisin perheensa luokse han muutti heidan kanssa Rue Fontaineau-Roilin kadulle, taloon numero 49. Dieselin perhe karsi taloudellisista vaikeuksista, joten nuori Rudolf Diesel joutui tyoskentelemaan isansa tyopajassa ja toimittamaan nahkatuotteita asiakkaille kottikarryilla. Rudolf kavi protestanttis-ranskalaista koulua ja kiinnostui pian sosiaalisista kysymyksista ja tekniikasta [5] . Erittain hyvana oppilaana 12-vuotias Diesel sai Alkeisopetuksen seuran pronssimitalin ja hanella oli aikomus hakeutua Ecole Primaire Superieuren kouluun vuonna 1870 [5] .

Ranskan ja Preussin sodan puhkeamisen yhteydessa samana vuonna hanen perheensa, kuten monet muut saksalaiset, pakotettiinkin lahtemaan Ranskasta. Perhe asettui Lontooseen , Englantiin, missa Rudolf kavi englantilaista koulua. Ennen sodan paattymista Dieselin aiti lahetti 12-vuotiaan Rudolfin Augsburgiin asumaan taman tadin ja sedan Barbaran ja Christoph Barnickelin luo, jotta Rudolf oppisi puhumaan sujuvasti saksaa ja kavi myos Konigliche Kreis-Gewerbeschulen koulua, jossa hanen setansa opetti matematiikkaa.

14-vuotiaana Diesel vanhemmilleen kirjeen, jossa kertoi haluavansa insinooriksi. Saatuaan peruskoulutuksen vuonna 1873 han ilmoittautui askettain perustettuun Augsburgin teollisuuskouluun. Kaksi vuotta myohemmin han sai Baijerin kuninkaalliselta polyteknillisesta ansiostipendin, jonka han hyvaksyi vanhempiensa toiveiden vastaisesti; nama olisivat mieluummin nahneet hanen aloittavan tyonteon. [6]

Dieselin ajatuksena oli painesytytysmoottori, joka lahestyisi Carnot’n ideaalikoneen hyotysuhdetta. [7] Vuonna 1893 han julkaisi teoksen Theorie und Konstruktion eines rationellen Warmemotors . [8] Diesel sai patentin laitteelleen [9] 23. helmikuuta 1893 ja rakensi toimivan prototyypin vuoden 1897 alussa tyoskennellessaan Maschinenfabrik MAN AG Augsburg -yhtion tehtaalla Augsburgissa . Tama keksinto eli dieselmoottori nimettiin hanen mukaansa. [10] Se tunnettiin aluksi ”oljymoottorina”.

Katoaminen ja kuolema

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Diesel nousi 29. syyskuuta 1913 Antwerpenissa Lontooseen Englantiin lahteneeseen SS Dresden -hoyrylaivaan, silla hanen oli tarkoitus osallistua Lontoon konsolidoidun dieselinvalmistusyhtion kokoukseen. Han nautti illallisen laivalla ja vetaytyi hyttiinsa noin klo 22.00 jatettyaan sanan, etta hanen pitaisi saada heratys seuraavana aamuna kello 6.15. Sen jalkeen hanta ei enaa nahty elossa. Aamulla hytti havaittiin tyhjaksi, eika vuoteessa ollut nukuttu, vaikka yoasu oli aseteltu vuoteelle ja kello oli jatetty paikkaan, josta sen olisi helposti nahnyt vuoteesta. Hattu ja siististi taitettu paallystakki loydettiin kannella olevalta kaiteelta. [11]

Kymmenen paivaa myohemmin hollantilaisen Coertzen -laivan miehisto loysi Pohjanmerelta Norjan rannikon lahelta kelluneen miehen ruumiin, joka oli hajoamistilassa ja mahdoton tunnistaa, joten sita ei nostettu laivaan. Miehisto poimi ruumiin vaatteista henkilokohtaiset esineet ? laakelaukun, lompakon, henkilokortin, taskuveitsen ja silmalasikotelon ? ja jatti ruumiin mereen. Rudolfin poika Eugen Diesel tunnisti 13. lokakuuta esineet isansa omistamiksi. Eras soutaja loysi 14. lokakuuta Dieselin ruumiin Scheldejoen suulta, mutta han joutui heittamaan sen yli laidan huonon saan vuoksi. [12] Rudolf Dieselin liikemiesystava Emanuel Nobel kustansi Eugen Dieselin koulutuksen. [13] Eugen Dieselista tuli kirjailija.

Teorioita katoamisesta ja kuolemasta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Dieselin kuolemasta on olemassa useita teorioita. Kaikille selityksille on kuitenkin vain rajoitetusti todisteita.

Pian Dieselin katoamisen jalkeen hanen vaimonsa Martha avasi pussin, jonka Rudolf oli antanut hanelle juuri ennen matkaa antaen ohjeeksi, etta sen saisi avata vasta viikon paasta. Pussista loytyi 200 000 Saksan markkaa kateista ja useita tiliotteita, jotka osoittavat heidan pankkitilinsa olleen lahes tyhja [14] Paivakirjassa, joka oli Dieselin mukana SS Dresdenilla , oli merkitty paivamaaran 29. syyskuuta 1913 kohdalle risti, joka mahdollisesti osoitti kuoleman ajankohdan [11] . Morton Grosser vaitti vuonna 1978 [4] kirjoittamassaan Dieselin elamakerrassa, etta Diesel olisi tehnyt itsemurhan, silla patenttiriidat olivat heikentaneet taman terveytta. Itsemurhaa on pidetty todennakoisimpana selityksena, silla murhasalaliitosta ei ole todisteita. [1] [9]

Toisen teorian mukaan Diesel surmattiin, koska han kieltaytyi myontamasta saksalaisjoukoille yksinoikeuksia kayttaa keksintoaan. Dieselin on vaitetty aikoneen matkustaa Englantiin tavatakseen Britannian kuninkaallisen laivaston edustajia ja keskustellakseen naiden kanssa mahdollisuudesta saada brittilaisille sukellusveneille dieselmoottoreita. [15] Hanen on myos vaitetty olleen menossa tapaamaan Roverin edustajia. Koska han paatti myyda lisenssin moottoripatentteihinsa kaikille halukkaille, epaillaan, etta saksalaiset agentit surmasivat hanet estaakseen hanta paljastamasta keksintonsa yksityiskohtia Saksan vihollisille tulevassa sodassa . Toinen salaliittoteoria uskoo oljyteollisuuden surmanneen Dieselin, koska han oli suunnitellut moottorin toimivan biooljylla , mika olisi voinut vieda markkinat bensiinia myyvilta yrityksilta. [1] [9]

  1. a b c Ziemann, Marcus: Rudolf Dieselin hamarasta kuolemasta 100 vuotta ? moottori voi edelleen hyvin Yle - Uutiset . 29.9.2013. Viitattu 30.9.2018.
  2. Herring, Peter (2000). Ultimate Train (2000 ed.). London: Dorling Kindersley. ISBN 0-7513-0698-3 ., s. 148.
  3. Rudolf Diesel and the Diesel Engine Priory Press. .
  4. a b Grosser, Morton (1978), Diesel: The Man and the Engine, New York: Atheneum, ISBN 978-0-689-30652-5 .
  5. a b c Sittauer, Hans L. (1990), Biographien hervorragender Naturwissenschaftler, Techniker und Mediziner, issue 32: Nicolaus August Otto Rudolf Diesel, Leipzig, DDR: Springer (BSB Teubner), ISBN 978-3-322-00762-9
  6. Rudolf Christian Karl Diesel Germany Country Information, Famous People in Germany . Arkistoitu 28.3.2012. Viitattu 30.9.2018 (englanniksi) .
  7. Rudolf Diesel britannica.com . Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)
  8. Theorie und Konstruktion eines rationellen Warmemotors link.springer.com . 1893. Viitattu 18.4.2023.
  9. a b c Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Moreeni, 2013. ISBN 978-952-254-160-4 .
  10. Auer, Georg: Renaissance man set the automobile industry on fire European Automotive Hall Of Fame . Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 30.9.2018 (englanniksi) .
  11. a b Greg Pahl, "Biodiesel: Growing a New Energy Economy", Chelsea Green Publishing, 2008.   ISBN 978-1-933392-96-7
  12. " Diesel's Fate Learned ", The Evening News Star , 14 October 1913, p. 13.  
  13. Bengt Jangfeldt: ”Emanuelin jalkimaine”,  Immanuel Nobel ja hanen poikansa tsaarien Venajalla , s. 436. Suomentanut Ulla Lempinen ja Pekka Tuomisto. Siltala, 2023. ISBN 978-952-388-169-3 . (suomeksi)
  14. Josef Luecke. " Rudolf Diesel ? A tragic end ", Manila Standard , Sep 22, 1988, p. 24. “It is alleged the cause of the loss of his fortune was due to unsuccessful stock market speculations and poor real estate deals.”  
  15. " The tumultuous history of the diesel engine ", Autoblog . (en)  

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Rudolf Diesel .