Tama artikkeli kasittelee biologian kasitetta ”rotu”. Ihmiskunnan roduista kertoo artikkeli
ihmisrotu
.
Rotu
on
biologinen
termi, jota kaytetaan useimmiten kuvaamaan
jalostuksen
tuloksena syntynytta elainryhmaa, jolla on tietyt ennalta maaritellyt pysyvat ominaisuudet.
[1]
Kasvitieteessa rodulla tarkoitetaan yleensa toisistaan jonkin tai joidenkin pysyvien ominaisuuksien perusteella poikkeavia populaatioita tai populaatiojoukkoja.
[1]
Tata termia kaytetaan usein esimerkiksi, jos ei haluta
luokittelun
tasoa erityisesti sitoa johonkin tiettyyn
taksonomiseen
kategoriaan, kuten esimerkiksi
alalajiin
tai
muunnokseen
.
[1]
Kasveista puhuttaessa kaytetaan yleensa rodun synonyymina
lajia
ja alarodusta
lajiketta
, mutta lajiketta ei suositella kaytettavaksi puhuttaessa luonnonkasveista, ainoastaan viljelykasveista.
[2]
Rotua kaytetaan joskus
alalajin
synonyymina, mutta varsinkin koti- ja lemmikkielaimista puhuttaessa rotu tarkoittaa alalajia suppeampaa jaottelua, joka perustuu
morfologisiin
seikkoihin.
[3]
Koska termilla rotu ei ole olemassa yksiselitteista luonnontieteellista maaritelmaa, pyritaan koko sanaa valttamaan luonnontieteellisessa kielenkaytossa. Sita korvaamaan on pyrkimys kayttaa termeja, esimerkiksi
alalaji
(
subspecies
),
muunnos
(
varietas
),
alamuunnos
(
subvarietas
),
muoto
(
forma
) ja
alamuoto
(
subforma
).
lahde?
Rodun voi katsoa eroavan muista saman
lajin
roduista eri
alleelityyppien
esiintymisfrekvenssinsa suhteen. Jos termin rotu maarittelee muuksi kuin alalajiksi, voivat eri rodut lisaantya keskenaan vaikeuksitta, koska niiden valilla ei ole reproduktiivista eristaytymista. Rotujen erot eivat ole ehdottomia, vaan suhteellisia. Yhtenaisella levinneisyysalueella rodut muuttuvat vahitellen toisikseen, kun taas aukkoisilla alueilla erot ovat usein hyppayksellisia (usein tassa yhteydessa kaytetaan nimitysta alalaji, esimerkiksi
saimaannorppa
).
lahde?
