Rooman ryosto oli kesakuussa 455 kaksi viikkoa kestanyt Rooman kaupungin miehitys ja ryosto, jonka suorittivat vandaalit kuninkaansa Geiserikin johdolla. ^[1] Taman ryoston on sanottu olleen Roomalle tuhoisampi kuin visigoottien suorittama vuoden 410 Rooman ryosto , jonka varjoon se on jaanyt. Vandaalien hyokkays oli seurausta Petronius Maximuksen julistautumisesta Rooman keisariksi .

Tausta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Geiserikin johtamat vandaalit olivat valloittaneet paaosan Lansi-Roomalle kuuluneesta Pohjois-Afrikasta vuosina 429?439 ja perustaneet sinne kuningaskunnan , jonka paakaupunkina oli Karthago . Koska viljantoimitukset Afrikasta olivat elintarkeita Italialle eika vandaaleja saatu lyotya takaisin, oli Lansi-Rooman keisari Valentinianus III joutunut tunnustamaan vandaalikuningaskunnan ja solmimaan sen kanssa liittosuhteen. Yhteistyon merkiksi Valentinianuksen nelivuotias tytar Eudocia kihlattiin 440-luvun alussa kuningas Geiserikin pojan Hunerikin kanssa, mutta Eudocia jai perheensa luo, kunnes olisi tarpeeksi vanha solmimaan avioliiton. ^[2]

Keisari Valentinianus murhattiin maaliskuussa 455, ja murhasalaliittoa johtanut senaattori Petronius Maximus julistautui uudeksi keisariksi. Vahvistaakseen asemaansa Petronius Maximus pakotti Valentinianuksen lesken, keisarinna Licinia Eudoxian , menemaan naimisiin kanssaan, ja Valentinianuksen tytar Eudocia naitettiin samalla Petronius Maximuksen pojalle Palladiukselle . Talloin Eudoxia ja Eudocia tiettavasti pyysivat Geiserikilta apua paastakseen eroon vallananastajasta. Geiserik oli valmis lahtemaan sotaan, silla hanen poikansa ja Eudocian valinen avioliittosopimus oli petetty ja hanen sukunsa oli samalla menettanyt vaikutusvaltansa Rooman keisariperheeseen seka tuleviin keisarivalintoihin. ^{[2] [3]} Geiserikia myos houkutteli mahdollisuus ryostelyyn. ^[3] Lisaksi han aikoi kostaa roomalaisten kolmannessa puunilaissodassa suorittaman Karthagon havityksen . ^[4]

Ryosto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Geiserikin varustama vandaalien laivasto kukisti Rooman laivaston ja rantautui Ostiaan Rooman lahelle. Paavi Leo I Suuri kiiruhti vandaaleja vastaan ja sai Geiserikin lupaamaan, etta Rooman asukkaita ei vahingoitettaisi eika kaupunkia tuhottaisi. ^[4] Rooman kauhistuneet asukkaat yrittivat puolestaan pelastaa kaupunkinsa hankkiutumalla eroon keisari Petronius Maximuksesta, joka syrjaytettiin kansannousulla ja surmattiin 31. toukokuuta kivittamalla tai repimalla kappaleiksi. ^{[3] [5] [2]} Geiserikin johtamat vandaalit tunkeutuivat Roomaan kaksi paivaa myohemmin, 2. kesakuuta, kohtaamatta juurikaan vastarintaa. ^{[4] [3]}

Vandaalit ryostelivat ja havittivat Roomaa kahden viikon ajan. Palatium -kukkulan keisarillisten palatsien kaikki aarteet ja jalometallit ryostettiin. Capitoliumilla sijainneesta Juppiterin temppelista irrotettiin jopa sen pronssinen katto, koska se oli paallystetty kullalla . ^{[2] [3]} Forum Romanumilta vietiin patsaita. ^[4] Myos monia kirkkoja ryostettiin. Tituksen aikana vallatusta Jerusalemista Roomaan tuotu ryostosaalis paatyi sekin vandaaleille. ^[3] Kaupunki havitettiin huomattavasti pahemmin kuin vuoden 410 ryostossa. ^[2]

Lahtiessaan paluumatkalle vandaalit tayttivat laivansa Roomasta ryostetylla kullalla ja muilla arvoesineilla. Tuhansia Rooman asukkaita vangittiin ja vietiin orjiksi. ^[2] Ylhaissaatyisia roomalaisia vangittiin myos lunnaiden toivossa. ^[4] Eudoxia seka taman tyttaret Eudocia ja Placidia vietiin vankeina vandaalikuningaskuntaan. ^[2] Toisen tiedon mukaan he olivat jo aiemmin paenneet sinne turvaan Petronius Maximukselta. ^[3] Eudoxia ja Placidia paasivat myohemmin muuttamaan Konstantinopoliin , Eudocia jai Hunerikin puolisoksi. ^[2]

Muuta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 455 Rooman ryosto innoitti ranskalaista piispaa Henri Gregoirea taman keksiessa vuonna 1794 vandaaleihin viittaavan sanan vandalismi ( ransk. vandalisme ). Han rinnasti Ranskan vallankumouksen aikaisen taide- ja kulttuuriaarteiden havittamisen Geiserikin ryostoretkeen. ^[3] Keskiajan historioitsijoilla oli tapana yhdistaa kaikki myohaisantiikin aikana tapahtuneet havitykset vandaalien tekemiksi, vaikka vandaalien toiminta ei liene sinallaan poikennut tuon ajan yleisesta sodankaynnista. ^[2]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rooman ryosto (455) Wikimedia Commonsissa