Tämä on lupaava artikkeli.

Robert Johnson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Robert Johnson
Henkilotiedot
Koko nimi Robert Leroy Johnson
Syntynyt 8. toukokuuta 1911 [1]
Hazlehurst , Mississippi , Yhdysvallat [1]
Kuollut 16. elokuuta 1938  (27 vuotta)
Greenwood , Mississippi, Yhdysvallat
Ammatti muusikko
Vanhemmat Julia Major Dodds
Noah Johnson [1]
Sukulaiset Robert Lockwood Jr (poikapuoli)
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1929?1938
Tyylilajit delta blues , country blues
Merkittavat teokset Terraplane Blues
Cross Road Blues
Soittimet laulu , kitara , huuliharppu
Levy-yhtiot Columbia
Palkinnot

Blues Hall of Fame (1980)
Rock and Roll Hall of Fame (1986)
Grammy-palkinto (1990)
National Recording Registry (2003)

Robert Leroy Johnson ( 8. toukokuuta 1911 [1] ? 16. elokuuta 1938 ) oli yhdysvaltalainen bluesmuusikko ja kenties arvostetuin delta blues -tyylia edustanut kitaristi ja laulaja. Nuorena kuollut Johnson on saavuttanut legendaarisen maineen, vaikka han ehti levytysurallaan vuosina 1936?1937 aanittaa vain 29 eri kappaletta.

Robert Johnson syntyi Mississippin Hazlehurstissa vuoden 1911 tienoilla. Tarkasta syntymapaivasta on epaselvyytta. Han oli avioton lapsi, eika hanen biologisesta isastaan Noah Johnsonista tiedeta paljoakaan. Ennen seitsematta syntymapaivaansa Johnsonilla oli ehtinyt olla jo kolme isahahmoa. Robert Dodds (myoh. Spencer) oli hanen aitinsa ensimmainen aviomies ja Dusty Willis aitinsa toinen aviomies. [2]

Johnson eli aitinsa kanssa plantaaseilla eri puolilla Deltaksi kutsuttua aluetta Mississippin luoteiskolkassa. Johnsonin oli viela pikkulapsi, kun hanen aitinsa asettui ensimmaisen aviomiehensa kanssa Tennesseen Memphisiin . Suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Johnson asui kuitenkin Mississippin Robinsonvillessa aitinsa ja taman toisen aviomiehen kanssa. [2]

Robinsonvillessa Johnson opetteli soittamaan munni - ja huuliharppua ja myohemmin kitaraa. Vuonna 1929 han avioitui 16-vuotiaan Virginia Travisin kanssa. Virginia ja pariskunnan ensimmainen lapsi kuolivat jo seuraavan vuoden kevaana, mika oli Johnsononille kova isku. [2]

Johnson tutustui vanhempiin delta blues -muusikoihin, kuten Willie Browniin , Charley Pattoniin ja Son Houseen . Heilla oli suuri vaikutus hanen soittotyyliinsa, mutta nuori Johnson ei aluksi tehnyt esikuviinsa isompaa vaikutusta. Myohemmin Johnson katosi Robinsonvillesta noin vuoden ajaksi, ja palatessaan hanesta oli tullut taitava soittaja. Ilmeisesti Johnson avioitui Hazlehurstin lahella elaneen vanhemman naisen kanssa, mika paransi hanen taloudellista tilannettaan ja antoi hanelle mahdollisuuden keskittya harjoittelemiseen. Johnsonin tiedetaan harjoitelleen eraan Ike Zinnemanin johdolla. Robinsonvillen ulkopuolella Johnsonilla oli myos mahdollisuus tutustua erilaisiin muusikoihin ja soittotyyleihin. Han sai vaikutteita esimerkiksi Lonnie Johnsonilta ja Scrapper Blackwellilta . [2]

Paluu Robinsonvilleen jai lyhyeksi, ja Johnson asettui Helenaan Arkansasiin, missa han soitti muun muassa Elmore Jamesin ja Howlin’ Wolfin kanssa. Han matkusteli eri puolilla Mississippia, Arkansasia, Teksasia ja Tennesseeta ja kavi myos Chicagossa ja New Yorkissa . Johnson esiintyi esimerkiksi kadulla, salakapakoissa, tyopaikoilla ja yksityishenkiloiden jarjestamissa juhlissa. Vuosina 1936?1937 [2] han aanitti 29 kappaletta [3] sanantoniolaisessa hotellihuoneessa ja dallasilaisessa varastossa. [2] Johnsonin myohempi maine perustuu naihin aanitteisiin. [3] ”Terraplane Blues” saavutti pienimuotoista myyntimenestysta jo hanen elinaikanaan. [2]

Arkansasin-vuosinaan Johnsonilla oli pitkakestoinen parisuhde Estella Colemanin kanssa, ja han adopotoi epavirallisesti Colemanin pojan Robert Lockwood Jr. :n. Tasta tuli sittemmin menestynyt bluesmuusikko. [2]

Johnson kuoli 16. elokuuta 1938 Mississippin Greenwoodin lahella. Kuolinsyyta ei tiedeta varmasti, mutta sen ymparille on syntynyt monia tarinoita. [4] Tunnetun tarinan mukaan Johnson kuoli juotuaan viskia , jonka hanen silloisen rakastajansa mustasukkainen aviomies oli myrkyttanyt strykniinilla . Myrkky olisi heikentanyt Johnsonia, joka kuoli kolme paivaa myohemmin keuhkokuumeeseen . Jotkut tutkijat uskovat Johnsonilla olleen lisaksi kuppa . Hanen kuolintodistuksessaan lukee kuolinsyyn kohdalla vain, etta laakaria ei ollut paikalla. [5]

Musiikkinaytteet
I went to the crossroad, fell down on my knees
I went to the crossroad, fell down on my knees
Asked the Lord above: ”Have mercy, now save poor Bob, if you please” [6]

Aanitiedostojen kuunteluohjeet

Encyclopædia Britannican mukaan Johnson tunnetaan ”aavemaisesta falsettilaulustaan ” ja ”mestarillisesta” slide-kitaran soitostaan. Han esitti seka omia etta muiden kappaleita. Kestavin vaikutus on ollut kuitenkin hanen omilla savellyksillaan. Johnsonin kappaleet ovat huolellisesti savellettyja ja sanoitettuja, ja niissa on selkeat ja tiukat rakenteet. Tama erottaa ne tyypillisesta aikakauden bluesista, joka yhdisteli tunnettujen kansanlaulujen patkia improvisoituihin osuuksiin. [2]

Johnson ei ollut elaessaan erityisen suosittu. [2] Vuonna 1961 Columbia Records julkaisi kokoelman King of the Delta Blues Singers , [7] jonka myota hanen suosionsa alkoi kasvaa. Ajan mittaan han saavutti liki myyttisen maineen, [2] ja nykyaan hanta pidetaan yhtena merkittavimmista delta blues -muusikoista. [3]

Tunnetun tarinan mukaan Johnson olisi vuoden mittaisen poissaolonsa aikana myynyt sielunsa Saatanalle eraassa tienristeyksessa, mika selittaisi hanen yllattaen ilmenneen huippulahjakkuutensa; sopimuksen hintana oli kuolema kahdeksan vuotta myohemmin. Vastaavaa tarinaa kerrotaan niin ikaan mississippilaisesta bluesmuusikosta Tommy Johnsonista . [2]

Johnson otettiin Blues Hall of Famen jaseneksi heti sen perustamisvuonna 1980, ja vuonna 1986 hanet otettiin myos Rock and Roll Hall of Fameen . [2] Vuonna 1990 julkaistu kokoelma Robert Johnson: The Complete Recordings myi yli miljoona kappaletta ja voitti parhaan historiallisen albumin Grammy -palkinnon. [3]

Vuonna 2003 The Complete Recordings valittiin mukaan Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittavia yhdysvaltalaisia aanitteita. [8]

Levytetyt kappaleet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • ”.32?20 Blues”
  • ”Come on in My Kitchen” [kaksi ottoa]
  • ”Cross Road Blues” [kaksi ottoa]
  • ”Dead Shrimp Blues”
  • ”Drunken Hearted Man” [kaksi ottoa]
  • ”From Four Till Late”
  • ”Hellhound on My Trail”
  • ”Honeymoon Blues”
  • ”I’m a Steady Rollin’ Man”
  • ”I Believe I’ll Dust My Broom”
  • ”If I Had Possession Over Judgment Day”
  • ”Kind Hearted Woman Blues” [kaksi ottoa]
  • ”Last Fair Deal Gone Down”
  • ”Little Queen of Spades” [kaksi ottoa]
  • ”Love in Vain” [kaksi ottoa]
  • ”Malted Milk”
  • ”Me and the Devil Blues” [kaksi ottoa]
  • ”Milk Cow’s Calf Blues” [kaksi ottoa]
  • ”Phonograph Blues” [kaksi ottoa]
  • ”Preachin’ Blues (Up Jumped The Devil)”
  • ”Rambling on My Mind” [kaksi ottoa]
  • ”Stones in My Passway”
  • ”Stop Breakin’ Down Blues” [kaksi ottoa]
  • Sweet Home Chicago
  • ”Terraplane Blues”
  • ”They’re Red Hot”
  • ”Traveling Riverside Blues” [kaksi ottoa]
  • ”Walkin’ Blues”
  • ”When You Got a Good Friend” [kaksi ottoa]
  1. a b c d Guralnick, Robert Johnson 2001, s. 21?24.
  2. a b c d e f g h i j k l m Wallenfeldt, Jeff: Robert Johnson Encyclopædia Britannica . 12.8.2021. Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)
  3. a b c d Gioia, Ted: Mississippi Delta blues Encyclopædia Britannica . 18.12.2017. Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)
  4. Robert Johnson: The Life And Legacy Of The Blues Giant uDiscoverMusic . 28.10.2021. Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)
  5. Mlynar, Phillip: The Robert Johnson Variations Chicago Reader . 10.2.2011. Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)
  6. Menin tienristeykseen, lankesin polvilleni.
    Menin tienristeykseen, lankesin polvilleni.
    Pyysin Herraa taivaassa: ”Ole armollinen ja pelasta poloinen Bob, jos vain niin mielit tehda.”
  7. Koda, Cub: Robert Johnson: King of the Delta Blues Singers Review . AllMusic . Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)
  8. Complete National Recording Registry Listing . Library of Congress. Viitattu 7.9.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]