Roald Engelbregt Gravning Amundsen
(norj. /??uː?l ??m?ns?n/
kuuntele aantamys
(ohje)
;
16. heinakuuta
1872
Borge
,
Norja
? kadonnut
18. kesakuuta
1928
Barentsinmeri
)
[1]
oli norjalainen
naparetkeilija
ja
tutkimusmatkailija
. Vuosina 1903?1906 Amundsen kulki miehistoineen
Pohjois-Amerikan
pohjoisosien kiertavan
luoteisvaylan
lapi ensimmaisena. Vuosina 1911?1912 han johti
naparetkea
, joka saavutti ensimmaisena
etelanavan
. Amundsen tutki 1918?1928 Arktista seka laivalla etta lentokoneella. Han ylitti
pohjoisnavan
1926
Norge
-nimisella ilma-aluksella. Amundsenin lentokone katosi, kun han oli etsimassa kadonnutta
Umberto Nobilea
.
Amundsen syntyi norjalaiseen varustamo- ja merikapteenisukuun. Han kiinnostui naparetkeilysta jo 15-vuotiaana luettuaan
John Franklinin
kirjoja. Hanta innoitti kaksi vuotta myohemmin
Gronlannin
poikki hiihtaneen
Fridtjof Nansenin
paluujuhla, jonka yleisossa han oli paikalla.
[2]
Amundsenin aiti halusi pojastaan laakarin, ja tama aloitti laaketieteen opinnot 1890. Amundsen jatti laaketieteen 1893 aitinsa kuoleman jalkeen ja omistautui napa-alueiden tutkimukselle.
[2]
[1]
Amundsen tyoskenteli vuonna 1894 hylkeenpyyntialuksella ja hankki yliperamiehen ja merikapteenin taidot.
[2]
Amundsen valittiin kesalla 1896 merimieheksi
Belgica
-aluksella tehtavaan
Belgian Antarktiksen-tutkimusmatkaan
. Sopivien miesten loytaminen oli vaikeaa, ja siksi Amundsen ylennettiin ennen lahtoa aliperamieheksi.
[2]
Adrien de Gerlachen
johtama retkikunta oli matkassa 1897?1899.
[1]
Amundsen sai matkan aikana ensimmaisen kokemuksensa naparetkeilysta, oppi monia selviytymiskeinoja ja teki ensimmaisen hiihtomatkansa
Antarktikselle
. Hanen opastajanaan tutkimusmatkan aikana toimi
Frederick Cook
.
[2]
Amundsen ei varsinaisesti ollut tieteilija, mutta han ymmarsi, etta sponsorit ja yleiso vaativat matkoilta tieteellista aineistoa. Han varustautuikin ensimmaiselle omalle retkikunnalleen niin, etta pystyisi tutkimaan
magneettista pohjoisnapaa
.
[2]
Vaikka tutkimusmatkan paatarkoitus oli tehda magneettisia mittauksia, niin toinen tarkea tavoite oli loytaa
luoteisvayla
. Amundsen lahti kesalla 1903
Oslosta
Gjøa
-nimisella aluksella, jolla oli hanen lisakseen viisi miesta. Retkikunta taytti paatavoitteensa 23 kuukautta kestaneella oleskelulla
Kuningas Williamin saarella
. Lisaksi Amundsen tutki
eskimoiden
elamantapaa ja kerasi laajan kansatieteellisen aineiston.
[1]
Gjøa
jatkoi matkaansa kevaalla 1905, ja retkikunta saavutti luoteisvaylan toisen paan elokuussa 1906.
[3]
Gjøa
-retkikuntansa jalkeen Amundsen alkoi etsia rahoitusta
pohjoisnavalle
suuntautuvalle matkalle.
Robert Pearyn
vaitettya saavuttaneensa pohjoisnavan 1909 Amundsen vaihtoi retkikohteekseen Antarktiksen.
[1]
Amundsen oli ehtinyt jo lainata Nansenin
Fram
-aluksen pohjoisnavan retkikuntaa varten, ja vasta merilla han ilmoitti muille, etta maaranpaaksi oli vaihtunut
etelanapa
, vaikka brittilainen
Robert Scott
oli jo myos matkalla sille. Alkoi niin sanottu
kilpajuoksu etelanavalle
.
[4]
Amundsen oli valinnut retkensa aloituspaikaksi Valaslahden
Rossin jaahyllylta
, josta oli lyhyempi matka etelanavalle kuin Scottin aloituspaikasta. Amundsenin reitin vaikeusaste oli kuitenkin tuntematon, kun taas Scott seurasi
Shackletonin vuoden 1908 etelanaparetkikunnan
reittia. Amundsenin riski kannatti, silla han saavutti neljan miehensa kanssa etelanavan 14. joulukuuta 1911, viisi viikkoa ennen Scottia.
[1]
Valloitukseen liittyi katkera sivumaku, koska Scott retkikuntineen menehtyi paluumatkalla navalta.
[5]
Britanniassa Scott nousi kansallissankariksi, ja britit arvostelivat Amundsenin valmistelujen aikaista salailua ja eparehellisyytta. Syytokset loukkasivat Amundsenia.
[6]
Amundsen oli loppuelamansa ajan katkeroitunut ja sulkeutunut.
[5]
Amundsenin voitto kilpajuoksusta etelanavalle toi hanelle kuuluisuutta, minka ansiosta hanella oli paremmat mahdollisuudet saada tukea lahimpana sydanta ollutta Arktiksen tuntemattomien alueiden tutkimista varten. Ensimmainen maailmansota siirsi kuitenkin valmisteluja, ja
Framin
tilalle Amundsen joutui rakennuttamaan uuden,
Maudiksi
nimetyn aluksen.
[1]
Vuonna 1918 Amundsen lahti retkikuntansa kanssa
Maudin
kanssa pohjoiseen. Se yritti paasta mahdollisimman pohjoiseen testatakseen Fridtjof Nansenin teoriaa, jonka mukaan jaiden mukana pystyisi ajelehtimaan pohjoisnavalle.
[4]
Maud
lahti Norjasta itaan, mutta jai kiinni nopeasti ja ajelehti muutaman vuoden ajan jaissa. Sen aikana
Harald Sverdrup
teki useita geofyysisia tutkimuksia.
Maudin
vapauduttua jaista Amundsen vieraili
Alaskan
Nomessa
hakemassa lisatarvikkeita uutta yritysta varten.
Maud
jai kuitenkin uudelleen jaihin ja vapautui vasta kesalla 1921.
[1]
Amundsen kiinnostui 1920-luvulla lentamisesta ja hankki vuonna 1922 kaksi lentokonetta. Molemmat lentokoneet syoksyivat maahan ja tuhoutuivat. Amundsen oli laittanut kaikki rahansa
Maud
-tutkimusmatkaan ja lentokoneisiin. Hanet pelasti yhdysvaltalainen miljonaari
Lincoln Ellsworth
, joka tarjosi rahat uuden lentokoneen ostamiseen.
[1]
Amundsen jatti
Maudin
1922. Han ei ollut paassyt silla pohjoisnavalle, mutta hanesta oli tullut kolmas
koillisvaylan
lapipurjehtija ja ensimmainen, joka oli kiertanyt koko Jaameren.
[2]
Amundsen ja Ellsworth pyrkivat vuonna 1925 lentaen pohjoisnavalle kahdella
Dornier Wal
-merkkisella lentoveneella. He lahtivat
Huippuvuorten
Ny-Alesundista
, mutta eivat paasset pohjoisnavalle asti teknisten ongelmien kanssa. Yritys heratti kuitenkin kansainvalista mielenkiintoa, ja retkikunnan jasenia kohdeltiin sankareina heidan palattuansa.
[4]
Norsk Luftseiladsforening
jarjesti 1926 uuden lentoretkikunnan, jossa Amundsen ja Ellsworth yrittaisivat pohjoisnavalle ilmalaiva
Norgella
. Aluksen oli rakentanut italialainen insinoori
Umberto Nobile
, joka toimi myos aluksen kapteenina. Navigoijana matkalla oli
Hjalmar Riiser-Larsen
, ja heidan lisaksi aluksella oli kuusi norjalaista, viisi italialaista ja ruotsalainen.
Norge
lahti iltapaivalla 11. toukokuuta Ny-Alesundista ja saavutti pohjoisnavan noin 16 tunnin lennon jalkeen. Alaskan
Telleriin
Norge
saapui 72 tunnin kuluttua lahdosta.
[1]
Amundsen joutui 1920-luvun lopulla pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin, kun han oli sijoittanut kaiken tutkimusmatkoihinsa. Han tunsi itsensa petetyksi, ja lisaksi
Norge
-tutkimusmatkan jalkeen han oli ajautunut pahoihin riitoihin Nobilen kanssa.
[1]
Vuonna 1928 Amundsen osallistui pelastuslennolle, joka osallistui etsintoihin, kun Nobilen
Italia
-ilmalaiva oli syoksynyt jaihin Huippuvuorten lahelle.
[6]
Amundsen lahti etsintalennolle iltapaivalla 18. kesakuuta viiden muun miehen kanssa
Latham 47
-merkkisella lentoveneella. Viimeinen radiosignaali lentoveneesta saatiin kello 18.45.
[7]
Lentokone oli joutunut todennakoisesti onnettomuuteen sumussa Barentsinmeren ylla. Koneen hylkya ei ole loydetty lukuisista etsinnoista huolimatta.
[6]
Amundsen oli aikansa johtava naparetkeilija, jonka suunnittelu- ja organisointikyky retkilla oli huippuluokkaa. Hanen menestyksensa perustui
eskimoilta
opittuihin eramaataitoihin.
[6]
Norwegian Air Shuttle
on
maalauttanut Amundsenin kuvan
yhden
Boeing 787-8
-koneensa pyrstoon.
[8]
Amundsenin kuva on ollut myos Boeing 737-300 -koneessa, joka on sittemmin poistunut Norwegianin laivastosta.
[9]
- Luoteisvayla
: kertomus Gjoan matkasta 1903-1907 ynna luutnantti Godfred Hansenin kirjottama liite. WSOY, 1908.
- Luoteisvaylan purjehtiminen
. Suomentanut Tyyne H. WSOY, julkaisuaika tuntematon.
- Ilmojen halki leveyspiirille 88° P
. Suomentaneet I. K. Inha ja Eino Voionmaa. WSOY, 1925.
- Ensimmainen lento napameren yli
. Toisena kirjoittajana Lincoln Ellsworth. Suomentanut Olli A. Wuorinen. Schildt, 1926.
- Elamani ja tutkimusretkeni
. Suomentanut Sulo-Weikko Pekkola. WSOY, 1928.
Vuonna 1969
Mihail Kalatozov
ohjasi elokuvan
Punainen teltta
(1969), jonka yksi paahenkilo oli Roald Amundsen. Hanta naytteli
Sean Connery
. Elokuvassa naytteli myos brittilainen
Peter Finch
.
[10]
Vuonna 2019
Espen Sandberg
ohjasi elamakerrallisen elokuvan
Amundsen
, jossa paahenkiloa esitti
Pal Sverre Hagen
.
[11]
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
Store norske leksikon
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
Riffenburgh, s. 30?31.
- ↑
Roald Amundsen
Norsk Polarhistorie
. Viitattu 5.5.2015.
(norjaksi)
- ↑
a
b
c
Roald Amundsen's South Pole Expedition (1910-1912)
(pdf)
Unesco. Viitattu 5.5.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Fiennes, Ranulph: ”Kilpajuoksu etelanavalle 1910?12”,
Suuret tutkimusmatkat
. Helsinki: Otava, 2007.
ISBN 978-951-1-21978-1
.
- ↑
a
b
c
d
Royal Geographical Society:
Suuret tutkimusmatkat
, s. 302?305, 315. Paatoimittaja David John, kirjoittaja Alasdair Macleod. WSOY, 2011.
ISBN 978-951-0-37674-4
.
- ↑
Bomann-Larsen, Tor:
Roald Amundsen
, s. 349. Stroud: The History Press, 2014.
ISBN 978-0-7524-6682-8
.
- ↑
LN-LNE Norwegian Long Haul Boeing 787-8 Dreamliner
Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018.
(englanniksi)
- ↑
N871TM Southern Aircraft Consultancy Boeing 737-36N
Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018.
(englanniksi)
- ↑
The Red Tent (1969) - Mikhail Kalatozov - Synopsis, Characteristics, Moods, Themes and Related - AllMovie
- ↑
Amundsen
IMDB. Viitattu 12.2.2023.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|