Tämä on lupaava artikkeli.

Roald Amundsen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Roald Amundsen
Amundsen noin vuonna 1920.
Amundsen noin vuonna 1920.
Henkilotiedot
Syntynyt 16. heinakuuta 1872
Borge , Norja
Kuollut kadonnut 18. kesakuuta 1928  (55 vuotta)
Barentsinmeri
Ammatti tutkimusmatkailija
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Roald Engelbregt Gravning Amundsen (norj. /??uː?l ??m?ns?n/ RoaldAmundsen.ogg  kuuntele aantamys   (ohje) ; 16. heinakuuta 1872 Borge , Norja ? kadonnut 18. kesakuuta 1928 Barentsinmeri ) [1] oli norjalainen naparetkeilija ja tutkimusmatkailija . Vuosina 1903?1906 Amundsen kulki miehistoineen Pohjois-Amerikan pohjoisosien kiertavan luoteisvaylan lapi ensimmaisena. Vuosina 1911?1912 han johti naparetkea , joka saavutti ensimmaisena etelanavan . Amundsen tutki 1918?1928 Arktista seka laivalla etta lentokoneella. Han ylitti pohjoisnavan 1926 Norge -nimisella ilma-aluksella. Amundsenin lentokone katosi, kun han oli etsimassa kadonnutta Umberto Nobilea .

Nuoruus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Amundsen lapsena noin vuonna 1875.

Amundsen syntyi norjalaiseen varustamo- ja merikapteenisukuun. Han kiinnostui naparetkeilysta jo 15-vuotiaana luettuaan John Franklinin kirjoja. Hanta innoitti kaksi vuotta myohemmin Gronlannin poikki hiihtaneen Fridtjof Nansenin paluujuhla, jonka yleisossa han oli paikalla. [2]

Amundsenin aiti halusi pojastaan laakarin, ja tama aloitti laaketieteen opinnot 1890. Amundsen jatti laaketieteen 1893 aitinsa kuoleman jalkeen ja omistautui napa-alueiden tutkimukselle. [2] [1]

Naparetkeily [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaiset matkat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Amundsen tyoskenteli vuonna 1894 hylkeenpyyntialuksella ja hankki yliperamiehen ja merikapteenin taidot. [2]

Amundsen valittiin kesalla 1896 merimieheksi Belgica -aluksella tehtavaan Belgian Antarktiksen-tutkimusmatkaan . Sopivien miesten loytaminen oli vaikeaa, ja siksi Amundsen ylennettiin ennen lahtoa aliperamieheksi. [2] Adrien de Gerlachen johtama retkikunta oli matkassa 1897?1899. [1] Amundsen sai matkan aikana ensimmaisen kokemuksensa naparetkeilysta, oppi monia selviytymiskeinoja ja teki ensimmaisen hiihtomatkansa Antarktikselle . Hanen opastajanaan tutkimusmatkan aikana toimi Frederick Cook . [2]

Luoteisvaylan ensimmainen purjehtija [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Amundsen ei varsinaisesti ollut tieteilija, mutta han ymmarsi, etta sponsorit ja yleiso vaativat matkoilta tieteellista aineistoa. Han varustautuikin ensimmaiselle omalle retkikunnalleen niin, etta pystyisi tutkimaan magneettista pohjoisnapaa . [2] Vaikka tutkimusmatkan paatarkoitus oli tehda magneettisia mittauksia, niin toinen tarkea tavoite oli loytaa luoteisvayla . Amundsen lahti kesalla 1903 Oslosta Gjøa -nimisella aluksella, jolla oli hanen lisakseen viisi miesta. Retkikunta taytti paatavoitteensa 23 kuukautta kestaneella oleskelulla Kuningas Williamin saarella . Lisaksi Amundsen tutki eskimoiden elamantapaa ja kerasi laajan kansatieteellisen aineiston. [1] Gjøa jatkoi matkaansa kevaalla 1905, ja retkikunta saavutti luoteisvaylan toisen paan elokuussa 1906. [3]

Voitto kilpajuoksussa etelanavalle [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Amundsen retkikuntansa kanssa etelanavalla .
Amundsen Etelamantereella.

Gjøa -retkikuntansa jalkeen Amundsen alkoi etsia rahoitusta pohjoisnavalle suuntautuvalle matkalle. Robert Pearyn vaitettya saavuttaneensa pohjoisnavan 1909 Amundsen vaihtoi retkikohteekseen Antarktiksen. [1] Amundsen oli ehtinyt jo lainata Nansenin Fram -aluksen pohjoisnavan retkikuntaa varten, ja vasta merilla han ilmoitti muille, etta maaranpaaksi oli vaihtunut etelanapa , vaikka brittilainen Robert Scott oli jo myos matkalla sille. Alkoi niin sanottu kilpajuoksu etelanavalle . [4] Amundsen oli valinnut retkensa aloituspaikaksi Valaslahden Rossin jaahyllylta , josta oli lyhyempi matka etelanavalle kuin Scottin aloituspaikasta. Amundsenin reitin vaikeusaste oli kuitenkin tuntematon, kun taas Scott seurasi Shackletonin vuoden 1908 etelanaparetkikunnan reittia. Amundsenin riski kannatti, silla han saavutti neljan miehensa kanssa etelanavan 14. joulukuuta 1911, viisi viikkoa ennen Scottia. [1] Valloitukseen liittyi katkera sivumaku, koska Scott retkikuntineen menehtyi paluumatkalla navalta. [5] Britanniassa Scott nousi kansallissankariksi, ja britit arvostelivat Amundsenin valmistelujen aikaista salailua ja eparehellisyytta. Syytokset loukkasivat Amundsenia. [6] Amundsen oli loppuelamansa ajan katkeroitunut ja sulkeutunut. [5]

Amundsenin voitto kilpajuoksusta etelanavalle toi hanelle kuuluisuutta, minka ansiosta hanella oli paremmat mahdollisuudet saada tukea lahimpana sydanta ollutta Arktiksen tuntemattomien alueiden tutkimista varten. Ensimmainen maailmansota siirsi kuitenkin valmisteluja, ja Framin tilalle Amundsen joutui rakennuttamaan uuden, Maudiksi nimetyn aluksen. [1]

Arktiksen tutkimukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Amundsenin Maud -alus vuonna 1918.

Vuonna 1918 Amundsen lahti retkikuntansa kanssa Maudin kanssa pohjoiseen. Se yritti paasta mahdollisimman pohjoiseen testatakseen Fridtjof Nansenin teoriaa, jonka mukaan jaiden mukana pystyisi ajelehtimaan pohjoisnavalle. [4] Maud lahti Norjasta itaan, mutta jai kiinni nopeasti ja ajelehti muutaman vuoden ajan jaissa. Sen aikana Harald Sverdrup teki useita geofyysisia tutkimuksia. Maudin vapauduttua jaista Amundsen vieraili Alaskan Nomessa hakemassa lisatarvikkeita uutta yritysta varten. Maud jai kuitenkin uudelleen jaihin ja vapautui vasta kesalla 1921. [1]

Amundsen kiinnostui 1920-luvulla lentamisesta ja hankki vuonna 1922 kaksi lentokonetta. Molemmat lentokoneet syoksyivat maahan ja tuhoutuivat. Amundsen oli laittanut kaikki rahansa Maud -tutkimusmatkaan ja lentokoneisiin. Hanet pelasti yhdysvaltalainen miljonaari Lincoln Ellsworth , joka tarjosi rahat uuden lentokoneen ostamiseen. [1] Amundsen jatti Maudin 1922. Han ei ollut paassyt silla pohjoisnavalle, mutta hanesta oli tullut kolmas koillisvaylan lapipurjehtija ja ensimmainen, joka oli kiertanyt koko Jaameren. [2]

Amundsen Huippuvuorilla Dornier Wal -lentoveneensa kanssa.

Amundsen ja Ellsworth pyrkivat vuonna 1925 lentaen pohjoisnavalle kahdella Dornier Wal -merkkisella lentoveneella. He lahtivat Huippuvuorten Ny-Alesundista , mutta eivat paasset pohjoisnavalle asti teknisten ongelmien kanssa. Yritys heratti kuitenkin kansainvalista mielenkiintoa, ja retkikunnan jasenia kohdeltiin sankareina heidan palattuansa. [4]

Norsk Luftseiladsforening jarjesti 1926 uuden lentoretkikunnan, jossa Amundsen ja Ellsworth yrittaisivat pohjoisnavalle ilmalaiva Norgella . Aluksen oli rakentanut italialainen insinoori Umberto Nobile , joka toimi myos aluksen kapteenina. Navigoijana matkalla oli Hjalmar Riiser-Larsen , ja heidan lisaksi aluksella oli kuusi norjalaista, viisi italialaista ja ruotsalainen. Norge lahti iltapaivalla 11. toukokuuta Ny-Alesundista ja saavutti pohjoisnavan noin 16 tunnin lennon jalkeen. Alaskan Telleriin Norge saapui 72 tunnin kuluttua lahdosta. [1]

Kuolema etsintaretkikunnan aikana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Amundsen joutui 1920-luvun lopulla pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin, kun han oli sijoittanut kaiken tutkimusmatkoihinsa. Han tunsi itsensa petetyksi, ja lisaksi Norge -tutkimusmatkan jalkeen han oli ajautunut pahoihin riitoihin Nobilen kanssa. [1] Vuonna 1928 Amundsen osallistui pelastuslennolle, joka osallistui etsintoihin, kun Nobilen Italia -ilmalaiva oli syoksynyt jaihin Huippuvuorten lahelle. [6] Amundsen lahti etsintalennolle iltapaivalla 18. kesakuuta viiden muun miehen kanssa Latham 47 -merkkisella lentoveneella. Viimeinen radiosignaali lentoveneesta saatiin kello 18.45. [7] Lentokone oli joutunut todennakoisesti onnettomuuteen sumussa Barentsinmeren ylla. Koneen hylkya ei ole loydetty lukuisista etsinnoista huolimatta. [6]

Merkitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Amundsenin kuva sittemmin kaytosta poistetun Boeing 737:n pyrstossa.

Amundsen oli aikansa johtava naparetkeilija, jonka suunnittelu- ja organisointikyky retkilla oli huippuluokkaa. Hanen menestyksensa perustui eskimoilta opittuihin eramaataitoihin. [6]

Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Amundsenin kuvan yhden Boeing 787-8 -koneensa pyrstoon. [8] Amundsenin kuva on ollut myos Boeing 737-300 -koneessa, joka on sittemmin poistunut Norwegianin laivastosta. [9]

Suomennetut teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Luoteisvayla : kertomus Gjoan matkasta 1903-1907 ynna luutnantti Godfred Hansenin kirjottama liite. WSOY, 1908.
  • Luoteisvaylan purjehtiminen . Suomentanut Tyyne H. WSOY, julkaisuaika tuntematon.
  • Ilmojen halki leveyspiirille 88° P . Suomentaneet I. K. Inha ja Eino Voionmaa. WSOY, 1925.
  • Ensimmainen lento napameren yli . Toisena kirjoittajana Lincoln Ellsworth. Suomentanut Olli A. Wuorinen. Schildt, 1926.
  • Elamani ja tutkimusretkeni . Suomentanut Sulo-Weikko Pekkola. WSOY, 1928.

Elokuvat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1969 Mihail Kalatozov ohjasi elokuvan Punainen teltta (1969), jonka yksi paahenkilo oli Roald Amundsen. Hanta naytteli Sean Connery . Elokuvassa naytteli myos brittilainen Peter Finch . [10]

Vuonna 2019 Espen Sandberg ohjasi elamakerrallisen elokuvan Amundsen , jossa paahenkiloa esitti Pal Sverre Hagen . [11]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Store norske leksikon .
  2. ↑ a b c d e f g Riffenburgh, s. 30?31.
  3. ↑ Roald Amundsen Norsk Polarhistorie . Viitattu 5.5.2015. (norjaksi)
  4. ↑ a b c Roald Amundsen's South Pole Expedition (1910-1912) (pdf) Unesco. Viitattu 5.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b Fiennes, Ranulph: ”Kilpajuoksu etelanavalle 1910?12”,  Suuret tutkimusmatkat . Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21978-1 .
  6. ↑ a b c d Royal Geographical Society:  Suuret tutkimusmatkat , s. 302?305, 315. Paatoimittaja David John, kirjoittaja Alasdair Macleod. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37674-4 .
  7. ↑ Bomann-Larsen, Tor:  Roald Amundsen , s. 349. Stroud: The History Press, 2014. ISBN 978-0-7524-6682-8 .
  8. ↑ LN-LNE Norwegian Long Haul Boeing 787-8 Dreamliner Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  9. ↑ N871TM Southern Aircraft Consultancy Boeing 737-36N Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  10. ↑ The Red Tent (1969) - Mikhail Kalatozov - Synopsis, Characteristics, Moods, Themes and Related - AllMovie
  11. ↑ Amundsen IMDB. Viitattu 12.2.2023.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Roald_Amundsen&oldid=21778207 ”