Risto Varteva ( 27. lokakuuta 1942 Vaasa ? 16. joulukuuta 2004 Helsinki ) oli suomalainen suomentaja ja tiedetoimittaja. ^[1] Han suomensi uransa aikana yli 70 kirjaa, joista valtaosa kasitteli luonnontieteita. Vartevalla oli merkittava rooli kansainvalisen tiedekirjallisuuden tuomisessa suomen kielelle. Tieteen popularisoiminen oli Vartevalle elamantehtava, ja tata periaatetta han toteutti myos Helsingin Sanomien tiedetoimittajana. Tiede-lehden paatoimittajan Jukka Ruukin mukaan Varteva oli ”suomalaisen tiedejournalismin Grand Old Man, joka avasi oivaltavasti hankalatkin asiat”. ^[2]

Elama ja ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Risto Varteva opiskeli teknillista fysiikkaa Teknillisessa korkeakoulussa 1960-luvulla. Vartevan populaaristamiskyvyt ilmenivat jo tuolloin, kun han toimi fysiikan laskuharjoitusassistenttina. Vartevan opetus perustui siihen, etta han selitti, mika ilmioissa oli olennaista. Laskemaan kannatti ryhtya vasta, kun tiesi, mita lasketaan ja miksi. ^[3] Samaa periaatetta han noudatti neuvoessaan lapsiaan lukiomatematiikassa: ”Ala opettele kaavoja, vaan mieti mita lasketaan ja johda kaavat itse.” ^lahde? Toinen Vartevan vahva periaate oli, ettei mitaan saa uskoa suoralta kadelta, vaan aina on ajateltava itse ja tarkistettava faktat. ^lahde? Tata periaatetta han noudatti myos omassa tyossaan. ^lahde?

Varteva toimi Helsingin Sanomien tiedetoimittajana vuosina 1972?1999. 1980-luvun lopulta alkaen han toimi tiedesivujen vetajana. Vuonna 1999 han siirtyi Tiede -lehteen, missa tyoskenteli kuolemaansa saakka. Vartevalla oli merkittava rooli siina, etta Helsingin Sanomien tiedesivut kehittyivat suomalaisen tiedeviestinnan tarkeaksi kanavaksi ^[4] .

Vartevalla oli taito selittaa monimutkaisia ilmioita kansantajuisesti, ja hanen Oivalla-palstansa oli Tiede -lehden lukijoiden suosiossa. J. A. Hollo -palkinnonjakotilaisuudessa vuonna 1997 han esitteli Cartesiuksen pirua vichypullolla , joka oli taytetty osin vedella. Vedessa kellui tikku, jonka liikkeita Varteva saateli ajatustensa voimalla. Oikeasti han tietysti saateli pullon painetta peukalollaan. Tikku liikkui pullossa paineen vaihtelujen mukaan. Varteva oli tunnettu hyvasta ja selkeasta suomen kielestaan. Tiede -lehden entinen paatoimittaja Tuula Koukku on todennut: ”Jos absoluuttista kielikorvaa on, Vartevalla oli sellainen.” ^{lahde tarkemmin?}

Vartevan mottona oli, etta kaantajan taytyy kirjoittaa teksti niin kuin kirjoittaja itse olisi sen kirjoittanut, jos olisi osannut suomea. Taytyi siis kaantaa ajatukset, ei yksittaisia sanoja tai lauseita. Tarvittaessa suomennos saa olla selkeampi kuin alkuteksti; vaikeaa asiaa ei saa hankaloittaa takkuisella kielella. ^[5] Vartevan ammattitaito suomentajana oli niin vankka, etta han mm. loysi Stephen Hawkingin A Brief History of Time -kirjasta asiavirheen. Han kirjoitti huomiostaan Hawkingille, joka kiitti tarkkasilmaisyydesta. Virhe korjattiin suomenkieliseen versioon, sittemmin myos alkuteokseen. ^[6]

Varteva toimi myos asiantuntijana useissa kirjoissa, esimerkiksi Guinness Ennatykset -kirjasarjassa . Mita missa milloin -kirjoihin Varteva kirjoitti jo 1970-luvulla muun muassa pienoistietokoneista ja materiasta ja antimateriasta.

Suomennokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Risto Varteva teki kaikki suomennoksensa paatoimen ohessa.

Yksi Vartevan suomennoksista on Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia , jonka suomennos ilmestyi samana vuonna kuin alkuteos (WSOY 1988). Varteva suomensi myos Richard Dawkinsia ( Sokea kelloseppa , WSOY 1989, Viesti miljardien vuosien takaa , WSOY 2005), John D. Barrowia ( Maailmankaikkeuden alku , WSOY 1994), Paul Daviesia ( Kolme viimeista minuuttia , WSOY 1994) ja Lee M. Silveria ( Geenit ja kloonit , WSOY 1998). Naita Varteva piti tarkeimpina suomennoksinaan. ^[7]

Osa Vartevan kirjoittamista teksteista ja suomentamista kirjoista oli suunnattu lapsille ja nuorille. Han kirjoitti muun muassa lasersateesta ^[8] ja Pelle Pelottoman keksintojen toimintaperiaatteista ^[9] . David Macaulayn ja Neil Ardleyn Kuinka kaikki toimii (1990, Otava; uusittu laitos Uusi kuinka kaikki toimii 1999) oli erittain suosittu. Teoksessa kasiteltiin muun muassa keksintojen historiaa. Varteva on suomentanut myos Tahtien sota -trilogian toisen osan, George Lucasin elokuviin perustuvan ja Donald F. Glutin kirjoittaman Imperiumin vastaiskun (1980, WSOY).

Varteva kokosi kirjoituksistaan teoksen Taas siella on jono (2001, Terra Cognita).

Varteva suomensi uransa alkuaikoina myos salanimella Lea Karvonen . Salanimi on ollut Tammen suomentajien kaytossa vuodesta 1947, ja sita on kayttanyt ainakin parikymmenta suomentajaa. ^[10]

Palkinnot ja tunnustukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• J. A. Hollon palkinto 1997
• Aurora Borealis -palkinto 1999
• Vuoden tiedetoimittaja 2003

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai sen osaan on merkitty lahteita , mutta niihin ei viitata. Ala poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisatty. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkelille asianmukaisia viitteita . Lahteettomat tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa .

• Koukku, Tuula (2004): Risto Varteva 1942?2004. Muistokirjoitus. HS.fi: https://www.hs.fi/muistot/art-2000002626139.html
• Leikola, Anto (2005): Risto Vartevan muisto. Kaantaja 2/2005, s. 54?55.
• ”Lukekaa paljon, ja kayttakaa omaa jarkea” ? Tiedetoimittaja 1/2003, s. 3?4.
• Majander, Antti: Tietotekstia saa selventaa kaannoksessa. HS 10.4.1997, C7.
• Paananen, Matti: Tiede on toimittajalle haaste. Looppi 3/2004, s. 4?5.
• Paloposki, Outi & Riikonen, H. K.: Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle. SKS, 2013.
• Paukku, Timo: Osaamisen ydin on suomen kieli. HS 4.8.1999
• Rydman, Jan: Luonnontieteellinen kirjallisuus vaatii lukijaa ajattelemaan. Kaantaja 5/1997, s. 4.
• Varteva, Risto: Keksiminen on kivaa. ? Maailman hauskin kuvasarjalehti. Aku Ankka -lehti 50 vuotta. Helsinki Media 2001. ISBN 951-32-1111-8
• Varteva, Risto: Kuka on suomentaja Lea Karvonen? HS 31.12.1998
• Vilo, Hanna: Maailman tulkki. Journalisti 25.9.2009, s. 24.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]