Riitaoja on fiktiivinen hahmo Vaino Linnan romaanissa Tuntematon sotilas . Han on ammuslaatikoita kantava pelokas sotamies, joka kaatuu romaanin alkupuolella.

Riitaoja oli kotoisin Keski-Suomesta , eraiden tutkijoiden mukaan hanen murteensa saattaisi viitata Saarijarven tai Konginkankaan alueille ^[1] . Sodan syttyessa Riitaoja toimii konekivaarikomppanian patruunankantajana, mutta ei parjaa siinakaan, silla hanen hermonsa eivat kesta taistelutilannetta. Riitaoja ei sieda eika kesta asioita niin paljon kuin muut, eika hanesta ole muuta kuin taakkaa. Toisaalta Riitaojasta ei ole kieltaytyjaksikaan; hanet on tempaistu mukaan peliin, joka on hanelle taysin outo. Kirjailija Hannu Raittilan mukaan nykyarmeija ”luultavasti jo oman etunsakin vuoksi karsii riitaojat riveistaan, mutta ei jatkosodan kenttaarmeija”. ^[2] Riitaojan voi olettaa karsineen pelkoneuroosin kaltaisesta oireesta, mutta porukkahenki pitaa hanet tasta huolimatta otteessaan. ^[3]

Han on hyvin arka ja heikko, ja sen vuoksi ajautuu vaikeuksiin ryhmanjohtajansa alikersantti Lehdon kanssa. Lehto on romaanin henkilogalleriassa Riitaojan vastapari: Riitaoja on yliherkka, kun taas Lehto vihaa kaikenlaista herkkyytta. Riitaoja ei saa mielestaan pois kaatuneiden ihmisten tuskanhuutoja. Lehtoa lukuun ottamatta muut romaanin sotilaat tuntuvat ymmartavan Riitaojaa, koska he nakevat tassa itsensa: jokainen pelkaa, mutta toisin kuin Riitaoja, muut osaavat kasitella pelkoaan. Riitaojaa ei varsinaisesti kiusata eika pilkata, vaan muut suhtautuvat haneen lahinna hyvantahtoisesti, mika johtunee hanen aseistariisuvasta lapsellisuudestaan. ^[4] Ryhmastaan eksynyt Riitaoja kuolee vihollisen tulituksessa heti Lehdon itsemurhan jalkeen ollessaan hakemassa pudottamaansa patruunalaatikkoa. Kuollessaan han sanoo viimeisiksi sanoikseen " Alkaa, alkaa... En mina mitaan pahaa ". Riitaojan ja Lehdon voi ajoittaa kuolleen Tsalkissa Suojarven koillispuolella elokuun lopulla 1941. ^[5]

Puolustusvoimien entisen komentajan, talvi- ja jatkosotiin osallistuneen kenraali Jaakko Valtasen mukaan Riitaojan kaltaisia pyrittiin rintamalla yleensa ymmartamaan, koska joukko pyrki suojelemaan omiaan. Sodan aikana psyykkisesti oireilleet miehet vietiin yleensa tarkkailuyksikkoon Lahteen ja muutaman viikon kuluttua paatettiin, oliko heista tyopalveluun linnoituskomppanioissa tai vahemman vaativiin B-miehen tehtaviin omassa yksikossaan vai siirrettiinko heidat kotiseudun sairaalaan. Nain Riitaojakin olisi saattanut paatya Lahteen, mikali han olisi hakeutunut laakariin tai hanen esimiehensa olisivat hankkineet hanelle siirron. Toisaalta historiantutkija Ville Kivimaen mukaan tuon ajan sotilaspsykiatrit olivat saaneet oppinsa paaosin Hitlerin Saksassa , jossa ei juuri tunnettu ymmarrysta psyykkisesti oirehtivia sotilaita kohtaan, vaan tallaisia pidettiin karkureina. Moni selvista psyykkisista oireista karsinyt olisi siten passitettu hoidon asemesta kenttaoikeuteen. ^[6]

Kirjailija Petri Tamminen on luonut kuvitteellisen tarinan Linnalta kertomatta jaaneeseen Riitaojan taustaan. Sen mukaan Riitaoja syntyi kansalaissodan aikaan eli vuonna 1918 . Riitaojan isa kuoli kansalaissodassa ja myos hanen aitinsa kuoli pian sen jalkeen. Riitaojan koulunkaynti rajoittui kansakouluun , minka jalkeen han paasi kunnalle toihin. ^[7]

Vanrikki Koskela peitti polun varteen vierekkain makaamaan jaaneet Lehdon ja Riitaojan ruumiit mantteleilla ennen niiden poiskuljetusta. Riitaoja siunattiin sankarihautaan jollakin keskisuomalaisella kirkkomaalla, ja saattovakea oli tuskin kovin paljon. Ruumisarkkua ei saanut avata, silla Riitaojan tappanut vihollisen luoti oli osunut takaraivoon. ^[8]

Ilkka Malmbergin mukaan monta Tuntemattoman sotilaan henkiloa voitaisiin poistaa kirjasta kokonaisuuden karsimatta, mutta Riitaoja on yksi sen tarkeimmista hahmoista. ^[9]

Riitaojaa esitti vuonna 1955 Edvin Laineen versiossa Olavi Ahonen ja 1985 Rauni Mollbergin versiossa Hannu Kivioja . Pyynikin kesateatterin Tuntemattomassa sotilaassa Lauri Komulainen ja Olavi Ahonen ovat olleet Riitaojan roolissa. Rauni Mollberg mainitsi Tuntematon sotilas -romaanin hahmoista juuri Riitaojan hanta eniten koskettaneeksi ja hanelle laheisimmaksi. Vuoden 2017 Aku Louhimiehen versiossa Riitaojaa naytteli Eino Heiskanen .

• Ilkka Malmberg: Tuntemattomat sotilaat . Helsinki: Helsingin Sanomat, 2008. ISBN 978-952-5557-13-8 .