Rhodos (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rhodos
??δο?
Rhodoksen akropoliin arkeologista aluetta.
Rhodoksen akropoliin arkeologista aluetta.
Sijainti

Rhodos
Koordinaatit 36°26′24″N , 28°12′40″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Rodoksen kaupunki , Rodos , Etela-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 408 eaa.?
Kulttuuri antiikki

Rhodos (joskus Rodos ; m.kreik. ??δο? , lat. Rhodus ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio ( polis ) Rhodoksen (nyk. Rodos ) saarella Kreikassa . Kaupunki perustettiin vuonna 408 eaa. ja se kukoisti erityisesti hellenistisella kaudella , jolloin se oli merkittava kaupallinen ja kulttuurikeskus. [1] [2] [3] Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Rodoksen kaupungiksi . [4]

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rhodoksen kaupunki perustettiin vuonna 408 eaa. saaren kolmen vanhan doorilaisen kaupungin Ialysoksen , Kameiroksen ja Lindoksen yhteenliittymana ( synoikismos ). [2] Peloponnesolaissodan aikana ennen kaupungin perustamista nama kaupungit olivat kuuluneet Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon . Sodan lopulla ne erosivat siita, ja palasivat doorilaisliitoksi. Yhtena merkkina tasta oli yhdistyminen uuden kaupungin perustamisessa. Perustamiseen paadyttiin, koska vanhojen kaupunkien satamat eivat enaa kyenneet hoitamaan kasvanutta merenkulkua ja kaupankayntia. Kaupunki nimettiin yksinkertaisesti saaren mukaan. [3]

Rhodoksen kolossi . Eras tulkinta siita, milta patsas on voinut nayttaa.

Rhodoksen kaupungissa oli kolme suurikokoista luonnonsatamaa, jotka ratkaisivat sopivien satamien puutteen. Kaupunki perustettiin saaren pohjoiseen niemenkarkeen myos silla ajatuksella, etta nain se voi toimia satamana kaikille Anatolian etelarannikkoa pitkin purjehtiville laivoille, samoin kuin kaikille, jotka purjehtivat Rhodoksen rannikkoa yhta lailla ita- kuin lansipuolelta. Sijaintinsa ansiosta Rhodoksen kaupungista tulikin merkittava kauppakaupunki. Kaupunki kukoisti erityisesti hellenistisella kaudella . Se pitkalti syrjaytti Ialysoksen ja Kameiroksen, ja vaikkakaan nama kaupungit eivat lakanneet kokonaan olemasta, niista muutti paljon vaestoa uuteen kaupunkiin. [3] Vanhoista kaupungeista ainoastaan Lindos sailyi merkittavampana, silla sen Athene Lindian temppeli oli saaren merkittavin kulttipaikka. [5]

Hellenistisella kaudella 300-luvulta eaa. lahtien Rhodoksen kaupunki oli yksi antiikin maailman merkittavimpia. Se oli paitsi merkittava kaupallinen ja kulttuurikeskus, myos merkittava sotilaallinen voima. Laajimmillaan kaupunki hallitsi myos suuria alueita mantereella saaren vastakkaisella puolella, alueella joka tunnettiin nimella Rhodoksen Peraia. Vuosina 305?304 eaa. kaupunki selvisi menestyksekkaasti Demetrios Poliorketeen johtamasta piirityksesta . [3] Voiton kunniaksi kaupunkiin rakennettiin suuri Rhodoksen kolossina tunnettu Helios -jumalan patsas, joka luettiin myohemmin yhdeksi maailman seitsemasta ihmeesta . Rhodoksen kaupungin juhlia antiikin aikana olivat muun muassa Halieia , Diosoteria ja Asklepieia.

Vuonna 227 eaa. kaupunki karsi suuria vaurioita maanjaristyksessa, mutta se nousi uudelleen. 100-luvun eaa. puolessa valissa Rhodoksen kilpailijaksi kaupassa nousi Rooman tukema Delos , mika heikensi kaupungin asemaa. Kaupunki sailytti kuitenkin pitkaan kulttuurisen merkityksensa, ja se oli merkittava filosofian ja retoriikan opetuksen keskus. Kaupungissa vaikuttivat muun muassa tahtitieteilija Hipparkhos seka filosofi ja yleisnero Poseidonios . Muun muassa Cicero opiskeli kaupungissa. [3]

Octavianuksen ja Antoniuksen sodassa Cassiuksen joukot tuhosivat kaupungin, silla se oli toisen triumviraatin puolella. Viela Strabon kuitenkin kehuu kaupungin kauneutta. Kaupunki karsi laajoja tuhoja maanjaristyksissa vuosina 345 jaa. ja 515 jaa. Keskiajalla kaupunki kutistui pienemmaksi asutukseksi. Se nousi uudelleen 1300-luvulla, kun siita tuli Johanniittain ritarikunnan keskus. [3] Paaosin tuolta ajalta on peraisin nykyinen Rodoksen vanhakaupunki , joka sijaitsee antiikin aikaisen kaupungin paikalla. Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Rodoksen kaupungiksi , joka on edelleen saaren keskus.

Antiikin Rhodoksen kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat kaupungin akropoliilla italialaisvallan aikana vuosina 1912?1945. Italialaiset myos suorittivat alueella ajan hengen mukaisia muinaisjaanteiden kunnostus- ja uudelleenrakennustoita. Vuonna 1945 akropoliin alue karsi vaurioita pommituksissa seka sita kautta, etta alueelle oli sijoitettu raskasta tykistoa. Vuodesta 1946 kaivauksia ja kunnostustoita ovat jatkaneet kreikkalaiset. Uusi kunnostushanke sai alkunsa vuonna 1996. Akropoliin alue on nykyisin noin 12 500 neliometrin kokoinen arkeologinen puisto, joka on suojeltu rakentamiselta. [6]

Rakennukset ja loydokset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Antiikin Rhodoksen kaupunki on ollut suurikokoinen. Kaupungin pituus pohjois-etelasuunnassa oli noin kolme kilometria ja ita-lansisuunnassa lahes saman verran. Antiikin kirjailijat kehuivat usein kaupungin kauneutta. [3] Kaupungista on kuitenkin sailynyt suhteellisen vahan jaanteita, koska myohempi kaupunki sijaitsee paaosin samalla paikalla. Merkittavin rauniokohde on akropolis eli linnavuori, joka sijaitsee nykyisen kaupungin lansilaidalla. Keskiaikaisen vanhankaupungin alueella on muutamia yksittaisia antiikin aikaisten rakennusten rauniokohteita. [7]

Akropolis eli ylakaupunki

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Rhodoksen akropoliin arkeologista aluetta.

Antiikin Rhodoksen akropolis eli ylakaupunki on kukkula, joka kohoaa Rhodoksen niemen lansiosassa nykyisen kaupungin lansipuolella. Se on loivempi itapuoleltaan, mutta laskee lansipuolella jyrkemmin mereen. Sen korkeus merenpinnasta laskettuna on noin 90 metria. [3] Kukkula tunnetaan myos nimella Agios Stefanos seka nimella Monte Smith eli ”Smithin vuori”, koska englantilainen amiraali William Sidney Smith piti sita tahystyspaikkanaan vuonna 1802 Napoleonin laivastoa vastaan. [8] Akropoliilla oli lukuisia pyhakkoja seka muita julkisia rakennuksia, jotka oli rakennettu useaan tasoon. Kukkulaa ei poikkeuksellisesti ollut linnoitettu. Rakennusten jaanteet paikalla ovat paaosin peraisin hellenistiselta kaudelta 200- ja 100-luvuilta eaa. [6] Nykyisin akropoliin yhteydessa on pieni nayttelytila, joka esittelee aluetta kuvin ja tekstein.

Apollonin temppelin rauniot.

Apollonin temppeli

Apollon Pythiokselle omistettu temppeli sijaitsi akropoliin huipulla. Temppeli edusti doorilaista tyylia ja rakennettiin 100-luvulla eaa. Se on italialaisten kunnostama, ja siita on nykyisin pystyssa kolme kokonaista pylvasta. Temppelin itapuolella on sen suuri tukimuuri, jolta johtavat ylos temppelille suuret portaat. [3] [9] [10]

Zeuksen ja Athenen temppeli

Zeus Polieukselle ja Athene Poliaalle omistettu temppeli sijaitsi akropoliin pohjoislaidalla. Myos se edusti doorilaista tyylia. Temppeli oli paikka, jossa rhodoslaiset vahvistivat muiden kaupunkien kanssa tehdyt sopimukset. Temppelista on sailynyt muun muassa nelja suurta pylvasrumpua. [8] [10]

Rhodoksen odeion (kunnostettu) ja agoraa.
Rhodoksen stadion .

Odeion

Odeion eli musiikkiteatteri sijaitsee akropoliin itarinteen juurella stadionin pohjoispuolella. Se on rakennettu harvinaiseen neliomaiseen muotoon, jossa katsomon istuinrivit ovat kuitenkin normaalilla tavalla puolikaaren muodossa. Katsomossa on ollut tilaa 800 henkilolle. Rakennusta kaytettiin oletettavasti paitsi musiikkiesityksiin myos retoriikan opetukseen. Odeion on kokonaisuudessaan kunnostettu. [8] [9]

Stadion

Rhodoksen stadion sijaitsee akropoliin kaakkoispuolella. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. Stadion on tyypillinen kreikkalainen hevosenkenganmuotoinen stadion. Sen pituus on noin 201 metria. Se on rakennettu pohjois-etelasuunnassa ja se avautuu pohjoiseen odeionille. Stadionin katsomo istuimineen on sailynyt suhteellisen hyvin, ja se on yksi koko Kreikan parhaiten sailyneita antiikin aikaisia stadioneita. [3] [8] [10]

Gymnasion

Gymnasion eli urheilupaikka sijaitsi stadionin lahella siita seka odeionista itaan. Se oli suurikokoinen nelionmuotoinen rakennus, joka oli koristeltu lukuisilla veistoksilla. Gymnasioniin keskeisesti liittynyt kirjasto sijaitsi sen ja odeionin lahella. Sen kokoelmiin kuului suuri maara teoksia muun muassa retoriikan alalta. [3] [10]

Muut rakennukset

Akropoliilla sijainnut suurikokoinen stoa eli pylvashalli nakyi alakaupunkiin ja satamaan saakka. Nymfaia oli joukko akropoliin itapenkereeseen kaiverrettuja nymfeille omistettuja luolamaisia syvennyksia, joissa oli muun muassa kuvapatsaita ja joihin liittyi jonkinlaiset vesiaiheet ja -sailiot. Artemiille omistettu pyhakko eli Artemision sijaitsi akropoliin alueen koillisosassa. [10]

Alakaupunki

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Afroditen temppelin raunioita vanhankaupungin koillisosassa.
Roomalaisen agoran raunioita vanhankaupungin etelaosassa.
Hellenistisen kauden hautoja Rodinin puistossa.

Hippodamoksen asemakaava

Kaupungissa oli Hippodamoksen nimiin laitettu ruutuasemakaava , [3] joka oli tyypillinen monille hellenistisen ajan kaupungeille. Asemakaavassa oli omat alueet kaupallisille, hallinnollisille ja uskonnollisille rakennuksille seka asuinrakennuksille. [7] Kadut kulkivat niemella pohjois-etelasuunnassa ja poikittain ita-lansisuunnassa. Kaduista on loydetty joitakin jaanteita, ja niiden perusteella on voitu paatella, etta osa keskiaikaisista kaduista noudatti (ja noudattaa edelleen) samaa asemakaavaa. Myos osa vanhankaupungin muureista seuraa katulinjoja. Ruutukaava on nakyvissa myos akropoliin lounaispuolen maaseutumaisella alueella. Kaupungissa oli myos vesijohto- ja viemariverkosto. [3]

Kaupunginmuurit

Kaupunkia ymparoivat suuret muurit. Niista ei ole sailynyt paljoakaan, koska niiden osat on oletettavasti kaytetty keskiajalla nykyisia kaupunginmuureja rakennettaessa. Muuri ymparoi jotakuinkin kolmionmuotoisen alueen niemen karjessa seuraten ita- ja lansisivuilla rantaviivaa, kun taas etelasivulla se kulki mutkitellen luonnonmuotoja seuraten. [3]

Helioksen temppeli

Auringonjumala Heliokselle omistettu temppeli oli yksi kaupungin merkittavimpia. Sen oletetaan sijainneen myohemman Suurmestarin palatsin paikalla vanhankaupungin alueen korkeimmalla kohdalla. [7]

Rhodoksen kolossi

Rhodoksen kolossi oli suurikokoinen Helios -jumalaa esittanyt pronssipatsas. Patsas pystytettiin kaupunkiin vuonna 290 eaa. ja se kaatui jo vuoden 227 eaa. maanjaristyksessa. Patsaan korkeus oli 31 metria, ja se luettiin antiikin aikana yhdeksi maailman seitsemasta ihmeesta . [3] [7]

Patsaan sijaintipaikkaa ei tunneta. Perinteisesti sen on ajateltu sijainneen jossakin Rhodoksen satamista esimerkiksi jollakin aallonmurtajalla. Eras mahdollinen paikka on pyorea Pyhan Nikolaoksen linnoituksen paikka Mandrakin satamassa. Nykyisin patsaan ajatellaan kuitenkin usein sijainneen kaupungin sisaosissa, esimerkiksi lahella Helioksen temppelia eli nykyista Suurmestarin palatsin paikkaa, silla suurikokoiset jumalten kulttikuvat oli yleensa sijoitettu temppelien lahelle. Palatsin alueelta ei ole kuitenkaan tutkimuksissa loydetty mitaan patsaaseen viittaavaa. [3] [7]

Afroditen temppeli

Afroditelle omistettu temppeli sijaitsi lahella niemen koillisrantaa ja paasatamaa paikassa, joka on nykyisin vanhankaupungin muurien sisapuolella lahella arkeologista museota. Temppeli oli rakennettu 200-luvulla eaa. Siita on sailynyt perustuksia ja muutamia muita osia, ja vahaisinakin ne ovat nykyisin alakaupungin parhaiten nakyvissa olevat jaanteet. Hieman temppelista lanteen sijaitsi Dionysokselle omistettu pyhakko. [3] [7]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Agoran paikkaa ei tunneta varmuudella. Se sijaitsi mahdollisesti paasataman lansipuolella. Teatteri sijaitsi mahdollisesti kaupungin etelaosassa lahella kaupunginmuuria. [3] Roomalainen agora sijaitsi nykyisen vanhankaupungin alueen etelaosassa, ja sen rakennuksista on paikalla joitakin jaanteita.

Kaupungin hautausmaat olivat etelaisen kaupunginmuurin ulkopuolella. Rodinin puiston lahella on kallioon kaiverrettuja hellenistisen kauden hautoja, joissa on esikammio ja paakammio ja julkisivussa puolipylvaat. Kaupungin lounaispuolella on sailynyt jaanteita samalla ajalla rakennetusta sillasta. [3]

Satamat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupungin satamat olivat niemen itapuolella, samoin kuin nykyisin. Pienempi niista sijaitsi pohjoisempana ja suurempi paasatama sen etelapuolella. Pienemman sataman alueelta on loydetty laivasuojien jaanteita. Satamat olivat luonnonsatamalahtia, ja niita suojasivat suuret aallonmurtajat, jotka ovat paaosin edelleen nykyisten satamien suojana. Yksi pienempi satama sijaitsi niemenkarjen luoteisosassa. [3]

Esineloydot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupungin alueelta tehdyt esineloydot ovat Rodoksen arkeologisessa museossa . Merkittaviin veistoksiin lukeutuvat suurikokoinen Helios-jumalan paa seka kylpevaa Afroditea esittava veistos, joka tunnetaan Rhodoksen Afroditena . [7]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1000 Rhodos”,  An Inventory of Archaic and Classical Poleis . An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 .
  2. ↑ a b Castren, Paavo & Pietila-Castren, Leena: ”Rodos”,  Antiikin kasikirja , s. 488?489. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4 .
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Rhodes (including Ialysos, Kameiros, Lindos, Vroulia, the city of Rhodes, Mt. Atabyrion) Dodecanese, Greece”,  The Princeton Encyclopedia of Classical Sites . Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio . (englanniksi)
  4. ↑ Rodos, Ancient city, Dodekanissos Greek Travel Pages . Viitattu 8.5.2017.
  5. ↑ ”Lindos”,  Greek Island Hopping 2008 , s. 424?426. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2 .
  6. ↑ a b Ακρ?πολη Ρ?δου: Ιστορικ? Υπουργε?ο Πολιτισμο? και Αθλητισμο?. Arkistoitu 10.11.2011. Viitattu 8.5.2017.
  7. ↑ a b c d e f g ”Rhodes”,  Greek Island Hopping 2008 , s. 416 ja karttasivut, 422?423. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2 .
  8. ↑ a b c d ”Rhodes”,  The Greek Islands , s. 180?197. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK, 2013. ISBN 978-1-40938-631-5 .
  9. ↑ a b Ακρ?πολη Ρ?δου: Περιγραφ? Υπουργε?ο Πολιτισμο? και Αθλητισμο?. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 8.5.2017.
  10. ↑ a b c d e Acropolis of Rhodes Greeka.com . Viitattu 8.5.2017.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rhodos_(kaupunki)&oldid=22020039 ”