Reima Pietila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reima Pietila
Reima Pietilä vuonna 1962.
Reima Pietila vuonna 1962.
Henkilotiedot
Koko nimi Frans Reima Ilmari Pietila
Syntynyt 25. elokuuta 1923
Turku
Kuollut 26. elokuuta 1993  (70 vuotta)
Helsinki
Puoliso Raili Pietila
Arkkitehti
Koulutus Teknillinen korkeakoulu
Taidesuuntaus orgaaninen arkkitehtuuri
Merkittavat tyot Kalevan kirkko

Frans Reima Ilmari Pietila ( 25. elokuuta 1923 Turku ? 26. elokuuta 1993 Helsinki [1] ) oli suomalainen arkkitehti . Han valmistui arkkitehdiksi Teknillisesta korkeakoulusta vuonna 1953. Vuosina 1973?1979 Pietila toimi Oulun yliopiston arkkitehtiosaston professorina. [2]

Ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pietila tyoskenteli opiskeluaikana vuonna 1947 Ilmari Niemelaisen toimistossa seka vuosina 1948?1949 Einari Terasvirran ja Ragnar Ypyan toimistoissa ja oli valmistuessaan lahes 30-vuotias. [3] Hanen lapimurtotyonsa oli Brysselin maailmannayttelyn (1958) Suomen paviljonki, johon han on kertonut saaneensa innoituksen Aulis Blomstedtilta . Sen suunnittelussa han kaytti tilamoduuleja ja pyrki siina seka luonnonmukaiseen etta alylliseen tulokseen. [4]

Reima ja Raili Pietila (1966).

Akateemikon arvonimen vuonna 1982 [1] saanut Pietila oli Suomen merkittavimpia nykyarkkitehteja. Hanen tyonsa ovat omaleimaisia ja rohkeasti tavanomaisista normeista poikkeavia suomalaisessa rakennustaiteessa. Useimmat toistaan Pietila teki yhdessa vaimonsa Raili Pietilan kanssa. Pietiloita pidetaan usein kansainvalisesti tunnetuimpina suomalaisina arkkitehteina Alvar Aallon jalkeen. [5] Pietila sai vuonna 1987 elamantyostaan UIA-kultamitalin ( Union internationale des architectes ). [6]

Tyyliltaan Pietilat edustavat orgaanista arkkitehtuuria . [7]

Reima Pietila sai 70-vuotissyntymapaivajuhlassaan sairauskohtauksen, johon han kuoli seuraavana paivana. [1]

Pietilan mukaan on nimetty Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva Pietilankatu. Koska etunimi ei esiinny kadunnimessa, kaupunki on mahdollisesti halunnut kunnioittaa samalla Raili Pietilan tyota. [8] Pietilat suunnittelivat Hervantaan niin sanotun keskusakselin , ja se on heidan laajin rakennuskokonaisuutensa Suomessa. [9]

Postmodernismi
Robert Venturi: Vanna Venturi -talo, 1959–1964. Chestnut Hill, Pennsylvania.
Robert Venturi : Vanna Venturi -talo , 1959?1964. Chestnut Hill, Pennsylvania.

Taiteilija Tuulikki Pietila oli Reima Pietilan sisar. [10] Pietilan ensimmainen puoliso vuosina 1955?1963 oli kirjailija Maire Harme . Pietila avioitui arkkitehti Raili Paatelaisen kanssa vuonna 1963. Arkkitehti Annukka Pietila (s. 1963) on Reima ja Raili Pietilan tytar. [2]

Toita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valokuvia suunnittelutoista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kalevan kirkko Tampereella 1966
    Kalevan kirkko Tampereella 1966
  • Dipoli Espoossa 1966
    Dipoli Espoossa 1966
  • Hervannan kirkko Tampereella 1979
    Hervannan kirkko Tampereella 1979
  • Hervannan liikekeskus 1979
    Hervannan liikekeskus 1979
  • Tampereen kaupungin pääkirjasto 1986
    Tampereen kaupungin paakirjasto 1986
  • Hervannan toimintakeskus 1989
    Hervannan toimintakeskus 1989
  • Tasavallan presidentin virka-asunto Helsingissä 1993
    Tasavallan presidentin virka-asunto Helsingissa 1993

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Quantrill, Malcolm:  Reima Pietila . Suomentanut Kaarina Turtia. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09143-3 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Reima Pietila 1923?93. Mita Missa Milloin 1994 , s. 136. Otava 1993. ISBN 951-1-12765-9
  2. ↑ a b Ellonen, Leena (toim.):  Suomen professorit 1640?2007 , s. 551. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8 .
  3. ↑ Quantrill, s. 27
  4. ↑ Quantrill, s. 28.
  5. ↑ Rakennustaiteen museo. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  6. ↑ Reima Pietila  (archive.today webpage capture) UIA Union Internationale des Architectes. Arkistoitu 8.3.2015. Viitattu 20.8.2018. (ranskaksi)
  7. ↑ Reima Pietila, uuden arkkitehtuurin guru yle.fi . Viitattu 25.8.2019.
  8. ↑ Valkama, Johanna: Aatoksenkadulta Yliskujalle: tutkielma Hervannan kadunnimista (PDF)  (pro gradu -tutkielma, s. 26?27) 2008. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 10.8.2017. [ vanhentunut linkki ]
  9. ↑ Hervanta-raitti (PDF) 2016. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 10.8.2017.
  10. ↑ Quantrill, s. 26
  11. ↑ Kreivin paratiisisaari kokar/sv . Viitattu 14.12.2023.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Broner, Kaisa:  Arkkitehtuurin visiot: Reima Pietila ja muodon merkitykset . Helsinki: Oku Publishing, 2019. ISBN 978-952-67872-2-0 .
  • Keinanen, Timo: ”Pietila, Reima (1923?1993)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 7 , s. 685?688. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 . Teoksen verkkoversio .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reima_Pietila&oldid=22047918 ”