Raoul Salan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raoul Albin Louis Salan
Salan valokuvassa vuodelta 1958.
Salan valokuvassa vuodelta 1958.
Henkilotiedot
Syntynyt 10. kesakuuta 1899
Roquecourbe , Ranska
Kuollut 3. heinakuuta 1984  (85 vuotta)
Pariisi , Ranska
Sotilashenkilo
Taistelut ja sodat Ensimmainen maailmansota
Toinen maailmansota
Indokiinan sota
Algerian sota
Sotilasarvo kenraali

Raoul Albin Louis Salan ( 10. kesakuuta 1899 ? 3. heinakuuta 1984 ) oli ranskalainen kenraali, joka johti joukkoja toisen maailmansodan , Indokiinan sodan ja Algerian sodan aikana. Algeriassa han osallistui myos presidentti Charles de Gaullen vastaiseen epaonnistuneeseen vallankaappausyritykseen. Salan sai elinikaisen vankeustuomion, josta hanet armahdettiin muutama vuosi myohemmin. Sotilasarvonsa han sai takaisin presidentti Francois Mitterrandilta vuonna 1983.

Elamakerta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Salan Savang Vatthanan kanssa Laosissa vuonna 1953.

Raoul Albin Louis Salan syntyi 10. kesakuuta 1899 Ranskan Roquecourbessa lahella Toulousen kaupunkia. Hanen isansa oli laakari ja Salan opiskeli vuosien 1917 ja 1918 valilla Saint-Cyrin sotilasopistossa . Han palveli myos lyhyen aikaa Ranskan asevoimissa ensimmaisen maailmansodan aikana. Lyhyen palveluksensa aikana han ansaitsi Croix de Guerre  -mitalin. [1] Salan ansaitsi sittemman uransa aikana kaikkiaan 85 muuta palkintoa tehtavistaan [2] ja uransa lopulla han oli Ranskan armeijan palkituin sotilas. [1]

Maailmansodan jalkeen Salan palveli useissa eri tehtavissa Ranskan siirtomaissa. [1] Vuonna 1924 han lahti Ranskan Indokiinaan ja ennen toisen maailmansodan syttymista han komensi senegalilaista pataljoonaa Afrikassa. Ranskan antautumisen jalkeen Salan palveli ensin Vichyn Ranskan hallituksen joukoissa, mutta siirtyi vapaan Ranskan joukkoihin vuonna 1943. Han oli Jean de Lattre de Tassignyn joukkojen mukana Etela-Ranskan taisteluissa . [2] Salan lahti jalleen Indokiinaan vuonna 1945 [1] , jossa han oli mukana neuvotteluissa kiinalaisten joukkojen poisvetamisesta Vietnamin pohjoisosista. Huhtikuussa 1946 hanesta tuli Tonkinin alueen ranskalaisjoukkojen komentaja, vuodesta 1948 koko Kaukoidan ranskalaisjoukkojen komentaja ja de Lattren kuoleman jalkeen Indokiinan ranskalaisjoukkojen ylikomentaja vuodesta 1952. [2]

Indokiinan sodan aikana Salan kannatti puolustukseen keskittyvaa taktiikkaa. Hanen alaisensa ranskalaisjoukot eivat pystyneet pysayttamaan Vi?t Minhin etenemista Laosiin huhtikuussa 1953 ja Salan korvattiin tehtavissaan kenraali Henri Navarrella . Hieman myohemmin kaytiin ranskalaisten huomattavaan tappioon paattynyt đi?n Bien Ph?n taistelu . Salan palasi Indokiinaan tappion jalkeen yhdessa kenraali Paul Elyn kanssa osana komissiota, joka paatyi suosittelemaan kaikkien ranskalaisjoukkojen vetamista Etela-Vietnamiin . [2]

Algerian sota syttyi vuonna 1954 ja Salanista tuli Algerian ranskalaisjoukkojen komentaja joulukuussa 1956. Salan oli Algeriassa varsin epasuosittu vaihtoehto komentajana. Vuonna 1957 han oli oikeistolaisten ryhmittymien salamurhayrityksen kohde. Han tuki Charles de Gaullen paluuta valtaan toukokuun 1958 Algerian siirtolaisten kapinan ja Ranskan neljannen tasavallan paattymisen yhteydessa. De Gaullekaan ei kuitenkaan luottanut Salaniin ja tama syrjaytettiin tehtavistaan Algeriassa joulukuussa 1958. Salan jai elakkeelle ja asui sittemmin Algeriassa. [2] De Gaulle alkoi sittemmin kannattaa ajatusta Algerian itsenaisyydesta. Salan ja tietyt asevoimien piirit kokivat de Gaullen asennemuutoksen petoksena. 22. huhtikuuta 1961 Salan oli yksi neljasta ranskalaiskenraalista, jotka johtivat oikeistolaisen Organisation de l’Armee Secreteen (OAS) vallankaappausritysta Algeriassa. [1] Suurin osa Ranskan asevoimista pysyi kuitenkin uskollisena de Gaullelle. [2] Vallankaappausyritys oli kaatunut nelja paivaa alkamisensa jalkeen. [1]

Hauta Vichyssa .

Salan pakoili viranomaisia ja johti OAS:n tekemia terrori- ja sabotaasi-iskujen aaltoa Algeriassa ja Ranskassa. [1] Hanet tuomittiin poissaolevana kuolemaan maanpeoksesta heinakuussa 1961. [2] Lopulta viranomaisten onnistui pidattaa hanet 20. huhtikuuta 1962. Toukokuussa samana vuonna han sai elinkautisen vankeustuomion. [1] Salanilta riistettiin hanen sotilasansionsa. Presidentti de Gaulle armahti Salanin kesakuussa 1968, ja vuonna 1982 presidentti Francois Mitterrand antoi hanelle takaisin kenraalin arvon ja sotilaselakkeen. Myohemmalla iallaan Salan kirjoitti kokemuksistaan Indokiinassa ja Algeriassa. Salan kuoli Pariisissa 3. heinakuuta 1984. [2]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e f g h Raoul Salan Encyclopaedia Britannica. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Spencer C. Tucker:  The Encyclopedia of the Vietnam War , s. 1013?1014. Toinen painos. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-85109-960-3 . (englanniksi)
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raoul_Salan&oldid=22317284 ”