Toivo Rafael Valdemar Haarla (vuoteen 1906 Harberg ; 6. maaliskuuta 1876 Korpilahti – 1. kesakuuta 1938 Helsinki ) oli suomalainen kauppaneuvos ja 1920- ja 1930-lukujen oikeistoradikaalin toiminnan tukija ja rahoittaja. ^[1]

Haarlan vanhemmat olivat kauppias Elis Akates Harberg ja Eedla Aurora Arvelin. Han kavi kolme luokkaa Jyvaskylan lyseota ja toimi aluksi kauppa-apulaisena ja Hakli, Lallukka ja Kumpp. Oy :n kauppa-edustajana. Oman sekatavaraliikkeensa Haarla perusti Korpilahdelle 18-vuotiaana vuonna 1895. Vuonna 1900 Haarla muutti Tampereelle ja perusti sinne tukkuliikkeen, jota han piti vuoteen 1908 saakka. ^[1]

Vuonna 1903 Haarla perusti paperinjalostustehdas Raf. Haarla Oy:n, jossa valmistettiin lehtioita, kirjekuoria ja paperipusseja, myohemmin han perusti naiden raaka-aineen turvaamiseksi vuonna 1920 paperitehtaan Haarlan Paperitehdas Oy :n ja 1926 Lievestuoreelle selluloosatehtaan Haarlan Selluloosayhtio Oy :n. Kaksi jalkimmaista sulautettiin Raf. Haarlaan vuosina 1969?1973. Haarlalla oli myos vuonna 1933 perustettu spriitehdas Lievestuoreella ja 1927 perustettu paperinjalostustehdas Tallinnassa . ^[2] Haarla oli myos Lohjan selluloosa Oy :n paaosakas ja toimi yhtion johtokunnan puheenjohtaja 1929?1938. Haarlan tehtaat sijaitsivat Kotkassa , Tampereella ja Lievestuoreella, myohemmin myos Virossa.

Raf. Haarla Oy:n tehtaita olivat Haarlan paperitehdas (Tampere), Hovinsaaren paperitehdas ja sellutehdas (Kotka), Lievestuoreen sellutehdas seka Lohjan paperitehdas ja sellutehdas. Raf. Haarla sulautettiin Yhtyneisiin Paperitehtaisiin vuonna 1976.

Haarla osti vuonna 1929 Laukon kartanon ja rakennutti sinne uusklassistisen paarakennuksen. Han rakennutti 1923 edustusasunnokseen 2-kerroksisen uusklassisen Haarlan palatsin aivan Tampereen keskustaan Hatanpaan valtatielle . Haarla lahjoitti myos Tampereen kaupungille Waino Aaltosen tekemat Hameensillan Pirkkalaisveistokset .

Sisallissodan aikana Haarla oli punaisten keskuudessa vihattu mies. Haarlaa mm. puukotettiin eraassa kaupunginvaltuuston kokouksessa vuodenvaihteessa 1917?18 ja hanen mahonkiveneensa upotettiin. Viela 1920-luvulla joku iski Haarlan palatsin edessa olleelta koristeilvekselta kapalan irti, ja teon takana epailtiin olevan joku hanen poliittinen vastustajansa.

Syksysta 1918 alkaen Haarla myonsi teollisuuslaitostensa tyontekijoille erityisen vuosipalkkion, mutta palkkion saadakseen tyontekijan oli sitouduttava pysymaan poissa vasemmistolaisista ammatti- ja puoluejarjestoista. Haarla suosi yrityksissaan valkoista tyovakea, Suomen sisallissodan valkoisia veteraaneja ja suojeluskuntalaisia. Tampereen valtauksen jalkeen Haarla toimi Tampereen suojeluskunnassa vartiokomppanian paallikkona ja myohemmin han oli suojeluskunnassa komppanian ja sitten ratsuosaston paallikkona. ^[1]

Haarla oli toukokuussa 1929 perustetun Vapaussodan Rintamamiesten Liiton rahoittaja ja hallituksen jasen. Haarlan poika Eino Haarla toimi liiton puheenjohtajana. Liitto kasvoi 1930-luvun aikana niin etta silla vuonna 1939 oli noin 20 000 jasenta. Rafael Haarla tuki liiton julkaisemassa Rintamamies -lehdessa korporatiivista yhteiskuntamallia ja vastusti parlamentarismia, puoluelaitosta ja yhtalaista aanioikeutta. ^[3]

Haarla oli intomielinen Lapuan liikkeen tukija ja rahoittaja ja osallistui itse Mantsalan kapinaan , mutta han pyysi myos vuonna 1929 Vaino Tanneria Suomen diktaattoriksi. ^[4] Haarlaa lahella oleva Lapuan liikkeen ryhma oli myos mukana kyyditsemassa sosiaalidemokraattista eduskunnan varapuhemiesta ja Tampereen pormestaria Vaino Hakkilaa 17.–18. heinakuuta 1930. Jaakarikapteeni Arvi Kalsta vangitsi Hakkilan taman kesaasunnolla Teiskossa ja kuljetti hanet Lapuan kautta Kuortaneelle , jossa Hakkilaa pahoinpideltiin ja istutettiin muun muassa muurahaispesassa.

Haarla oli Tampereen kaupunginvaltuuston jasen vuosina 1916?1922 ja han toimi presidentin valitsijamiehena vuoden 1931 vaaleissa . Han sai kauppaneuvoksen arvonimen 1924.

Haarla oli naimisissa 1895?1920 Ruusa Keskisen kanssa. Jaatyaan leskeksi han meni uusiin naimisiin sairaanhoitaja Hilja Hurstin kanssa 1921. Vuorineuvos Lauri Haarla oli hanen poikansa. Kirjailija Lauri Haarla oli Rafael Haarlan veli.

Haarla kuoli 62-vuotiaana kesakuun alussa 1938 Mehilaisen sairaalassa Helsingissa sairastettuaan pitkaan sydantautia. ^[1] Hanet on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle Tampereella . ^[5]

• Taistelu tyoehtosopimuksista: Silmays politikoiviin ammatillisiin jarjestoihin . Otava 1929.

• Kalemaa, Kalevi:  Veljekset kuin ilvekset: Kertomus Lauri ja Rafael Haarlasta . Mediapinta, 2012. ISBN 978-952-235-466-2 .

• Uola, Mikko: Haarla, Rafael (1876?1938). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen) . 21.1.2009. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Kuka kukin oli (Wikiaineisto).
• Tampereen historia. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Waino Aaltosen elamakerta. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Laukon historia. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Paperiliiton historia. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Vapaamielisten klubi (lapuanliike). ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Vuosi 1930 Tampereella.
• Vaino Tannerin saatio.
• Rafael Haarla : Mita on facismi , Aamulehti, 06.12.1922, nro 283, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI Kansalliset Suomi (KANTO) Henkilot Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo